Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Miljoonan euron veto

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Löin reippaan vedon tasan seitsemän vuotta sitten. Jos häviäisin, maksaisin tappioni vuoden maksuttomalla orjatyöllä.

Istuin lounaalla Kampissa entisen yhtiökumppanini Antti Apusen kanssa täsmälleen seitsemän vuotta sitten. Päivämäärä on helppo muistaa. Se oli lukuisten hääparien suosikki 20.02.2002.

Viidentoista vuoden esimiesputkeni oli juuri päättynyt. Olin innoissani yksinyrittäjän vapaudesta. En joutuisi pyörittämään aikuisten päivähoitopalveluja enää päivääkään. Levittelin ravintolan pöydälle vedoksia uusista keltamustista käyntikorteistani.

Kerroin Antille tuttavastani, joka pyöritti yhden miehen yritystä. Hän oli muutamassa vuodessa kasvattanut bisneksensä yli puolen miljoonan pumpuksi. Uhosin, että jos se onnistuu kaiken maailman puupäiltä, onnistuu sama minultakin.

Antti yritti tavalliseen tapaansa rauhoitella. Hänen mielestään konsultin oli erittäin vaikeaa yltää yli 300 000 euroon, vaikka hän mitä tekisi.

Ärsyynnyin niin, että ehdotin vetoa: jos en kasvattaisi firmani liikevaihtoa viidessä vuodessa miljoonaan euroon ypöyksin, maalaisin Antin talon omin kätösin kivijalasta räystääseen saakka.

Lisäksi lupasin, että tahkoaisin liikevoittoa puolet liikevaihdosta.

Antti naureskeli meuhkaamiselleni. Ikävä kyllä hän suostui vetoon kahdella ehdolla:

  1. Ensinnäkin saisin kohtuuden nimissä aikaa 7 vuotta (viiden sijaan). 
  2. Taloa ei tarvitsisi maalata. Mutta jos häviäisin, tulisin hänen sihteerikseen, autonkuljettajakseen ja kahvinkeittäjäkseen vuodeksi ilman palkkaa.

Vastaavasti sovimme, että jos voittaisin vedon, Antti ryhtyisi duunarikseni samoilla ehdoilla.

Kirjoitimme käsin lyhyen sopimuksen ja allekirjoitimme sen.

Miljoonasopimus 20.2.2002
Miljoonasopimus vuodelta 2002.

Ensimmäisenä vuonna en pitänyt vielä mitään kiirettä. Liikevaihtoa kertyi vaivaiset 87 tonnia.

Toinenkin tilikausi kului asiakkaita etsiskellessä. Kokeilimme Antin kanssa jopa yhteistyötä, mutta jotos päättyi pian avioeroon. Liikevaihto sentään säilyi ennallaan.

Kolmannen vuoden saldo oli 110 tonnia. Juu, kasvua kyllä. Mutta aivan liian vähän.

Vuonna 2005 ei näyttänyt sen paremmalta. Liikevaihtoa jäi säälittävästi 133 tuhanteen.

Nyt alkoivat olla hyvät neuvot tarpeen. En missään tapauksessa suostuisi Apusen piiaksi tai aaltoseksi!

Epätoivoissani päätin tuotteistaa omat palveluni. Olisin edelleen yksinyrittäjä, mutta saisin värvätyksi alihankkijoita avukseni.

Vaikutus oli radikaali. Vuonna 2006 liikevaihto kasvoi yli kolminkertaiseksi 461 tonniin. Olin vihdoin kasvu-uralla!

Seuraavan vuoden myynti kasvoi kohtalaisesti. Se päätyi hiukan yli puoleen miljoonaan euroon. Liikevoittokin eteni jo hehtaarille (yli 40 %).

Loppusuora urkeni. Alkoi seitsemäs vuosi. Nousukausi jeesasi. Olisi vain tuplattava myynti ja kasvatettava voittoprosenttia aavistus. Tavoite olisi vielä saavutettavissa, aprikoin optimistisesti.

Mutta sitten syksyllä iski taantuma. Tiesin aika pian, että peli oli menetetty.

Viime vuoden liikevaihto jäi alustavan tilinpäätöksen mukaan 0,7 miljoonaan. Vaikka liikevoitto oli jo lähes tavoitteessa (47 %), se ei paljon lohduta.

Tänään sopimuksestamme tulee kuluneeksi tasan seitsemän vuotta. Olen hävinnyt vetoni. Vuoden orjakontrahti odottaa.

Toki olen yrittänyt neuvotella. Mutta Antti ”Adolf” Apunen on tehnyt selväksi, että sopimus on sopimus.

Niinpä siirryn maaliskuun 2009 alusta Antin alaiseksi Ediste Oy:n palvelukseen lusimaan vuoden orjapestiäni. Muikeasti kannattanut Noste Oy paukahtaa pöytälaatikkoon ja lopettaa liiketoimintansa toistaiseksi.

Aseta itsellesi haastavia tavoitteita, joita pystyt mittaamaan. Mutta varo: saatat saavuttaa ne (toisin kuin minä).

PS. Blogit kuitenkin jatkuvat. Nosteelta jo aikaisemmin tilatut työt toimitamme tietenkin sopimusten mukaisesti.

27 vastausta

  1. Kiinnostava sopimus.

    Usein tällaiset vedonlyönnit tehdään sillä taka-ajatuksella, että ”ei mun oikeesti tartte pitää noin kamalaa lupausta, jos häviin”. Tällöin vedonlyönti on lähinnä viihdettä ja omien sanojen painottamista.

    Nähtävästi te olette tehneet tuon vedonlyönnin vakavissanne. En tiedä, onko se kunnioitettavaa vai omituista.

  2. Iso hatunnosto Jarille.

    Melkoisen vedon löitte. Hienoa nähdä, että mies todella pitää sanansa, laittaa muikeasti kannattavan firman pöytälaatikkoon ja siirtyy orjatyöhön.

    Legenda jo eläessään.

  3. Kunnioitettavaa toimintaa. Yleensä näistä vedonlyönneistä pyritään luistamaan järkisyihin vedoten ja niitähän löytyy… mutta näin se maine kasvaa > sanojensa mittainen mies.

  4. Eikös tämä Ediste ole Nosteen tytär tai Jari ainakin omista tästä osan? Kuinkas orjatyötä tämä oikeasti on? Kerro!

    1. Joo, piti juuri kommentoimani, ettei tilanne lopulta ole niin karu kuin voisi kuvitella. Omistan tosiaan yhtiön, joka puolestaan omistaa Edisteestä siivun. Tosin firma on niin alkuvaiheessa, että osuuteni on toistaiseksi nollan arvoinen.

      Ehkä jonain päivänä Edisteen autonkuljettajana valitsemani nopeat ajolinjat ja sisäkkönä keittämäni aromikkaat kahvit tuottavat jotain myös takaisin. Toivottavasti vakuutan pomoni kyvyistäni ja saan myös haastavampia tehtäviä.

      Onni onnettomuudessa on se, ettei Antti pyöritä amerikkalaista hampurilaisravintolaa Irakissa. Kasvunäkymät olisivat hiukan heikot.

      1. Riippuu näkökulmasta. Joku voisi todeta, että amerikkalaisella hampurilaisravintolalla Irakissa on suorastaan räjähtävät (kasvu)näkymät.

  5. Viikon paras, ei vuoden, mutta viikon!

    Tsemiä kurveihin ja kahvikoneen ääreen, just tälläisiä hulluja, mutta ah, niin suomalaisia juttuja kaivataan näinä aikoina.

  6. Tätä lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että kyseessä on nerokas markkinointikikka ja sopimus on väännetty aamukahvilla 20.02.2009. 🙂

  7. Joo, kyllä tässä ollaan Sissin kanssa samoilla linjoilla: en usko vedonlyönnin aitouteen. En ole kyllä valmis lyömään vetoa Jarin kanssa tästä asiasta tai mistään muustakaan; sen verran pelottava tarina kuitenkin oli.

    Toiseksi, onhan Jari jo aiemminkin kertonut työskentelevänsä (myös) Edisteelle. Hieno tarina tämä oli sinänsä. Olikohan tämä joku Veikkauksen sissikamppis: ”Meillä et vedonlyönnin takia menetä työpaikkaasi…”?

  8. Haiskahtaa kyllä siltä, että vedonlyönti ja sen tulos sopisi mainiosti suunnitelmiisi, joita et paljasta markkinointiarvon vähenemisen vuoksi. En usko että pistät tuollaisen paperin sen edelle, että monet välillisesti menettäisivät myös työnsä – sinullahan on myös työntekijöitä, eikö?

    Oli syy mikä hyvänsä, on se miljoona kertaa parempi tapa kuin firman sulkeminen niin, että sitä peitellään häveliäästi niin kuin Suomessa on tapana.

    Ps. Testasin juuri illalla kirjaasi ja lähetin työpaikkahakemuksen – ostiko Compaq Jannelta säälistä. Saapi nähdä toimiiko, mutta kokonaisuudessan tuli kyllä kiinnostavin hakemus, jonka olen ikinä tehnyt.

  9. Kunnioitettavaa. Muutaman päivän sulattelulla uskon tarinan.

    Myönnetään, että neiti etsivä otti minussa vallan ja yritin löytää tarinasta aukon. Yksityiskohtia on vähän ja mustetta en pääse tutkimaan – sen sijaan tarkastelin sopimuspaperin alakulmassa olevan ”OXFORD international” -logon historiaa archive.orgin ja Googlen välimuistin avulla..

    Tänä päivänä sosiaalinen media (FB, Twitter) pitää huolen siitä, että valkoisten valheiden heittäjät jäävät helposti kiinni.

    Onnea uuteen työhön!

    Mitenköhän verottaja suhtautuu palkattomaan orjatyöhön?

  10. Antille neuvo: Laita Jari tuotteistamaan Edisteen nimissä muiden yritysten palveluita, saat(te) ~vuodessa nostettua Edisteen liikevaihdon puolen miljoonan kantturoille. Voi tosin olla, että Ediste joutuu hieman muuttamaan toimialaansa, mutta mitä pienistä. Tästä potista Jarikin saa ”omistajan omistajana” ehkä jotain myös itselleen.

    Jarille: Nyt kun olet palkattomassa työssä vuoden päivät, niin se varmasti kirvoittaa miettimään, miten menetetty aika saataisiin tauon jälkeen kiinni. Olen välillä siirtynyt yrittäjyydestä takaisin palkkatöihin ja se on antanut tilaa miettimisele, kuinka omaa yritystäni voisi kehittää ja tehostaa jatkossa. Etäisyys omaan yritykseen auttaa vain, jos palkkatyöstä ei tule liikaa stressiä ja jos aikaa jää akkujen latailuun. (Tästä ei tainnut olla paljoakaan lohtua… kiitos ja anteeksi.)

  11. Hyvät Veljet Antti ja Jari!

    Te olette ihan oikeasti vallattomalla tavalla sekaisin!

    ..aape

  12. Ei kai moinen veto ole syy paukauttaa Noste Oy pöytälaatikkoon. Maaliskuun 1. päivänä yritykseen voisi marssia työläinen ja näin uusittu firma alkaa tuottaa parin viikon sisällä samaa palvelua samalla tavalla kuin ennenkin…
    Jarikin omistajana saisi särvintä leivän päälle, orjatyössä kun on tunnetusti verrattain heikot työsuhde-edut.

    Tässä on siis loistava, ellei jopa ainutlaatuinen mahdollisuus osoittaa, hyvin tuotteistettujen palvelujen etuja (tuotteistamattomiin asiantuntijapalveluihin verrattuna). Ehkäpä tässä olisi pelimiehelle paikka myös uuteen vedonlyöntiin – itselläni eivät taida pelimerkit, eikä rohkeus riittää…

    Lähde: Jari Parantainen: Tuotteistaminen, Talentum 2007

  13. En lähde ilkkumaan tappiollasi, mutta vannoutuneena opetuslapsena uskoani koetellaan nyt suuresti. Eikö Noste pyöri ilman yhtä asiantuntijaa? Eikö tuotteistamista voi tuotteistaa?

    1. Moi Jussi,

      Kyllä Nosteen tuotteistuspalvelut pyörivät oikein hyvin ilman minuakin. Noste-rynnäkkö on konsepti, jonka toimituksiin en ole sekaantunut enää aikoihin. Mutta ilman myyjää bisnes ei kauan pyöri. Sellaista en aio/halua/ehdi/osaa palkata tilalleni.

      Pysy siis edelleen lujasti uskossasi!

  14. Hei Jari

    Sähköpostikeskustelumme pohjalta laitan vielä pyynnöstäsi kommenttini nähtäväksi myös tänne:

    Moni miettii mielenkiintoista ratkaisuasi ja haluaisi nähdä Nosteen jatkavan. En oikein ymmärrä mitä se ketään sinänsä näin paljon liikuttaa tahkoatko sillä rahaa itsellesi. Voi olla, että yrityksesi olemassaolo ja kehittyminen antaa jotain erilaista piristävää seurattavaa ja innostaa ihmisiä, eikä oman innostuksen lähteen haluaisi nähdä kuolevan. Tiedä häntä. No, itsekin päädyin jostain syystä kirjoittelemaan.

    Monen mielessä ja näköjään blogin kommenteissakin nousee ihan aiheellinen kysymys; ”miksi et tosiaan vain palkkaa myyjää?” Opetuslapsesi epäilevät hieman epäselvän perustelun vuoksi koko juttua valheelliseksi. Samalla luomasi asema guruna horjuu. Ihmiset haluaisivat luottaa.

    Kirjoitat:
    ”Kyllä Nosteen tuotteistuspalvelut pyörivät oikein hyvin ilman minuakin. Noste-rynnäkkö on konsepti, jonka toimituksiin en ole sekaantunut enää aikoihin. Mutta ilman myyjää bisnes ei kauan pyöri. Sellaista en aio/halua/ehdi/osaa palkata tilalleni.”

    Kolme viimeistä ovat asioita, joihin ilmeisesti olisi hyvä olla helposti ostettava palvelu valmiina. Listan ensimmäinen on sitten paljon vaikeampi. Jos ei aio niin ei aio. Ellei tämä sitten johdu siitä, että kolme viimeistä tuntuvat niin ylivoimaisilta, että pyyhe lentää kehään. Muita syitä tai perusteluja ei kuitenkaan ole näkynyt.

    Siltä varalta, että syy olisi puhtaasti tuo ilmaisemasi, ehdotan erästä ideaa.

    Ilmaisemiisi esteisiin voisi hyvin toimia myyntiosaamisen konseptointi ja monistaminen. Otetaan yrityksen eettiset periaatteet, myyjien parhaat kikat ja toimintamallit pöydälle ja konseptoidaan ne ”meidän yrityksen myyntimalliksi”. Tuloksena saadaan toimintaohjeet tuloksekkaaseen myyntityöhön niin kuin meidän yrityksessämme se tehdään. Konseptin itse tehtyään myyjät myös omistavat sen, eli omaksuvat ja toteuttavat sitä sata
    kertaa paremmin kuin jonkun ulkopuolisen tahon väkisin tyrkyttämää AIDA:a, SPIN:iä, tms. (hyviä malleja sinänsä). Hyviä myyjiä kun on niin vaikea löytää. Helpompaa ja halvempaa on monistaa osaaminen ja tehdä keskinkertaisista myyjistä hyviä. Minusta myynti ei ole taidetta eikä tiedettä, eikä myyjäksi synnytä. Mielestäni myymisessä on kyse taidoista, joita voi oppia.
    Yrityksen omaisuudeksi jää myös jatkon kannalta valmis toimintakonsepti, jolloin uusien myyjien sisäänajo käy helposti ja paljon perinteistä tapaa nopeammin. Myös hukkarekrytoinnit vähenevät samalla, eli rahaa ja hermoja säästyy.

    Ilmoittamalla näyttävästi comebackistä blogissa, saat tukun intoa pursuavia hakemuksia.

    No, jos syysi yrityksen lopettamiselle sitten ovat jotain muita, ei tämä ole tietenkään oikea ratkaisu sinulle. Mutta jaa silloin toki myös asioiden taustat lukijoiden kanssa, jotta ymmärrystä löytyy helpommin.

    1. Otso, kiitos viestistäsi!

      Jos ryhtyisin esimieheksi, haluaisin sitten hoitaa homman kunnolla. Se ei ole kuitenkaan läheskään paras tapa käyttää vuorokauden niukkoja tunteja.

      Jos palkkaisin yhdenkin myyjän, hänestä tulisi takuuvarmasti alaiseni palkkamallista riippumatta. Blogissa olen joskus viittannutkin aikuisten päivähoitopalveluihin. Olen ollut 15 vuotta esimiehenä. En missään tapauksessa kaipaa sitä tehtävää enää takaisin.

      Myyjät tarvitsevat myös jatkuvaa hengennostatusta, koulutusta, dokumenttimalleja ja niiden talletusjärjestelmää, crm-systeemiä, toimistotekniikkaa, web-sivujen ylläpitoa, palkkioiden ja kulukorvausten käsittelyä, vaihdepalveluja, markkinointitukea jne. Lista on ihan loputon. Siksi mielestäni on pelkkää päiväunta, että Noste pyörisi itsekseen kuitenkaan.

      Kiitos silti mielenkiitoisesta ehdotuksestasi. Toivottavasti en kuulosta tylyltä, mutta keskityn orjavuoteni Edisteen myyntitöihin. Apunen kun on jo sen verran jatkanut liekaani kahvinkeittimen välittömästä läheisyydestä.

  15. Älä Jari palkkaa alaista, vaan ota Parantainen Parantaisen paikalle.

    Osaamisesi on tuotteistettu, eikö totta? Jalanjälkiäsi nuuskivat sadat (elleivät jopa tuhannet) opetuslapset. Luulisi tuosta joukosta löytyvän Nosteeseen kyvykäs osakas, joka osaamisellaan, innollaan, vakaumuksellaan ja omalla panoksellaan siivittäisi Nosteen miljoonakerhoon.

    Tämä yksinyrittäjän mentaliteetillä varustettu Parantainen jr, ei kaipaisi kulukuittien kuittaajaa vaan sissioppien mukaan itse suoltaisi markkinointimateriaalinsa ja paketoisi myyntiosaamisensa. Tältä uuden ajan airueelta onnistuisivat kotisivujen päivittelyt ja bloggailut siinä kuin kokkailut (säästyisi maailma orjuutetuilta kahvinkeittäjiltä). Tällaiselle heppulille ei olisi homma eikä mikään kuljettaa toimistoaan mukanaan kohti uusia ja taas uusia kauppoja.

    Ethän vain Parantainen tempauksellasi härnää meitä taitoihimme ihastuneita asiantuntijoita helmasynnistämme: ”Tämä homma ei mitenkään pyörisi ilman Minun ylimaallista osaamistani.” Viittaan päiväuneesi.

    1. Marianne,

      Kiitos kommentistasi! Käsitänkö oikein, että tunnet jonkinasteista luopumisen tuskaa puolestani? Mielestäni luopumisen vaikeus on yksi yrittäjien pahimmista riivaajista.

      Lempiohjaajani on Michael Mann, joka tuli aikanaan tunnetuksi Miami Vice -sarjan tuottajana vuosina 1984-1990. Hänen ohjaamansa mainio elokuva Heat tuli ensi-iltaansa Suomessa aikanaan vuonna 1996. Siinä Robert De Niro näyttelee rikollisporukan pomoa nimeltään Neil McCauley. Al Pacino työskentelee vaihteeksi poliisina nimeltä Vincent Hanna.

      McCauley asustelee meren rannalla hienossa, modernissa kivitalossa. Mutta huonekaluja kämpässä ei ole. Syykin tulee selväksi, kun hän kertoo Hannalle kuulleensa kerran neuvon: ”Don’t let yourself get attached to anything you are not willing to walk out on in 30 seconds flat if you feel the heat around the corner.”

      Luulen, että McCauleyn filosofia auttaisi monia yrittäjiä. En tarkoita, että pitäisi luovuttaa kesken. Mutta mikä olisi paras hetki jättää vanha bisnes? Onko se a) vasta hiljattain käynnistynyt, b) hyvin menestyvä vai c) jo alamäkeen kääntynyt liiketoiminta?

      Mielestäni b-vaihtoehto on ainoa oikea hetki jättää hyvästit. Bileistä kannattaa lähteä, kun tunnelma on katossa.

  16. Veikkaan, että Parantainen halusi pitää sapattivuoden ja kaikki muu on vain osa markkinointitemppua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.