Markkinoija alkaa helposti kuvitella, että kansalaiset jaksaisivat pohtia hänen viestejään päivät pääksytysten. Kyseessä on inhimillinen harha.
Markkinoija pohtii otsa rypyssä, uskaltaisiko firman esitteessä tai mainoksessa sanoa niin tai noin. Entä syntyykö valokuvasta vääriä mielleyhtymiä? Pitäisikö otsikon olla isompi vai pienempi?
Kaikkein pahinta on, jos markkinoinnin kohde hermostuu. Hänen kielteinen palautteensa tuntuu musertavalta. Yksikin suoraan toimitusjohtajalle pahan olonsa purkanut kansalainen aiheuttaa sen, että kallis kampanja on vedettävä vessasta alas kesken kaiken.
Jopa kohderyhmän ulkopuolisten näkemykset tuntuvat pelottavan, vaikkei heidän reaktioidensa kai pitäisi vaikuttaa myyntilukuihin millään tavalla. Jos markkinoit esimerkiksi naisille, mitä ihmeen väliä sillä on, mitä miehet ajattelevat viesteistäsi?
Yksi selitys saattaa löytyä ihmisille tyypillisestä harhakäsityksestä, että muut tarkkailisivat taukoamatta juuri heidän toimiaan.
Williams Collegen psykologian professorin, tohtori Kenneth Savitskyn mukaan kuvittelemme, että muut ihmiset huomaavat – ja arvioivat – ulkonäköämme, käytöstämme ja tunteitamme enemmän kuin he todella tekevät.
Tämä valokeilassa-tunne sokeuttaa meitä monin tavoin.
Cornellin yliopiston tutkijat suorittivat kokeen, johon osallistui 109 opiskelijaa. Nuoret miehet ja naiset pukivat päälleen mielestään nolostuttavan Barry Manilow -T-paidan ja astuivat huoneeseen, joka oli täynnä heidän opiskelijatovereitaan.
Jälkikäteen koehenkilöt arvioivat, että vähintään puolet huoneessa olleista oli huomannut paidan tai jopa maininnut siitä jotain. Todellisuudessa alle neljäsosa opiskelijoista oli huomannut koko asiaa.
Myöhemmissä vastaavissa kokeissa huomattiin, että ihmiset liioittelevat heihin huomiota kiinnittäneiden määrää jopa kuusinkertaisesti todelliseen verrattuna.
Ihmiset ovat tyystin turtuneita kaiken maailman markkinointiin. Vaikka omasta mielestäsi olet laatinut hurjan ärhäkän viestin, asiakas tuskin edes huomaa sitä.
Lähde: Los Angeles Times 13.1.2003
