Nykyiset hienot projektimallit tuottavat surkeita tuloksia. Olisiko siis aika uskoa, että menetelmiä pitäisi ehkä remontoida rajustikin?
Tietotekniikan palvelutalo Tietoenatorin pörssiarvo on puolittunut parissa vuodessa. Yhtiön vasta valittu toimitusjohtaja Hannu Syrjälä kommentoi tilannetta tuoreeltaan (Digitoday 18.12.2007): "Tietoenatorin rahaa on tuhraantunut isoihin it-hankkeisiin. Se on tehnyt miljoonien eurojen edestä tappioita, kun it-hankkeet ovat pitkittyneet ja kulut karanneet käsistä ."
Muutamia päiviä aikaisemmin (15.12.2007) tiedotusvälineiden edustajat todistivat, että yksi Puolustusvoimille tilatuista NH90-kuljetuskoptereista oli nähty ilmassa. Tosin se ylitti rajamme kolme vuotta myöhässä.
Totta puhuen ensimmäisen vispilän virallinen luovutus on luvassa vasta kuukausien päästä. Siitäkin kuluu vielä useita vuosia ennen kuin kopterit ovat oikeasti työkunnossa. Sitä paitsi värkistä puuttuu vielä parikymmentä alkuperäisen tilauksen mukaista ominaisuutta tai laitetta.
Edelleen joitain päiviä aikaisemmin (Kauppalehti 11.12.2007) tietojärjestelmien testaukseen erikoistuneen Qentinelin toimitusjohtaja Esko Hannula arvioi, että 60 prosenttia tietojärjestelmien ominaisuuksista on turhia.
Hannula totesi, että sokea luottamus vaivaa sekä projektien tilaajia että toimittajia. Hänen mukaansa monet kuvittelevat suunnitteluvaiheessa, että it-hanke vedettäisiin läpi maailmanennätysajassa. Niin ei kuitenkaan käy.
Nämä olivat näytteitä yhden viikon ajalta. Vastavaa kamaa voi poimia uutisista milloin tahansa. Kaikki todistaa vääjäämättä samaa: perinteiset projektit eivät pelitä.
Silti lähes kaikki jatkavat jääräpäisesti entiseen tapaan.
Hämmästyttävää onkin nähdä projektijohtajien reaktioita, kun joku ehdottaa jotain poikkeavaa lähestymistä. Juuri itsensä sadannen kerran suohon puskeneet torjuvat moiset hapatukset välittömästi. Heidän mielestään ongelmana ovat vain huonot projektipäälliköt ja -johtajat.
Mutta kenellä on pokkaa väittää, ettei esimerkiksi Tietoenatorilta tai helikopteritehtaalta muka löytyisi projektijohtamisen ammattilaisia? On ihan varmaa, että heitä on karsittu ja koulutettu kerta jos toinenkin.
Silti hankkeet kusevat kerta toisensa jälkeen. Olisiko siis viisainta uskoa, ettei vika ole projektipäällikössä? Ehkä vaara saattaa sittenkin vaania (yksilöiden sijaan) vanhassa rakkaassa projektijohtamisen mallissa.
Entä jos sinä kuitenkin tekisit toisin?
Lue aluksi vaikkapa Jim Highsmithin kirja ketterästä projektijohtamisesta (Agile Project Management – Creating Innovative Products, Person Education, Inc. 2004.). Se kertoo ainakin yhden tavan, jolla saat hankkeisiisi tolkkua.
Perinteiset projektimallit epäonnistuvat liian usein. Sellainen syö miestä ja joukkojen moraalia. Ala sen sijaan heti tutkia ketterän projektijohtamisen oppeja.