Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Heikkous on hyvä uutinen

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Mistä tuote- tai palvelukehittäjä tietää, mihin hänen pitäisi keskittää voimansa seuraavaksi? Yllättävän usein hän kuvittelee, että tuotteen nykyisestä versiosta pitäisi tehdä vielä parempi. Mikä olisi kuitenkin viisaampi ratkaisu?

Tuotekehittäjä ei aina halua uskoa sitä, ettei hyvää kannata korjata. Jos kaupasta saa jo riittävän toimivan tuotteen, miksi ihmeessä siitä pitäisi väkisin kehittää vielä parempi?

Maailma on kuitenkin täynnä tuote- ja palvelukehittäjiä, jotka suuntaavat energiansa vääriin asioihin. (Lue yhdestä sellaisesta esimerkki jutustani Miksei hiirenloukku käynyt kaupaksi?)

Anthony W. Ulwick ehdottaa parempaa tapaa kirjassaan What Customers Want – Using Outcome-Driven Innovation to Create Breakthrough Products and Services (McGraw-Hill 2005).

Ulwick sanoo, että on tietenkin paljon järkevämpää etsiä nykyisten tuotteiden tai palvelujen heikkouksia. Sen lisäksi mitättömiä toteutuksia pitäisi löytyä nimenomaan sellaisista tuotteen ominaisuuksista, joita asiakkaat pitävät erityisen tärkeinä.

Kaupallisesti kaikkein lupaavimmat kehityskohteet ovat siis niitä, jotka ovat a) asiakkaiden mielestä tärkeimpiä ja jotka b) ovat nykyisin mahdollisimman surkeassa jamassa.

Tuotekehittäjän kannalta tärkeän tuoteominaisuuden heikkous on hyvä uutinen. Silloin hänellä on luvassa oikeita töitä.

Ulwick esittää kaavan, jolla uuden ominaisuuden kaupallinen potentiaali tai mahdollisuuden arvo kannattaa laskea:

Mahdollisuus = Tärkeys + max(Tärkeys – Tyytyväisyys, 0)

Tuo suluissa oleva max-hässäkkä tarkoittaa sitä, että jos vähennyslasku menee miinusmerkkiseksi, se pitää korvata nollalla.

Miten kaavaa pitäisi käyttää?

Asiakkailta ei pidä mennä kysymään, millaisia tuotteita he haluaisivat. Siihen he ovat huonoja vastaamaan. (Lue aiheesta esimerkki kirjoituksestani Kokin pahin vihollinen.)

Sen sijaan tuotteen tulevalta käyttäjältä kannattaa kysyä, mitä hän yrittää saada aikaan.

Lisäksi on järkevää selvittää, miten tärkeä tuo lopputulos olisi. Tuotekehittäjän on pyydettävä asiakkaan arviota myös siitä, miten hyvin nykyinen tarjonta vastaa tuohon hänen tarpeeseensa.

Jos asiakas arvioi käsisirkkeliä, hänestä on luultavasti aika tärkeää, ettei laitteen johto pääse valumaan terän tielle. Oletetaan, että käyttäjät ovat antaneet tälle tavoitteelle keskimäärin 8,3 pistettä kymmenestä.

Nykyiset sirkkelit ovat aika huonoja. Piuhat yrittävät kehittää sähköshokkeja käyttäjilleen vähän väliä. Siksi nikkarit antavat tyytyväisyydestään vain 4,2 pistettä.

Kehityskohteen kaupallinen potentiaali on siten = 8,3 + max (8,3 -4,2) = 12,4 pistettä asteikolla nollasta kahteenkymmeneen.

Kaavan idea on siinä, että se kaivaa korostetusti esiin nykytodellisuuden ja asiakkaiden odotusten välisen kuilun. Jos ero on suuri, tuotekehittäjä on todennäköisesti löytänyt järkevää tekemistä.

Tällä systeemillä kannattaa tietysti kartoittaa kaikki mahdolliset asiakkaiden tärkeinä pitämät tavoitteet. Kehitystiimi saa lopulta käyttöönsä työlistan, jossa kehityskohteet ovat järjestyksessä lupaavimmasta heikoimpaan.

Älä ala korjata sellaista, mikä ei ole asiakkaiden mielestä rikki. Sen sijaan etsi kehityskohteita, joita a) asiakkaat pitävät tärkeinä ja b) joihin nykyiset tuotteet vastaavat mahdollisimman huonosti.

3 vastausta

  1. Niinhän se Jobskin sanoi, etteivät he nyt varsinaisesti rakentaneet suuria strategioita iPhonea tehdessään. Kunhan totesivat vihaavansa omia puhelimiaan.

  2. Tuo laskukaava kuulostaa aika järkevältä ja tarpeeksi yksinkertaiselta toteuttaa. Täytyypä etsiää kirja käsiini ja lukea siitä enemmän…

    Ja tuo on niin totta, että käyttäjät ovat huonoja sanomaan, miten tuotetta pitäisi/voisi parantaa. Esimerkkini tulee opiskeluajoilta, ensimmäisestä käyttäjätutkimuksesta: kun tuotteen käytön asiantuntijan kanssa oli jo puolisen tuntia juteltu tuotteen käyttötavoista, ongelmista ja tyytymättömyydestä tuotteen toimintaan, ei hän kuitenkaan osannut vastata kysymykseen, miten tuotetta voisi parantaa. Vastauksena oli yksinkertaisesti:ei kai sitä mitenkään voisi parantaa.

  3. Hyvän tuotteesta tekee sen näkymättömyys käytössä, siitä ei pitäisi myöskään jäädä muistoja, kuin se, että osasinpas tehdä tuonkin työn lähes ilman harjoittelua. Siis takaisin tuotteeseen, parhaimmillaan se on kuin kolehti haavissa; lompakossa sitä ei näy, mutta omassatunnossa se tuntuu. On myös tärkeitä visuualisia arvoja, mutta ne lämmittävät yleensä vain kyllästymispisteeseensä asti, sen jälkeen kutsuu jälleen huomaamattomuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Turun telakka ja turhat insinöörit

Pari vuotta sitten näytti siltä, että Suomen meriteollisuus on kanttuvei. Sitten syyskuussa 2014 saksalainen Mayer osti Turun telakan. Yhtäkkiä näkymät muuttuivat rajusti. Nyt turkulaiset hukkuvat tilauksiin.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Euro olisi paras innovaatioseteli

Elinkeinoministerimme Olli Rehn on nero. Hän on keksinyt eurolle paremman vaihtoehdon. Se on nimeltään innovaatioseteli. Tarkoitus on potkia vauhtia pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan. Niiden pitäisi

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.