Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Anna potkut itsellesi

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Suuri osa palkkatyötä tekevistä kuvittelee sitkeästi, että työnantaja maksaa heidän palkkansa. Todellisuudessa raha tulee asiakkailta. Ne ilkimykset maksavat vain jostain hyödyllisestä.

Pariskunta irtisanoutui työpaikoistaan. Molemmat hakivat ja pääsivät samaan valtion laitokseen töihin. Tarkoitus oli viihtyä siellä parin seuraavan vuoden ajan.

Perheellä oli nimittäin alkamassa omakotitalon rakennusprojekti. Yksityisessä yrityksessä hommasta ei olisi tullut mitään. Nyt oli kuulemma aikaa hoitaa talohankkeeseen liittyviä askareita kaiket päivät.

Jostain syystä aviopari tuli mieleeni, kun Stanfordin yliopiston johtamisen professori Robert Burgelman kävi runsas viikko sitten suomalaisessa seminaarissa puhumassa. Hänen mukaansa jokaisen työntekijän pitäisi kysyä itseltään, mitä arvoa hän luo yritykselle.

Burgelmanin mielestä itsensä hyödyttömäksi havainneen kannattaisi antaa itselleen potkut. Sitten hänen kannattaisi hakeutua sellaiseen työpaikkaan, jossa hän olisi hyödyllisempi.

No, miltä suomalainen arki näyttää?

Finnair ehdotti, että koska liiketoiminnan kustannukset ovat kasvaneet, työntekijät voisivat harkita tyytyvänsä hiukan nykyistä pienempiin palkkoihin.

Reaktio oli tietenkin pöyristynyt.

Lentoyhtiön väki kantaakin tuloksesta vastuuta vain hyvinä aikoina. Huonot ajat eivät kuulu heille, vaan rahaa on jostain löydyttävä entiseen tapaan.

Kerran mainostoimistoaikoinani luokseni saapui itsevarma miekkonen hakemaan työpaikkaa. Koska hän oli niin mahdottoman tuottava työssään, hän ehdotti kuukausipalkakseen pääministerin liksaa vastaavaa pottia.

Lupasin heti, että sehän sopii vallan mainiosti. Kysyin vielä varmuuden vuoksi, riittäisikö summa. Ettei hän vain todellisuudessa haluaisi vielä enemmän?

Mies oli ensin ällistynyt. Sitten hän yritti rauhoittua. Hänen ajatuksiaan ei ollut kovin vaikea lukea.

Kerroin vieraalleni, että hän voisi toivoa ihan millaista palkkaa tahansa. Suostuisin siihen ilman muuta. Itse asiassa olisin aivan riemuissani, jos hän haluaisi paljon isommankin liksan.

Silloin kaikki olisivat tyytyväisiä: hän saisi mahtavaa palkkaa ja olisi tyytyväinen elämäänsä. Myös hänen puolisonsa olisi ylpeä karjunsa mahtavista tienesteistä.

Asiakkaamme olisivat onnellisia, koska hän olisi niin motivoitunut työhönsä. Jopa verottaja olisi suorastaan liikuttunut, kun se nappaisi aimo siivun rahamiehemme kuukausituloista.

Kuola alkoi helmeillä hepun suupielissä.

Olisi vain yksi sääntö. Ainoa ehtoni nimittäin olisi, että hän laskuttaisi firmallemme keskimäärin tuplasti bruttopalkkansa verran joka kuukausi.

Tuottavuuden Tonava kiitti haastattelusta ja poistui ripeästi paikalta.

Niin useimmat tekevät. 

Palkkaa olisi siis mukava saada vaikka miten paljon. Mutta jos siihen liittyisi jokin vastuu tuloksista, rautaisenkin ammattilaisen mielenkiinto lopahtaa siinä samassa.

Viitisentoista vuotta sitten vierailin usein Swindonissa Englannissa. Siellä sijaitsi siihen aikaan päämiehemme Intelin Euroopan päämaja.

Yhtenä aamuna Intelin työntekijät huomasivat ala-aulan seinällä joukon työpaikkailmoituksia. Pian niiden eteen oli kertynyt kuhiseva joukko tummapukuisia bisnesnaisia ja -miehiä.

Tehtävänkuvaukset vaikuttivat huolestuttavan tutuilta.

Kävi ilmi, että työntekijät saivat hakea omia työpaikkojaan. Kunkin piti perustella esimiehelleen, miksi hän olisi paras mahdollinen ammattilainen tehtävään, jota hän oli viime vuodet hoitanut.

Voin kertoa, ettei kyse ollut pelkästään mielikuvaharjoituksesta.

Jos haluat palkankorotuksen, se järjestyy varmasti. Riittää, kun tuotat hyötyä tuplasti palkkasi verran. Jos nykyinen työntantajasi ei sitä ymmärrä, voit aina ryhtyä yrittäjäksi.

14 vastausta

  1. Noinkohan tuplaten bruttopalkka riittää? Tuplaten palkkaKULUT kuullostais oikeammalta.

  2. Hyvä kysymys!

    Itse olen aina huolehtinut siitä, että firman kiinteät kulut ovat hyvin pienet. Siksi työntekijän kustannus on harvoin ylittänyt bruttopalkkaa kerrottuna 1,5:llä.

    Mutta totta on, että monissa firmoissa lasketaan nykyisin, että todellinen kerroin on lähempänä kakkosta. Silloin tuo tuplalaskutus bruttopalkkaan verrattuna tuottaisi firmalle vasta nollatulosta.

  3. Niin, se kai riippuu tuloksentekofilosofiasta, koulutusmenoista, kiinteistä kuluista(toimitilat) jne. Muutama yllätysraskaus saakin sitten palkkabudjetin selälleen jos kerroin ei ole kohdallaan.

  4. Toisaalta ihan normaaliin yrittämiseen kuuluu riskikin – jonka Williamssoninsa sisäistäneet yrittäjät pyrkivät tietysti siirtämään muille. Ainoastaan kun tuotannontekijät kuuluvat aidosti työntekijöille, voi heidän olettaa kantavan myös riskin niiden käyttämisestä.

    Siten tätä yrityksen luomista markkinoille ja markkinoiden luomista yritykseen ei tulisi käsittää ainoastaan pyrkimykseksi riskin nollaamiseen, kuten tämä kirjoitus antaa ymmärtää.

    Ei vaikka Hasan & Partnerskin ottaakin etunojaa asian kapitalisoinnissa muuttuessaan osuuskunnaksi 🙂

  5. ”Jos haluat palkankorotuksen, se järjestyy varmasti. Riittää, kun tuotat hyötyä tuplasti palkkasi verran. Jos nykyinen työntantajasi ei sitä ymmärrä, voit aina ryhtyä yrittäjäksi.”

    Toisaalta on kyllä niinkin, että jos työntekijä antaa potkut itselleen, ei korvaavaa tuottavuutta välttämättä saavuteta kovinkaan nopeasti. Jos tästä aiheutuu enemmän kustannuksia, voisi palkankorotus olla järkevämpää kuin antaa ammatillaisen valua pois.

  6. Olen tehnyt töitä tulospalkalla, tavallisella kuukausipalkalla, julkisen sektorin palkansaajana sekä yrittäjänä eli kokemusta löytyy erilaisista työntekokulttuureista. Tämän perusteella sanoisin, että Burgelmanin ajatus voisi olla mielenkiintoinen raittiin ilman tuulahdus. Valitettavasti näyttää siltä, että laajalti noudatetaan edelleen kivikautisia ajatusmalleja, joiden mukaisesti hyvinä aikoina vastuun tuloksesta kantaa ylin johto ja huonoina aikoina sitä kiirehditään jakamaan myös työntekijöille. Vai asuuko jonkun naapurissa Fortumin rivityöntekijä, joka olisi muutama vuosi sitten hymyillyt tavallista leveämmin?

    Burgelman meets Kirsti Paakkanen voisi olla mielenkiintoinen kombinaatio. En tiedä onko tarua vai totta, että KP uhkasi johtoryhmäänsä lomautusvaroituksella, mutta jotakin sen ihmisen on ollut pakko tehdä toisin kuin muut ja oikeaan aikaan – Marimekkohan on poikkeuksellinen tarina suomalaisen tekstiiliteollisuuden historiassa.

  7. Tottakai yrittämiseen kuuluu riski, siitähän yrittäjä saa tulonsa. Mutta lähtökohtana pitää luonnollisesti olla se, että työntekijä tuottaa enemmän kuin palkkansa verran rahaa.

    Jos joudutaan jatkuvaan palkankorotuskierteeseen ilman että näistä periaatteista on sovittu ja pidetty kiinni on firma äkkiä belly-up…

  8. Hyvä teksti, joskin aika raaka yleistys. Harvoissa yrityksissä jokainen työntekijä on edes osa myynti-/tuotantoketjua ja ovat näin ollen lähtökohtaisesti ”epätuottavia” vaikka varmasti tärkeää työtä tekevätkin. Muiden on oltava sitten vieläkin tuottoisampia näiden muiden edestä.

    Kuten Jonne sanoikin, joku rautainen ammattilainen saattaa olla hyvinkin palkkansa väärti tuottamatta suoranaisesti yrityksen tulokseen yhtään mitään.

  9. To Outi:

    Paakkanen muistaakseni antoi lomautusvaroituksen myyntipuolelle firmassa. Jossain lehtijutussa muistaakseni hän kertoi, etteihän tilanne ollut tuotantopuolen syytä, jos heille ei työtä riittänyt, vaan myyntipuolelle, koska ei ollut myyntiä tarpeeksi. Muistaakseni oli hänelle sydäntäraastava tilanne, jos hän olisi joutunut tuotantopuolelle antaa tästä syystä lomautusta/kenkää.

    No ihme ja kumma, tilauskirjat alkoivat täyttyä hyvinkin pian myyntiosaston lomautusvaroituksen (en muista, että tarvitsiko edes jakaa ”virallista ilmoitusta” vai riittikö vain sana) jälkeen. Taisivat olla kuukausipalkkalaisia myyjiä, kun tuli niin vipinää. Provisiopainotteisilla myyjillä nyt lienee muutenkin motivaatiota myydä.

    Strategia oli fiksu ja toimiva. Tosin luullakseni harvakseen käytetty.

  10. ”Harvoissa yrityksissä jokainen työntekijä on edes osa myynti-/tuotantoketjua ja ovat näin ollen lähtökohtaisesti “epätuottavia” vaikka varmasti tärkeää työtä tekevätkin. Muiden on oltava sitten vieläkin tuottoisampia näiden muiden edestä.”

    Väärin mielestäni.
    Kyllä jokainen työntekijä voi omalla tehokkuudellaan ja käyttäytymisellään vaikuttaa yrityksen toimintaan. Kyse ei ole aina liikevaihdosta vaan kyse olla toiminnan tehokkuudesta, jonka kautta saavutetaan kilpailuetua kilpailijoihin.
    En usko, että nyt ja tulevaisuudessa tukitoimintojen työntekijän pitäisi miettiä omaa panostaan liikevaihtoon vaan omaa tehokkuuttaan omassa työssään ja sitä kautta koko yrityksen toiminnan tehokkuudessa.

    Ota siis itseäsi niskasta kiinni, ja tutkaile toimintaasi kriittisesti ja jos et ole tehokas tai tuottava työnantajallesi voi olla että sen huomaa myös kohta esimiehesi.

  11. Tukitehtävissä työskentelevän työntekijän, joka eikä lisää yrityksen laskutusta, palkkakustannuksia voidaan verrata vaihtoehtoon, että vastaava palvelu ostettaisiin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Eli tekeekö palkkasuhteessa oleva työntekijä samat hommat halvemmalla kuin ulkopuolinen?

  12. Palveluyrittelijä kirjoitti: ”Muutama yllätysraskaus saakin sitten palkkabudjetin selälleen jos kerroin ei ole kohdallaan.”

    Tätä harvoin ajattelin palkatessani naisia suurempiin firmoihin. Nyt omaan nakkikiskaan siirryttyäni en ehkä uskaltaisi naista palkata yllättävien sosiaalikulujen pelossa. Kysymällä työhaastattelussa vitsikkäästi onko lapsia odotettavissa, pääsisi taas todennäköisemmin Ilta- kuin Kauppalehteen.

  13. Jess.. Työnantajien kyllä pitäisi saada jotain koulutustukea silloin kun joutuvat yllättäen ottamaan kokeneen työntekijän tilalle uuden kaverin äitiyslomien tai armeijan takia. On hyvin harvinaista että tilalle löytyy samalla palkalla kaveri joka mutkattomasti mukautuu vanhan työntekijän paikalle.

  14. Työnantaja voi maksaa jo työsuhteen alussa (oppivaiheessa) parempaa palkkaa silloin, kun työ vaatii työntekijältä äärinmäistä osaamista (täydellisyyttä). Se motivoi työntekijää jo sen vuoksi, että hänen on pystyttävä nopeasti kehittymään täysammattilaiseksi.

    Toisin sanoen työnantaja silloin varmistaa työtehokkuuden ja jatkuvuuden, eli ennakoi työntekijän tulevaisuuden tuloksen. Myös työntekijä pysyy yrityksessä, koska hän saa parempaa palkkaa, eikä siirry kilpailijalle.

    Näin saattaa käydä, kun jokainen työntekijä ei viitsi ruveta itse ruikuttamaan palkankorotusta.
    Sekin vaara on olemassa, että työntekijä ottaa tällöin hyödyn työnantajasta, eli kouluttaa itsensä ammattilaiseksi ja lähtee muuhun firmaan tai perustaa oman yrityksen. Ajatelkaas tätäkin näkökantaa yrittäjät.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.