Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Hesari tykittää tuubaa

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Se tuskin hetkauttaa ketään, jos satun kirjoittamaan tässä blogissa mitä sattuu potaskaa. Sillä sen sijaan on merkitystä, miten harhaanjohtavia juttuja valtakunnan suurin sanomalehti päästää etusivulleen.

Sunnuntaina 31. elokuuta Helsingin Sanomien uutispääsivun otsikko julisti, että ”Kamerat vähensivät kolareita”.

Paavo Tukkimäki käsitteli jutussaan Tiehallinnon teettämää tutkimusta valtatie 4:n onnettomuuksista 32 kilometrin pituisella välillä Leppävirta-Vehmasmäki. Siinä vertailtiin onnettomuuksien määrää ennen ja jälkeen vuoden 1997, jolloin tielle asennettiin nopeusvalvontakamerat.

Sisäsivun otsikko toistaa samaa viestiä: ”Kameravalvonta pudotti reilusti Viitostien onnettomuuslukuja”.

Perinteisesti toimittajan tavoitteena on kai kiteyttää uutisen mielenkiintoinen osuus otsikkoon. Lienee myös ideana, että tuo tiivistelmä on linjassa itse uutisen sisällön kanssa.

Jos jaksoit lukea juttua alkua pidemmälle, huomasit itse uutisesta seuraavia mielenkiintoisia näkökulmia:

  1. Tutkija ja diplomi-insinööri Noora Airaksinen kertoo, että on mahdotonta sanoa, kuinka paljon kamerat vähensivät turmia. Se johtuu siitä, että tieosuuden nopeusrajoitusta oli laskettu. Tiehallinto oli rakennuttanut katuvalot ja ohituskaistoja. Lisäksi tietä oli muutenkin oikaistu ja parannettu.
  2. Uutisessa mainitaan, että tutkimuksessa oli mukana yhteensä kahdeksan tieosuutta: ”Osa tuloksista kestää myös vaativan tilastollisen tarkastelun”. Suurin osa niistä ei siis kestä vaativaa tilastollista tarkastelua.
  3. Tutkimuksessa ei edes laskettu tulosten luotettavuutta yksittäisiltä tieosuuksilta pienten onnettomuusmäärien takia. Tulokset eivät siis ole luotettavia.
  4. Jutun mukaan sattuma olisi muuttanut tuloksia dramaattisesti. Jo yksi paha onnettomuus olisi keikauttanut Leppävirran-Vehmasmäen onnettomuusprosentit päälaelleen.

Lisäksi kirjoittaja hehkuttaa, että ”tutkimuksen taulukossa ei yksikään prosentti näytä puhuvan automaattista liikennevalvontaa vastaan”. Hänen mielestään Tiehallinnon tutkimuksen prosentit ovat vaikuttavia.

Olen ihan yhtä vaikuttunut kuin Tukkimäki. Alamme nimittäin olla perimmäisten kysymysten äärellä.

Nyt vihdoinkin tiedämme, että esimerkiksi jumalolentoja on olemassa, koska Tiehallinnon tutkimuksista ei ole löytynyt päinvastaisiakaan tuloksia.

Onko sitten ihme, jos lukijalla on tästä ”uutisesta” hiukan hämmentynyt olo?

Tulevat mieleen laboratoriotyöt opiskeluajoiltani. Riittävän laiskasti lahjakas teekkari selvitti ensin, millaiset tulokset harjoituksesta pitäisi syntyä.

Sitten tarvitsikin enää laskea takaperin, mihin asentoon mittareiden olisi pitänyt asettua.

Kun mittalaitteisiin ei tarvinnut koskea lainkaan, ne säilyivät seuraaville sukupolville uutta vastaavassa kunnossa. Sähköäkin säästyi, kun opiskelijat pääsivät labrasta rattoisampien harrastusten pariin mahdollisimman pian.

Tutki Hesaria, kun haluat tutustua esimerkkeihin alkeellisesta propagandasta. Yritä itse keksiä näkemyksellesi perusteluja, jotka eivät suoraan kumoa väitteitäsi.

6 vastausta

  1. Onko todella noin? Kirjoituksesi perusteella Hesarin toimittaja vedätti lukijoita oikein kunnolla. Kun suomalaisen ykkössanomalehden juttuja yleensä pidetään melko luotettavina, niin perinteisesti masa ja maisa matikainen ei jutun lähteitä edes ala kyseenalaistaa, saati tutkia.

    Mainio esimerkki, että omia aivoja ja omaa pohdintaa ei kannata unohtaa mediaa kuunnellessa, kiitos!

  2. Hassu juttu muuten: kun tarpeeksi harvinaisia tapauksia tilastoidaan, pienet otosryhmät nousevat siinä esiin. Jos katsotaan Suomen vaarallisimmat tiet – eli ne joilla on tapahtunut kuolonkolareita viime vuonna – on liikennemääriin suhteutettuna jotkut pikkutiet vaarallisimpia. Sitten siellä tehdään jotain parannuksia ja todetaan että nyt on turvallista, koska seuraavana vuonna ei tullut yhtään kuolonkolaria, mutta nyt tietyt muut pikkutiet olivat niitä vaarallisimpia.

    Jos aiempi esimerkki ei auennut, niin tässä yksinkertaisempi: ”Euran Daltonien” aikaan Eurassa tapahtui väkimäärään nähden moninkertaisesti rikoksia suhteessa Helsinkiin. Onko Euran väestö keskimäärin rikollisempaa kuin Helsingin?

  3. Anssi,

    Jollet ole pannut merkille, Hesari tekee samaa kaiken aikaa. Toimittajat omapäisesti vetävät johtopäätöksensä tutkimuksista, joiden sisällön luettuaan asian oikea laita vasta paljastuu. Harvat noita kuitenkaan vaivautuvat lukemaan.

    Veikkaisin kuitenkin, että Hesarin maine asialehtenä tulee jatkamaan laskuaan jopa tavallisten sukankuluttajien silmissä. Miten vakavissaan voi oikeasti ottaa lehden, jonka etusivullla (hs.fi) julkaistaan pääotsikkona reality TV-sarjan viimeisimpiä tapahtumia?

  4. Eräänä elokuun iltana, kun vettä oli tullut pari viikkoa putkeen. Nelosen ykkösuutisena oli, että ilmastonmuutos lisää sateita suomessa. Tarviiko edes selitellä:D

  5. Hesari on ihan oikeasti propagandalehti.

    Hesari kirjoittaa erittäin korrektisti maahanmuuttajista, mutta rökittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Linjaus on varsin outo, mutta aivan selkeästi havaittavissa.

    Hesari myös pitää kristillisyydestä ja yrmii ateisteja. Tämä näkyy mm. vääristeltyinä otsikoina.

    Siinä pari esimerkkiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko tässä kaikkien aikojen paras myyntiesitys?

Monikin tuttavani on viime aikoina viitannut kirjoitukseen, jossa Andy Raskin -niminen konsultti analysoi parasta koskaan näkemäänsä myyntiesitystä. Juttua on peukuttanut jo yli kolmetoistatuhatta lukijaa, joten

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Osallistuisitko tähän koulutukseen? Mikset muka?

Ajattelin käynnistää syksyllä uuden koulutuksen. Se johtuu siitä, että saan katsella niin huonoja myyntiesityksiä päivät pitkät. Ja tarkoitan tosiaan, että ne ovat todella huonoja. Kurssipäivän

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.