Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kirjoittaminen ei ole kirjoittamista

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Muutamia vuosia sitten konsulttiyhtiö Talent Partnersin toimitusjohtaja Kari Kasanen kertoi mielenkiintoisen esimerkin siitä, miten harvat osaavat kirjoittaa.

Kasasen mukaan hänen yritykseensä tulvi tuhat työpaikkahakemusta vuonna 2005. Hakijoista 200 pääsi haastateltavaksi. Heistä 20 onnellista sai työpaikan.

Näistä kahdestakymmenestä yksi osasi kirjoittaa. Loput yhdeksäntoista aloittivat uransa kirjoituskurssilla.

Huomaa, että nuo kaksikymmentä olivat jo tiukan seulan läpäisseitä ikäpolvensa valioita.

Mitä Kari sitten tarkoitti kirjoitustaidolla?

Hän määritteli sen niin, että konsultin pitäisi pystyä laatimaan alansa ajankohtaisesta aiheesta vaikkapa Talouselämä-lehteen kelpaava yhden sivun juttu.

Siis vain yksi tuhannesta akateemisesti koulutetusta osaa työnsä niin, että häneltä syntyy ketterästi Kasasen määritelmän mukainen lyhyt asiantuntija-artikkeli.

Omat kokemukseni ovat aivan vastaavat. Firmani Noste laatii myyntipuheita. Siksi tarvitsisin jatkuvasti hyviä kirjoittajia. Ikävä kyllä kelvot copywriterit ovat harvinaisia kuin oma-aloitteisesti eroavat ministerit.

Toki moni luulee olevansa ammattilainen. Mutta jo kevyt kenttätesti osoittaa, ettei hommasta tule mitään. Mahtailija toisensa jälkeen joutuu luikkimaan häntä koipien välissä kotiinsa.

Mistä se sitten johtuu?

Kerran pari mainostoimiston perustanutta nuorta heppua tuli myymään palvelujaan. Kysyin, voisinko tilata heiltä myös tekstiä – ja vieläpä englanniksi.

”Juuri se on vahvuuteni”, totesi toinen korskeasti. Utelin, millä perusteella hän väitti olevansa niin hyvä. Äijä oli äimänä typerästä kysymyksestäni: ”No mutta minähän olen syntyperäinen britti!”

Aivan samoin moni kuvittelee olevansa hyvä kirjoittaja siksi, että hän osaa suomea. Ikävä kyllä se ei riitä vielä alkua pidemmälle.

Kun itse aloitin copywriter-harjoittelijana 1990-luvun puolivälissä, oppi-isäni totesi asiasta viisaasti. Hän sanoi, ettei kirjoittaminen ole kirjoittamista. Se on ajattelemista.

Kun ajatus on lopulta kirkas, kirjoittaminen on vain sormien heiluttelua näppäimistöllä.

Tässä ongelma piilee. Vaikka tuhannet osaavat kirjoittaa aivan moitteetonta suomea, he eivät osaa ajatella.

Kirjoittaja jos toinen tietää, miten asia pitäisi sanoa. Mutta harva ymmärtää, mitä pitäisi sanoa!

No, totta puhuen aika harva lopulta hallitsee edes sitä suomeaan.

Esimerkiksi monet Hesarin lukijat kaipaavat taannoin eläkkeelle potkittuja kielenhuoltajia takaisin. Niin surkeaa mökellystä lehti päästää sivuilleen nykyisin. Välillä on vaikea hahmottaa edes rivien välistä, mitä toimittaja oikeastaan halusi kertoa.

Jotta tilanne olisi mahdollisimman karu, useimmilta kirjoittajiksi itseään luulevilta puuttuu vielä kolmaskin ominaisuus. Se on työmoraali.

Palkkasimme kovan luun copywriteriksi. Hänen osuutensa piti olla valmis keskiviikkona klo 12. Kun mitään ei kuulunut vielä tuntia myöhemminkään, soitin kirjoittajalle.

Selitin, että taittajamme pureskeli hermostuneena kynsiään. Kokonaisuuden pitäisi olla paketissa muutaman tunnin kuluttua. Koko projektimme oli kusemassa pahan kerran.

Kokenut copymme hyrisi itseensä tyytyväisenä: ”Olen kyllä jo lähestymässä maalia.” 

Lienee selvää, että hänen uransa loppui (meidän palveluksessamme) siltä seisomalta. Äijä kuitenkin kehtasi lähettää vielä laskun niinsanotuista tuotoksistaan.

Tilanne on sikäli outo, että hyville kirjoittajille olisi siistejä sisätöitä vaikka kuinka. Todella taitavan ei tarvitse pusertaa edes perinteistä työviikkoa. Silti hän voi polkea uutta Audia ja asua hulppeasti pääkaupunkiseudullakin.

Jos haluat elää mukavasti, opettele kirjoittamaan suomea. Se on työ, jota ei voi siirtää Kiinaan.

14 vastausta

  1. Luulisi headhuntereiden kiertelevän blogeissa ja etsivän niistä porukkaa, joka osaa kirjoittaa. Tai ehkä he tekevätkin jo niin.

  2. 🙂 Et voisi paremmin osua naulan kantaan.

    …mutta sekään ei ole totta että moni tietäisi edes ”miten” asia pitäisi sanoa, sillä kuten olet tainnut itsekin huomauttaa, on aivan eri asia käyttää vaikkapa ilmausta: ”halvalla” kuin ”edullisesti”.

    Itse väitän että se ”miten” ja ”mitä” sanotaan, nivoutuvat pitkälti yhteen. Kielihän on nimenomaan abstraktin ajattelun työkalu, eli on ensin osattava se ”miten” jotta päästään edes ”mitä”-vaiheeseen, jonka jälkeen alkaa taas ”miten”-vaihe kun tuo ajatus muutetaan tekstiksi.

    Ja sitten taas alkaa ”mitä”-vaihe kun sitä tekstiä tarkastetaan ja katsotaan että seisooko siinä se asia mitä sillä on tarkoitettu vai ihan jotain muuta.

    Minäkin haikailen kielenhuoltajien perään. Ylipäätään on kaikkein parasta että joku muu lukee AINA tekstin ennen kuin sitä painetaan mihinkään. Vielä parempi on jos ko. henkilö on joku projektin ulkopuolinen tyyppi, joka ei tiedä ”mitä” siinä pitäisi lukea.

  3. Suomensa hallitseva ja kaikin puolin taitava kirjoittaja löytyy vielä kohtuullisen helposti. Paljon lukevan kielikorva kehittyy, vaikka hän eläisi tynnyrissä.

    Mutta kun hänen pitäisi lisäksi ymmärtää vastaanottajan näkökulma, kelvollisten ehdokkaiden määrä romahtaa. Esimerkiksi johtajan sielunelämä on ja pysyy etäisenä.

    Ei se sinänsä ole mikään ihme. Vaikka kynäilijä olisi Suomen taitavin kieliniekka, näkemys ei voi kertyä kuin kokemuksesta. Täytyisi siis elää (ainakin lähellä sitä) elämää, jota vastaanottajatkin elävät.

  4. Mielenkiintoinen näkökulma. Olen kirjoittanut koko ikäni. Se on ollut työni ja harrastukseni ja intohimoni. Monenlainen kirjoittaminen. Mutta vaikka kuinka kauan olisi kirjoittanut, aina oppii jotain uutta. Täällä Italiassa olen toiminut freelance-kirjeenvaihtajana 13 vuotta.

    Vasta pari vuotta sitten kun täkäläisten suomalaisten vuositapaamisessa oli luennoimassa kielenhuollosta huolehtiva kaveri, tajusin että omakin suomenkieleni todella kaipaa kielenhuoltoa. Siitäkin huolimatta, että olen aktiivinen kirjoittaja. Ulkomailla on vähän vaikleaa seurata kielen kehitystä. Ja kuinka ollakaan sain tänään meilin, jossa kerrottiin, että olen voittanut Kielenhuollon ja Tekstintekijän käsikirjat.

  5. Suosittelen lämpimästi noiden voittamiesi kirjojen jatkoksi Lauri Kotilaisen teosta Parempi lehtijuttu. Hyllyssäni oleva opus on vuodelta 2003 ja se on Inforin kustantama.

    Kaltaisellesi ammattilaiselle Kotilaisen kirjasta löytyy myös itsestäänselvyyksiä. Mutta se jäljelle jäävä osuus on paljon menevämmin & mehevämmin kirjoitettu kuin useimmat muut kirjoitusoppaat.

  6. Jarin kanssa samaa mieltä. Kotilaisen kirja on mainio. Kielenhuoltoon saa musta nykyisin ihan hienosti apua täältä netistäkin ja kielitoimiston ”Kielikello” kannattaa tilata (mahtaisko tulla sinne Italiaan asti?).

    Jos mainonnallinen teksti kiinnostaa niin suosittelen lukemaan vanhan kunnon klassikon, eli Hopkinsin opuksen: ”Tieteellinen mainonta” joka on jostain vuodelta 1971. Mukavaa luettavaa, kunhan muistaa että kirja on vanha kuin taivas 😀 Tietyt perusasiat eivät kuitenkaan ole muuttuneet miksikään vuosien saatossa, vaan historia toistaa itseään.

  7. Haa, osuvan postauksen lisäksi kommenttilootat pursuilevat oivia vinkkejä kielihuoltoon ! Näin ohimennen Suomi-koulujen opettajille järjestettävän nettikielihuollon ja oli ihan kade, mutta näillä eväillä voin itsekin valistautua.

    Merci ! =)

  8. Hessus sentään.
    Haluan tuollaisen työn jossa ajatukset ovat arvokkainta omaisuutta.
    Audi on komea sivuseikka.
    Sanat ovat ideoiden epätäydellisiä kuvajaisia.

    Oma bonusrusinani tähän pullaan on seuraava ajatus. Paras kirjoittaja kirjoittaa itsensä näkymättömäksi.

    🙂

  9. Yksi suosikkejani kirjoittamiseen liittyen on Copyblogger -nimellä tunnettu varsin mielenkiintoinen blogi. Tekstisisältö on englanniksi, mutta sen ei pitäisi suuremmin haitata sillä kirjoittamisen periaatteet toimivat monilta osin yli kielirajojen. Kyseinen julkaisu keskittyy pääosin markkinointipainotteiseen sisällöntuotantoon, mutta tarjoaa hyviä vinkkejä muidenkin kirjallisuuden lajien tuottamiseen.

    https://www.copyblogger.com kertoo lisää.

  10. Ottamatta kantaa siihen, paljonko hyviä kirjoittajia on tai ei ole, olen ollut kerrassaan äimistynyt siitä, miten iskeväsanainen ja älyllinen on muutamasta jo aiemmin itse asiasisällön hallinneesta toimittajasta tullut muutamassa päivässä. Siis sen jälkeen, kun ovat vaihtaneet taloon, jossa on editoiva toimitussihteeri.

  11. Haluaisin kovasti oppia tuon taidon.. Olen täysin samaa mieltä siitä että ”Kun ajatus on lopulta kirkas, kirjoittaminen on vain sormien heiluttelua näppäimistöllä.” Luulenkin että minun tapauksessani suurin ongelma on juuri se että ajatus jonka haluan ilmaista ei yksinkertaisesti tule ulos yksinkertaisena.. heh.. ja näin olen harvoin saan kirjoitettua selkeästi ja ytimekkäästi sen mitä haluaisin.

  12. Kiitos postauksesta. Palaan tähän aina ja yhä uudelleen, kun kaipaan joko motivointia tai koen erittäin suurta iloa kirjoittavan markkinointisuunnittejan pestistä. Tänään kaipasin ensimmäistä.

    Juuri näin se menee! ”Kun ajatus on kirkas, sormet vain näpyttää…” Ja tsadaa, tulos on loistokas! Mutta kirjoitustaitoa on tietenkin jatkuvasti pidettävä yllä. Turha voivotella, jos teksti ei solju kun on ollut vuoden raapustamatta muuta kuin allekirjoitustaan. Tai vaihtoehtoisesti asunut ulkomailla ja yrittää kirjoittaa sujuvaa suomea. Harjoitus ja rutiinit yhdistetty intohimoon ja uudistumiskykyyn tekee mestarin.

  13. Ja nähtävästi minäkin tarvitsisin toisinaan kielenhuoltajaa, josta mainitsit. Enhän osannut kirjoittaa oikein edes markkinointisuunnittelijaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Turun telakka ja turhat insinöörit

Pari vuotta sitten näytti siltä, että Suomen meriteollisuus on kanttuvei. Sitten syyskuussa 2014 saksalainen Mayer osti Turun telakan. Yhtäkkiä näkymät muuttuivat rajusti. Nyt turkulaiset hukkuvat tilauksiin.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Euro olisi paras innovaatioseteli

Elinkeinoministerimme Olli Rehn on nero. Hän on keksinyt eurolle paremman vaihtoehdon. Se on nimeltään innovaatioseteli. Tarkoitus on potkia vauhtia pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan. Niiden pitäisi

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.