Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Tasavero on saastunut sana

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Tasavero on kammottava sana. Se on saastunut niin, ettei sitä saa edes mainita. Muuten olet riistäjäkapitalistisika.

Oletetaan, että Matti tienaa vuodessa 20 tonnia. Maija sen sijaan tahkoaa 100 tonnia. Maijan tulot ovat siis viisinkertaiset Matin tuloihin verrattuna.

Jos käytössä olisi puhdas tasavero (= lineaarinen vero), se tarkoittaisi, että Maija maksaisi veroja viisinkertaisen määrän Mattiin nähden.

Se on mielestäni varsin loogista! Maija tienaa paljon enemmän ja maksaa veroja vastaavasti paljon enemmän.

Jostain syystä suomalaisten enemmistö ajattelee, että tilanne muuttuu reiluksi vasta, kun Maija maksaakin kuusin-, seitsen- tai vaikka kymmenkertaisesti veroja Mattiin verrattuna.

Mistä tuo ylimääräisen sakon oikea suuruus on tempaistu, sitähän ei oikein kukaan osaa selittää.

Itse asiassa monet kuvittelevat tasaveron tarkoittavan jopa jotain sellaista, että kaikki maksaisivat yhtä suuren summan veroja vuodessa tulotasostaan riippumatta.

”Joo ei se sellainen käy alkuunkaan, että rikkaat maksavat yhtä paljon veroja kuin köyhät!”

Tämä on tyypillinen esimerkki asiasta, joka menee yli hilseen todella nopeasti suurelta osalta kansalaisiamme. Lineaarinenkin vero on liian vaikea ymmärrettäväksi. Puhumattakaan epälineaarisesta, eli tässä tapauksessa progressiivisesta verosta.

Joka tapauksessa tasavero on niin vaarallinen sana, ettei sitä enää kukaan uskalla ääneen sanoa. Enemmistö syöksyy silmille saman tien.

Olin kouluaikoina kesäisin kaivamassa ojia Metsähallituksen soilla Kaenuussa. Ihan jalkaisin ja teräväksi viilaamallani lapiolla, en kaivinkoneella tai muilla nykyajan hapatuksilla.

Palkkamme määräytyi metrien mukaan. Jos kaivoin kilometrin ojaa, sain palkkaa kilometristä. Jos kaveria laiskotti ja hän kaivoi vain puoli kilometriä, hän sai palkkaa puolesta kilometristä.

Jos taksa oli vaikkapa markan metriltä, sain siis tonnin ja kaverille tuli liksaksi 500 markkaa.

Reilua, eikö totta?

Entä jos työnjohtaja olisi todennut, että saamme kyllä kumpikin markan metriltä. Mutta jos innostuisin kaivamaan yhtään enemmän ojaa kuin kaverini, “ylimääräisistä” metreistäni saisinkin enää 50 pennin korvauksen.

Nyt jokainen suomalainen olisi yhtä mieltä, ettei sellaisissa säännöissä olisi mitään järkeä. Täysin epäreilua!

Kuitenkin idea on aivan sama kuin nykyisessä progressiivisessa veromallissamme.

Varo saastuneita sanoja. Voit vain hävitä, jos käytät niitä.

28 vastausta

  1. Olen niin samaa mieltä! Miksi ihmeessä siitä rangaistaan, että tienaa enemmän? Jos teet enemmän töitä, saatkin vain vähän enemmän rahaa. Ei siis kannata tehdä yhtään ylimääräistä työtä. Toisaalta, mitä vähemmän teet töitä, sitä paremmin saat siitä tekemästäsi työstä palkkiota. Oi miten järkevää.

    Tasavero Suomeen, kiitos. Ehkä sitten ei tarvitsisi miettiä pääomatulojen ja työtulon erilaista verotusta. Sama vero vain kaikkeen tuloon, silloin osaisi jokainen suoraan laskea, paljonko veroa menee milläkin tuloilla. Ja ylimääräisen työn tekeminen olisi kannattavaa.

    1. Progressiivisen verotuksen ja vähennysten yhdistelmä tekee verotuksesta vaikeaa. Ennakonpidätysten ja lopullisen verotuksen yhteys on useimmille hämärä.

      Esimerkiksi verokortteihinsa muutosta hakevat jonottavat aina tammikuussa verotoimistoihin. He luulevat menettävänsä rahaa, jos eivät toimi nopeasti.

      Vastaavasti veronpalautus tuntuu olevan hauska yllätys ja jälkivero huonoa tuuria – tai peräti todiste verottajan mielivallasta.

      Veronmaksajan on hyvin vaikea laskea etukäteen, mikä hänen lopullinen verojensa määrä on. Harva osaa tarkistaa edes jälkikäteen, onko verotus mennyt oikein.

      Itse en ole enää vuosiin viitsinyt edes yrittää. Toivon vain, että verottajan virheet kumoaisivat toisensa vuosien mittaan niin, että lopputulos olisi edes likimain kohdallaan.

      Vaikka emme todennäköisesti pääse koskaan nauttimaan puhtaasta tasaveromallista, se olisi kuitenkin erittäin selkeä järjestelmä. Nykymuotoiset verokortit voisi vetää vessasta alas. Kun kaikki maksaisivat jokaisesta ansaitsemastaan satasesta esimerkiksi 40 euroa veroa, ennakonpidätyskin olisi tietysti kaikilla aina sama 40 euroa.

      Jokainen pystyisi laskemaan koska tahansa, paljonko hänen on lopulta tilitettävä verottajalle. Valtava ennakonpidätysprosenttien arvailuun, veronpalautuksiin ja ennakkoveroihin liittyvä turha byrokratia kutistuisi. Kansalaisten oikeusturva paranisi merkittävästi, kun verotus olisi tarkistettavissa päässälaskuna koska tahansa.

      Verotuloja tasaveron avulla olisi kerättävissä tasan yhtä paljon kuin nykyisin. Progressiivista mallia ei tarvita edes sosiaalisista syistä. Pienituloisia voidaan tukea yhteisistä varoista muilla keinoin. Verotusta ei ole siihen pakko valjastaa.

      Nykyinen mutkikas järjestelmä palvelee vain verovirkamiesten ja talouskonsulttien etua, sillä se tuottaa heille töitä ja asiantuntijavaltaa.

  2. Ja juuri esim. tämän kakkostyön nykyisen suuren verotuksen takia tasavero mahdollistaisi pienituloisillekin helpomman tavan ansaita lisätuloja, jolloin pienituloiset ja suurituloiset olisivat siinäkin mielessä tasavertaisempia. Yleensähän ne ovat juuri pienituloisimpia, jotka kahta työtä tekevät.

  3. Täysin samaa mieltä. Sama veroprosentti tuloista riippumatta ja sillä selvä. Byrokratia vähenee ja periaatteessa ihmisten pitäisi ruveta tekemään töitä ahkerammin. Ainakin olisi mahdollisuus tienata enemmän tekemällä enemmän töitä.

    Se on sitten taas eri asia, että paljonko mistäkin työstä pitäisi palkkaa saada. Mutta olisipa ainakin paljon kannattavampaa tehdä toista työtä, jos yhdestä ei tarpeeksi tienaisi. Nykyään sivutoimisten töiden tekeminen menee melkein harrastustoiminnasta, kun verottaja vie leijonanosan tuloista mennessään. Selkeytyisi tuokin kuvio huomattavasti.

  4. Tuo proggressiivinen verotus on taannut tänne melko tasa-arvoisen ja rauhallisen yhteiskunnan. Nyt varaakkammat maksavat veroina sen minkä toisenlaisessa veromallissa maksaisivat esim lasten koulutusmaksuina.

    Tämäkään veromalli ei tietenkään ole ongelmaton, suurin ongelma lienee siinä että se iskee kivuliaimmin juuri tavallisiin keskituloisiin ihmisiin. Varsinaisesti rikkaathan hallinnoivat omaisuutensa siten ettei verokarhu pääse turhaan osingoille.

    Verotuksen monimutkaisuus on toinen ongelma. Esim autoverotus ja sen tulkinnat ovat muovanneet autokantaa millloin mihinkin suuntaan.

    1. Jeejee,

      Osaatko perustella jotenkin, miksi juuri progressiivinen verotus on taannut tasa-arvoisen ja rauhallisen yhteiskunnan.

      Mielestäni on kaksi eri asiaa, a) missä suhteessa me verot maksamme ja b) missä suhteessa verovarat sitten jaetaan. Niillähän ei ole mitään tekemistä keskenään.

      Monet päällisin puolin täyspäiset ihmiset saattavat todeta lehdessä esimerkiksi että ”tasavero romuttaisi yhteiskuntamme peruspalvelut”.

      Voiko kukaan enää typerämpää lausuntoa keksiä!

      Tasaverolla voidaan kerätä veroja enemmän, vähemmän tai yhtä paljon kuin nykyisin. Se riippuu vain ja ainoastaan eduskunnan päättämästä veroprosentista. On se kumma, miten tasavero sinänsä vaarantaisi jotenkin palvelut.

      Miksei siis jokainen voisi maksaa veroja samassa suhteessa? Eikö se nimenomaan olisi reilua?

      Reiluuden käsite ei ole pelkkä makuasia. Siitä on tehty paljonkin tutkimuksia, mikä on ihmisten mielestä reilu tapa jakaa rahat. Lue esimerkiksi juttuni ”Tulos ei koskaan ratkaise”.

      Kerätystä potista verovaroja sitten käytetään (mm. sosiaalisin perustein, kuten nytkin) niin, ettei kenenkään tarvitse edelleenkään lähteä ase kädessä ryöstämään itselleen toimeentuloa. Koulumaksujakaan ei tarvittaisi.

      Tähän liittyy vielä sekin, että tuo jaettava potti saattaisi kasvaa nykyisestä, jos veromalli sattuisi innostamaan kaikkia tekemään nykyistä enemmän töitä.

      Esimerkiksi yritysverotuksessa kävi näin 1990-luvulla. Kun Ahon hallitus kevensi yritysverotusta 1993, valtion saama veropotti kasvoi muutamassa vuodessa räjähdysmäisesti. Toki siihen vaikutti myös laman jälkeinen nousukausi, mutta silti. Kauppalehden (16.12.1996) mukaan yritysten maksaman yhteisöveron määrä kasvoi 2 miljardista vuoteen 1996 mennessä 15 miljardiin euroon!

      Tasavero saattaisi tuottaa vastaavia tuloksia. Eikö nimenomaan jaettavan rahan määrää kannattaisi kasvattaa kaikin mahdollisin keinoin? Sen luulisi olevan huono-osaisimpien etu, jos minkä.

      Kaikkein huvittavinta tässä tasaverokammossa on se, että suurin osa maksamistamme veroista on jo nykyisinkin tasaveroa. Kunnallisvero on tasavero. Arvonlisävero on tasavero. Itse asiassa taitaa olla niin, että vain valtion tulovero ei ole tasavero. Sen osuus valtion koko verokertymästä on vuoden 2009 talousarvioesityksen mukaan 37,6 prosenttia.

  5. Tasavero olisi hieno asia jos todellisuudessa asia olisi niin, että enemmän töitä tekemällä tienaa enemmän. Joskus vaan tuppaa käymään niin, että joku tienaa rahaa hulppeita määriä epäpätevälläkin työllä. Tällaista näkee jatkuvasti suurtenkin yritysten johdossa, jossa tehdään suorastaan huonoja ratkaisuja yrityksen kannalta, mutta rahaa kyllä liikkuu puvuntaskuun entiseen malliin, vähennetään vain sitä ”vähemmän työtä tekevää” kurjalistoa palkkalistoilta, niin näyttää tase taas hyvältä.

    En itsekään voisi mitenkään rehellisesti sanoa tekeväni enemmän työtä kuin laitosmies, kerrossiivooja tai huoltamotyöntekijä, silti palkkani on vasta alallani aloittaneenakin monia pitkään raskasta työtä tehneitä korkeampi. Tasavero on reilu ratkaisu sitten kun työstä saatu palkkaus on reilua tehtyyn työhön nähden. Kuten ojankaivuuesimerkissäsi, tulospalkkaus on se paras kannuste tähän. Yritystä punaiselle ajavan johtajan olisi ensisijaisesti saatava itse pienempää palkkaa kunnes työn laatu paranee, eikö?

  6. Plus, että tällaisella tasaverolla mitä luultavimmin ne ihmiset, jotka tekevät työnsä puolesta hurjia määriä ylityötunteja, saisivat siitä arvoisensa korvauksen, eikä lopputuloksena käteen jäisi surkean pientä osuutta maksetusta palkasta. Enemmänhän ylitöistä pitäisi maksaa, eikä niiden pitäisi vaikuttaa negatiivisesti tuloihin.

    Voi kysyä kannustaako tällainen rankaisumenetelmä ihmisiä lisäämään työpanostaan, kun ihmisestä ”tuntuu” [ja tämä on tärkeä asia tämä tuntuu, koska vaikka sillä ei ole mitään tekemistä järjen kanssa, se vaikuttaa kuitenkin ihmiseen, joka on kuitenkin hyvin tunnepohjalla etenevä masiina], että häntä on jotenkin rankaistu lisätyöpanoksestaan.

    Tuskin kukaan pelkän naturalistisen ilon takia raataa, ja se on jopa haitallista muille henkilöille, jotka luonnollisesti haluaisivat tehdystä työstä oikean palkan.

  7. >Kunnallisvero on tasavero.

    Tavallaan on ja tavallaan ei ole.
    Työssäkäyvälle se ei sitä ole, jos laskee todellisia prosentteja vähennysten jälkeen.
    Ei palkkatuloa saavalle se on aikalailla tasavero.

    1. Niin, siksi mainitsinkin tuossa aiemmin, että tuskin koskaan pääsemme nauttimaan ”puhtaasta tasaverosta”. Erilaiset vähennykset sotkevat kuviot heti niin, ettei kukaan jaksa/pysty/halua arvioida omia verojaan.

      Vahvinta kannatusta on kai saanut tasaveromalli, jota pienituloisten ei tarvitsisi maksaa lainkaan. Sehän on silloin progressiivinen malli sekin. Siinä on vain kaksi asentoa.

      Vastaavasti nykyinen progressiivinen veromme on vain kuuteen eri tasaveroportaaseen jaettu malli. Alle 13 100 euron tuloista vero on nolla (vuonna 2009).

  8. Voi miten hellyttävän naivia. Entä jos se työnjohtaja olisikin ottanut teidän tekemän urakan myyntihinnasta 95% ja jakanut ne saunaporukan kanssa ”optioina”. Teille jäisi se 5% jaettavaksi ja jos se ei teille riitä, niin siinä tapauksessa saatte työnjohtajan puolesta lähteä työvoimareserviin.

    Tai oikeastaan saatte lähteä joka tapauksessa, koska työnantaja ottaakin leipiin työvoimakoulutettavia, joille ei tarvitse maksaa palkkaa. Työnjohtaja teettää näillä ihmisillä palkatonta työtä ja jakaa saunaporukan kanssa 100% tuloista optioina. Optioina siksi, että pääomatulovero on mukavan pieni.

  9. Luuleeko joku tosiaan vieläkin niin, että tulojen suuruudella ja työn määrälla on jokin yhteys?

  10. Parkinsonin lakia noudattaen byrokraatit pitävät huolen siitä, että byrokraateilla riittää töitä. Miten moni suojatyöpaikka häviäisikään kunnista ja valtiolta, jos verobyrokratia minimoitaisiin?
    Vasen käsi antaa ja oikea ottaa-periaateella verorahoja kierrätetään tuhannen byrokraatin kautta ”vähempiosaisille.”

    (Luku sinänsä on suomalaisten peruskateus, jonka mukaan rikkaat ovat julmia riistäjiä ja pohjimmiltaan pahoja ihmisiä – tunnette virren.
    Tämä puolestaan perustuu käsitykseen siitä, että rahaa on rajallinen määrä: ”kun rikkaat rikastuvat, niin köyhät köyhtyvät, koska joltakultahan se on pakko olla pois.” Hohhoijaa. Kuka vielä oikeasti luulee, että raha on jotakin konkreettista, ja että sitä on kullakin hetkellä olemassa rajallinen määrä?)

  11. Joskus nuorempana sanoin ilkesti, että tasaveroa vastustavat eniten ne, jotka eivät koulussakaan ymmärtäneet prosenttilaskentaa. Olisihan sen paljon yksinkertaisempaa, mutta taakka kohdistuisi niiden niskaan, jotka nykyään maksavat keskimääräistä vähemmän veroa, eikä näiden ihmisten rankaisemista pidetä hyvänä.

    Sikäli kiinnostavasti Pia-Noora Kauppi keräsi aikoinaan vihat niskoilleen pohdiskelemalla Nyt-liitteessä, että jos perintö pitäisi jakaa rikkaan ja köyhän lapsen kesken, olisi reilua antaa rikkaalle enemmän, jotta perintö tuntuisi molemmilla yhtälailla.

    Tästä tuli tietenkin hirveä kohu, vaikka kyseessä on aivan sama ilmiö, käänteisesti vain.

  12. @keeveli, en oikein ymmärrä mitä ajat takaa mutta tietääkseni työnantajalla ei ole mitään muuta velvollisuutta kuin maksaa sovittu palkka. Työ tehdään aina työnantajalle, ja kyseinen asia jopa määritetään työlainsäädännössä työsuhteen tunnusmerkkinä.

    Tulojen suuruudella ja työn määrällä ei ole ollut yhteyttä, jos jollain on yhteyttä tuloihin niin työn tuottavuudella. Tuottavuuteen vaikuttaa kuinka tehokkaasti työhön käytetyt resurssit pystytään hyödyntämään. Eroja syntyy että a) kaikki työt ei ole yhtä tuottavia b) kaikki ihmiset ei ole yhtä tuottavia. Ei ole kovin harvinaista että esimerksi ohjelmistoalalla tietyn ohjelmoijan todellinen tuottavuus voi olla kymmeniä kertoja suurempi kuin kenenkään muun, ja joidenkin tuottavuus voi olla jopa negatiivista(bugista koodia). Ongelmana on tosin että ohjelmoijan tuottavuutta on vaikea objektiivisesti mitata.

    Tulojen suuruuteen vaikuttaa tuottavuuden ohella myös muut tekijät mm. riski, mitattavuus ja ”vaikutusvalta”. Jos haluaa suuria tuloja niin yleensä tarvitsee sekä suorituksen mitattavuutta että vaikutusvaltaa. Toimitusjohtajan suoritumisena pidetään koko yrityksen suoritumista(mitattavuus) ja toisaalta päätöksilläsi on suuria vaikutuksia(vaikutusvalta). Sen sijaan hikipajassa työskentelevällä lapsella voi olla paljonkin mitattavuutta, mutta ei lainkaan vaikutusvaltaa, ja valtion byrokraatilla voi olla paljon vaikutusvaltaa mutta ei mitattavuutta.

    Tulojen syillä, lähteillä tai suurudella ei sinänsä pitäisi olla asiaa verokeskustelussa, vaan verojen kohtuullisuutta pitäisi pohtia niiden tarkoituksen ja vaikutuksien kautta. Jos verotuksen tehtäväksi nähtäisiin välttämättömien menojen kattaminen ja verojen ja markkinoiden tehokas toiminta, niin paras tapa olisi kerätä sama könttäsumma kaikilta, jolloin verotuksen vaikutus taloudelliseen päätöksentekoon jäisi minimiin.

    Ilmeisesti ihmiset eivät kuitenkaan pysty hyväksymään könttäverotusta vaan pyritään ”oikeudenmukaisuuteen”, eli veroa kerätään maksukyvyn mukaan. Riippuen miten ”oikeudenmukaisuus” määritellään, tai kuka sen määrittelee, niin voidaan voidaan määrittää se joko 1) samassa asemassa olevat maksavat yhtä paljon 2) parempiosainen maksaa enemmän. Tasavero sekä progressioverotus menee molemmat oikeudenmukaisuudessaan jälkimmäiseen määritykseen, mutta progressio vie ”oikeudenmukaisuuden” pidemmälle.

    Ongelma kuitenkin progressiossa on että kun se tavoittelee ”oikeudenmukaisuutta”, niin se vääristää markkinoita ja vaikuttaa haluun tehdä työtä, eli talouden tuottavuuteen. Tuottavuuden tai tehokkuuden ja ”oikeudenmukaisuuden” välillä on ristiriita, jolloin on pakko valita kumpaa pääsääntöisesti ajaa.

    Olen itse periaatteessa tasaveron kannalla, tai en ainakaan merkittävän progression puolella, mutta verojen keräämisen tavoitteet pitäisi selkeyttää ja arvioida verotuksen toimintaa siten tavotteiden täyttymisen kautta. Toistaiseksi Suomi on valitettavasti valinnut oikeudenmukaisuuden tuottavuuden sijasta.

  13. Osaatko perustella jotenkin, miksi juuri progressiivinen verotus on taannut tasa-arvoisen ja rauhallisen yhteiskunnan.

    Mielestäni on kaksi eri asiaa, a) missä suhteessa me verot maksamme ja b) missä suhteessa verovarat sitten jaetaan. Niillähän ei ole mitään tekemistä keskenään.

    Monet päällisin puolin täyspäiset ihmiset saattavat todeta lehdessä esimerkiksi että “tasavero romuttaisi yhteiskuntamme peruspalvelut”.

    Tähän voisi kommenttina todeta että esim. alla 30 000 euroa vuodessa tienaavilta erittäin todennäköisesti alettaisiin verottaa tasavero mallissa nykyistä progressiivista verotusta paljon enemmän. Tämä toisi ongelmia tälle ryhmälle ja heidän pitäisi kääntyä valtion kirstun puoleen huolehtiakseen lapsistaan ja itsestään.

  14. Nyt kun kuulemma ollaan tekemässä remonttia sosiaaliturvajärjestelmään, niin sen voisi ihan hyvin yhdistää tasaveroon siirtymiseen. Yksilön kannaltahan on olennaista laskea verojen ja vähennysten lisäksi myös valtiolta saadut tulonsiirrot. Tasavero yhdistettynä perustuloon muodostaisi sekä yksinkertaisen verotuksen että sosiaaliturvan. Kokonaisuudessaan se kuitenkin olisi progressiivinen. Jotkut saisivat enemmän rahaa kuin maksaisivat veroja, joillakin verot ja tulonsiirrot menisivät tasan, ja suurin osa tietenkin maksaisi enemmän veroa kuin saisi rahaa. Ja mitä enemmän ansaitsisi, sitä enemmän maksaisi veroa ja sitä suuremmaksi kokonaisveroprosentti kohoaisi.

    Tästä tietenkin kaikki hipit alkavat vinkumaan, että ”rikkaat eivät tarvitse mitään perustuloa”, mutta pointti onkin katsoa sitä perustuloa veronpalautuksena. Sen ansiosta muodostuisi todellisuudessa progressiivinen verotus. Erotuksena nykyisiin veronpalautuksiin, sen vain saisi kerran kuussa tasasummana.

    Mutta tietenkään ikinä ei tulla pääsemään mihinkään tuota edes lähimain muistuttavaan malliin. Se antaisi ihan liikaa valtaa yksilöille heidän omista elämistään. Siitä eivät vallanhimoiset poliitikot tykkää.

  15. En minä nykyisen verosysteemin kannattaja ole, mutta ymmärrän jollakin tapaa historiallisen syyn miksi siihen on päädytty. Progressiivinen verotus on ollut aika merkittävässä roolissa tässä maassa kun hyvinvointijärjestelmää on luotu.

    Matti tuossa kuvasikin että henkilökohtaiseen tuloon vaikuttaa moni muukin asia kuin mihin ihminen voi omalla työllään vaikuttaa. Esim paperiteollisuudessa duunari saa tuplasti palkkaa kuin huonekaluteollisuudessa, ero ei johdu tyontekijöiden työstä sinällään vaan siitä että tietyt avainasemassa olevat ryhmät ovat saaneet vedätettyä itselleen kohtuuttomiakin etuja. Näiden ”epäreilujen” etujen tasaamisessa progressiivinen verotus on ihan ok keino.

    Tasavero olisi tod näk juuri pienituloisille kova, jolloin jouduttaisiin maksamaan erilaisia sosiaalitukia -> verojen progressiivisuus vain vaihtuisi tukien progressiivisuuteen.

  16. Kirsi: Jos minun pomoni nostaa palkkaansa tuhannella eurolla, niin se tarkoittaa kyllä käytännössä meikäläisen irtisanomista, joten kyllä se kappas vaan vaikuttaa olevan sittenkin rajallista tuo raha!

  17. Ja kuka vielä kuvittelee että meidän todellakin tarvitsisi tehdä yhä enemmän töitä? Tällä elintasolla ei lisätyön tekeminen tutkimusten mukaan lisää ainakaan tyytyväisyyttämme tai onnellisuuttamme. Entä miten ojan kaivaminen ja siitä maksettu korvaus liittyy niinkin monimutkaiseen asiaan kuin hyvinvointi yhteiskunta? Jos kaikki syntyisimme pellon laitaan lapio kädessä, olisi reilu peli taattu. Verotuksesta sinänsä en edes jaksa sen enempää kiinnostua mutta kyllä tässä kirjoituksessa ja kommentoinnissa on kummallisilta suunnilta lähdetty perusteluja hakemaan. En tiedä liittykö tämä seuraava enää välttämättä tähän mutta muistakaa, että ahneus on kuin kärpäspaperissa tahmeus, kun siihen tarttuu, ei pääse lentoon, vapaus on valistettu ulkoiseen komentoon…

  18. Pari kommenttia pisti silmään niin pahasti, että on pakko kommentoida.

    Waatti: ”Nykyään sivutoimisten töiden tekeminen menee melkein harrastustoiminnasta, kun verottaja vie leijonanosan tuloista mennessään.”

    Irina K: ”Ja juuri esim. tämän kakkostyön nykyisen suuren verotuksen takia tasavero mahdollistaisi pienituloisillekin helpomman tavan ansaita lisätuloja, jolloin pienituloiset ja suurituloiset olisivat siinäkin mielessä tasavertaisempia. Yleensähän ne ovat juuri pienituloisimpia, jotka kahta työtä tekevät.”

    Totuushan on se, ettei toisen työn tekemisestä rankaista millään tavalla sen enempää kuin yhden työn tekemisestä. Jos tienaat kahdesta työstä 50 000€ / v, maksat saman verran veroja kuin jos tekisit yhdellä työllä saman rahan.

    Näennäisesti kovempi veroprosentti johtuu siitä, että tulojen lisääntyessä toisen työn ansiosta ensimmäisen työn veroprosentti on liian alhainen, jolloin sitä kompensoidaan verottamalla toista työtä sivutyöverokortilla prosentuaalisesti enemmän.

    Ongelma on ratkaistavissa sillä, että hakee uuden verokortin, jossa on huomioitu kokonaisansiot ja toimittaa nämä verokortit kummallekin palkanmaksajalle.

    Tämä ei siis liity mitenkään pienituloisuuteen tai suurituloisuuteen vaan vain ja ainoastaan verotuksen progressiivisuuteen.

    Matti: ”Jos minun pomoni nostaa palkkaansa tuhannella eurolla, niin se tarkoittaa kyllä käytännössä meikäläisen irtisanomista”

    Jotta pomosi voi nostaa palkkaansa tuhannella eurolla, tarkoittaa se käytännössä sitä, että raha on otettava jostain – joko tienaamalla lisää tai hakemalla kustannussäästöjä. Jos irtisanomisesi on kustannussäästö, et tuota talolle rahaa vaan syöt sitä. Miksi pitää työntekijää, joka ei tuota?

    1. Samuel,

      Jos sallit, jatkan/tarkennan vielä vastaustasi aavistuksen. Meillä jokaisella on tosiaan vuoden päätteeksi vain yksi veroprosentti, joka koskee kaikkia palkkatuloja vuoden ajalta. On aivan yhdentekevää, mikä euro tuli sivutöistä ja mikä päätoimesta. Verottaja laskee kaikki palkkansaajan liksat yhteen ja verottaa niitä kaikkia täsmälleen yhtä paljon.

      Välttämättä sivutyö (tai mikä tahansa lisäpalkka) ei vaikuta valtion tuloveron osuuteen lainkaan. Niin käy aina, kun yksikään kuuteen eri pykälään jaetun tuloveroasteikon ”rajapyykki” ei ylity. Jos valtion verotettavia tuloja olisi päätoimesta esimerkiksi 22 tonnia, sivutuloja saa kertyä yli 13 tonnia sen päälle ennen kuin seuraava progressioporras (35 300 euron kohdalla) iskee. Ja silloinkin hyppäys on vain 4 prosenttiyksikköä (18 -> 22 %).

      Sitkeä legenda ”raskaasti verotetuista sivutöistä” osoittaa, etteivät ihmiset yleensä ymmärrä ennakonpidätyksen ja lopullisen verotuksen yhteyttä. Progressiivinen systeemi on liian vaikea.

  19. Keeveli seeveli: jos ompelija tekee ompelutyön lisäksi iltaisin siivoustyötä, hänen kokonaistulonsa suurenevat. Silloin työn määrällä on merkitystä tuloihin. Toki jossain muussa työssä hän tienaisi pelkällä päivätyöllä enemmän, kuin näillä kahdella yhteensä, mutta siitä ei esimerkissäni ollut kyse.

    Samuel Hovi: Pahoittelen erehdystäni asian suhteen, nytpä olen taas pikkuisen viisaampi 🙂

  20. Olisikohan jollain mahdollisesti tiedossa lähdettä, josta näkisi paljonko suomalaiset yhteensä tienasivat verotettavaa tuloa ja paljonko veroa kerättiin, siitähän voisimme nähdä paljonko tuo ”tasaveroprosentti” suunnilleen olisi. Olisi mielenkiintoista tietää ja antaa lisäsyvyyttä keskustelulle.

    Toinen hauska vero on ALV. Mielenkiintoiseksi sen tekee asetelma ettei verotettava (kuluttajat) yleisesti ottaen edes tiedosta että heitä (meitä) sillä verotetaan. Yksiselitteisesti kun me kuluttajina kuvittelemme että palkasta veronpidätyksen jälkeen kädessämme on ns. nettorahaa, niin auta armias kun kehtaamme ostaa jotain. Silloin yritysten on meiltä kerättävä ja verottajalle tilitettävä (yleensä 22%) yrityksen oman hinnan päälle laskettua veroa. Ei mikään ihme jos nyt kannustetaan laman tappo talkoisiin ja kuluttamaan 😉

    Moni luulee että yritykset maksavat arvonlisäveroa, mutta kun se on juuri päinvastoin. Yritykset keräävät kyllä rahat kuluttajilta ja tilittävät ne verottajalle, mutta eivät itse maksa arvonlisäveroa lainkaan.

  21. Irina K. :Miksi ihmeessä siitä rangaistaan, että tienaa enemmän?”

    Individualistin mielestä yhteiskunnan rakentaminen on rangaistus. Joku toinen voisi ajatella, että totta jumankauta menestyneemmällä on paremmat edellytykset, riippumatta siitä onko verotus tasavero vai progressiivinen.

  22. Samuel Hovi: Tottakai työntekijän irtisanominen on kustannussäästö. Kyseessä on usein tosin vain hetkellinen säästö kunnes huomataan, että paja ei tuota enää mitään. Tämän seurauksena sitten potkitaankin taas lisää kallista väkeä pihalle, että saadaan taseet kohdilleen. Tähänhän irtisanomiskierteet perustuvat. Katsotaan ainoastaan palkkamenoja, eikä sitä, että palkkaa vastaan saadaan jotain vastinettakin. Jos yritys tarvitsee äkkiä rahaa, on helpoin konsti karsia palkkamenoja.

    Sitten päästään itse pääpirun keksintöön eli johtajien päässä pohdittuun tuottavuuden lisäämiseen; käytetään jäljellejäänyttä pienempää työvoimaa aiemmin potkittujen työntekijöiden korvaajina. Tämä voi hetken aikaa toimia, mutta johtaa ennen pitkää sairauslomiin rasituksen ja henkisen pahoinvoinnin myötä. Ihmiseltä kun ei voi pumpata kahdeksan tunnin ajalta 100% työpanosta viitenä päivänä viikossa. Ne on robotteja, jotka tähän pystyvät.

  23. Hyviä pointteja tullut esille tässä jutussa ja keskustelussa.

    Totta on ainakin se että kukaan ei voi sanoa varmaksi lisäisikö vai vähentäisikö tasaverotus kerättyjä veroja. Vai olisiko jopa niin että ei olisi mitään vaikutusta…

    Noh oli miten oli, spekulointia tässä kaikki on paitsi omalta osaltani yksi asia. Jos joskus siirrymme tasaverotukseen, ja sen lopputulos on se että köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu, niin silloin perustan yksityisen vartijointipalvelun, joka tarjoaa kotirauhaa (Neighbourhood Security). Tuttu ken tietää menon rapakon takana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko tässä kaikkien aikojen paras myyntiesitys?

Monikin tuttavani on viime aikoina viitannut kirjoitukseen, jossa Andy Raskin -niminen konsultti analysoi parasta koskaan näkemäänsä myyntiesitystä. Juttua on peukuttanut jo yli kolmetoistatuhatta lukijaa, joten

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Osallistuisitko tähän koulutukseen? Mikset muka?

Ajattelin käynnistää syksyllä uuden koulutuksen. Se johtuu siitä, että saan katsella niin huonoja myyntiesityksiä päivät pitkät. Ja tarkoitan tosiaan, että ne ovat todella huonoja. Kurssipäivän

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.