Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Mitä voisit oppia lentäjältä?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kun markkinoija alkaa pitää itseään rautaisena ammattilaisena, hänen itseluottamuksensa kääntyy taakaksi.  Mitä hän – ja jokainen sissikokelas – voisi oppia lentäjiltä?

Ystäväni Sepon silmässä alkoi tuntua roska. Vaiva paheni muutamassa päivässä niin, että näköelin oli todella kipeä.

Seppo marssi työterveysasemalle. Sieltä hänet passitettiin silmälääkärille. Diagnoosi oli selvä: sarveiskalvon pintaan oli tullut naarmu. Lääkettä vain ja tilanne olisi hallinnassa muutamassa päivässä.

Toisin kävi. Potilaan olo ei kohentunut.

Ensimmäinen erikoislääkäri lähetti Sepon toisen spesialistin juttusille Meilahteen. Tämä ihmetteli ja taivasteli, että olipa mielenkiintoinen ongelma.

Silmä vain ei parantunut. Vasta kolmas asiantuntija löysi ongelman.

Sarveiskalvoon oli tarttunut piilolinssin palanen. Lääkäri puudutti silmän ja nappasi vieraan muovinkappaleen irti.

Nyt auktoriteetteihin uskova suomalainen jo taivastelisi, että kävipä Sepolla huono mäihä.

Sen vielä ymmärtää, että työterveyslääkäri oli aseeton. Hänellä ei ole edes tarvittavia välineitä. Mutta se on jo käsittämättömän huonoa tuuria, että silmätieteen erikoislääkärit epäonnistuvat diagnoosissaan kerta toisensa jälkeen.

Ikävä kyllä kyse ei ole vain onnesta. Lääkärit tunaroivat pelottavan usein.

Ruumiinavausten perusteella tehdyt tutkimukset osoittavat, että joka viides diagnoosi menee pieleen. Eikä silloin ole kyse harmittomista venähdyksistä, vaan kuolemaan johtavista ongelmista.

Mikä karmeinta, lääkärit tekivät lähes yhtä paljon virheitä jo 1930-luvulla. Heidän osumatarkkuutensa ei ole kehittynyt niistä ajoista mitenkään oleellisesti. Pelkästään ”edistyneissä” teollisuusmaissa vuosittain miljoonat ihmiset saavat Sepon tavoin hoitoa aivan väärään sairauteen.

Lääkäreitä on mielenkiintoista verrata lentäjiin. Lentäjät sössivät aina vain harvemmin.

Esimerkiksi USA:ssa laivaston ilmavoimille sattui vielä 1950-luvulla vakavia onnettomuuksia 50 kappaletta jokaista sataatuhatta lentotuntia kohden.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä lukema oli pudonnut 50:stä 1,5:een. Hasardit olivat siis vähentyneet 97 prosenttia.

Myös siviililentäjät ovat edistyneet. USA:ssa kohtalokkaat lento-onnettomuudet ovat vähentyneet 65 prosenttia pelkästään kymmenen viime vuoden aikana.

Miksi ilmojen sankarit ovat kehittyneet selvästi valkotakkeja nopeammin?

Tutkijat ovat löytäneet useita syitä. Yksi ilmeinen selitys on se, että lentäjän virhe tappaa hänet itsensä. Sen sijaan lääkärin riski on mitätön. Musta Pekka jää potilaan kouraan.

Hiljattain tehdyssä laajassa tutkimuksessa selvisi, miten selvästi lääkäreiden asenteet poikkeavat lentäjistä. Kokeneista lentäjistä 97 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän alaisensa saavat asettaa esimiehensä päätökset kyseenalaisiksi.

Kirurgeista vain 55 prosenttia oli valmis kuulemaan poikkipuoleisia mutinoita ryhmänsä nuoremmilta lääketieteilijöiltä.

Tulos kertoo, miten vaarallinen asiantuntijan asenne saattaa olla. Mitä rutinoituneempi konkarista tulee, sitä varmempi hän on omista mielipiteistään. Se ei tarkoita, että hän olisi oikeassa sen useammin kuin kukaan muukaan. Hän on sitä vain omasta mielestään – ja se on aivan eri asia.

Mitä sinä voisit oppia lentäjiltä?

Yksi konkreettinen pilotin työväline on tarkistuslista. Se on todiste nöyryydestä, jollaiseen aniharva asiantuntija taipuu. Lentokoneen ohjaamossa ei kukaan ole kehdannut väittää enää vuosikausiin, että hänen muistinsa olisi pettämätön.

Tuli aikanaan naputelluksi tuotteistusprojekteja varten esitemaakarin tarkistuslista. Lataa se ja tulosta malliksi.

Esitemaakarin tarkistuslista
Tarkistuslista varmistaa, ettei esitteestä pääse unohtumaan vaikkapa firmasi yhteystietoja. Sellainen ostamisen estävä lipsahdus on yllättävän yleinen.

Valitse jokin toistuva työtehtäväsi, joka on muuttunut itsestäänselväksi rutiiniksi. Muokkaa esimerkistä itsellesi sopiva tarkistuslista. Jos jaksat piirrellä rasteja riittävän nöyrästi, typerät virheet vähenevät selvästi.

Mitä varmempi olet asiastasi, sitä todennäköisemmin olet väärässä. Olen siitä aivan varma.

Lähde: Why We Make Mistakes, Joseph T. Hallinan 2009

33 vastausta

  1. Suosittelen Sepollekin USA:n ilmavoimien sekä NASA:n virallisesti hyväksymää silmien taittovirhekirurgiaa, jonka koko toimenpiteen voi katsoa videolta osoitteessa rillipaa.fi.

  2. Joku saattaisi protestoida, että tuollainen systeemihän tappaa luovuuden. Esitteen teko voisi äkkiä tuntua työltä. Seinät leveällä ja katto korkealla olla pitää, jotta tulee lennokasta jälkeä. Tuurilla ne isotkin firmat asiakkaita saa.

  3. Sanamestarin jollekin voisi joku muu sanoa, että luovuus nimenomaan menestyy sopivissa rajoissa. Kysy vain keneltä hyvänsä, jota vaivaa ”tyhjän arkin”-syndrooma, kun voisi kirjoittaa ihan mistä tahansa.
    Toisaalta luovuuden puuskassaan ei saa unohtaa niitä välttämättömiä asioita ja sitä vartenhan tuollaisia tarkistuslistoja juuri tehdään. Jos niissä puututaan liikaa tyyliasioihin, aletaan turhaan rajoittaa luovuutta.
    Kun vielä saisi ohjelmistosuunnittelijat käyttämään tarkistuslistoja tai sääntöjä työssään,… Mutta he taitavat haluta olla vielä luovempia kuin mainosmiehet.

    1. Sepon ongelman ratkaissut silmälääkäri ehti siinä samalla näyttää käytännössä, miten hommat voivat mennä pieleen.

      Kun tämä ammattilaisemme oli puuduttanut silmän, hän huomasi munanneensa. Yksi tutkimusvaiheista oli pakko jättää kokonaan väliin, koska se olisi pitänyt tehdä ennen puudutusta.

      Lääkäri on toistanut samat rutiinit todennäköisesti satoja tai tuhansia kertoja aikaisemminkin. Mutta se ei taannut työn laatua tälläkään kertaa. Jos hän olisi seurannut tarkistuslistaa, kokonaisuus olisi sujunut moitteettomasti loppuun saakka.

  4. Vuonna 1930 vastasyntyneiden elinajanodote oli 55 vuotta. Vuonna 2007 se oli 79 vuotta. Eli ei kannata ymmärtää Jarin puheite niin, että lääketiede ei olisi kehittynyt muka juuri mihinkään.

    1. Elinajan odote riippuu lopulta aika vähän lääketieteestä. Esimerkiksi Venäjällä miesten elinjan odote oli vuonna 2004 enää 58,9 vuotta. Se oli pudonnut neljällä vuodella sitten vuoden 1990. Syitä ovat mm. ympäristöongelmat, huonot asuinolot ja elintavat, liikennekuolemien yleistyminen ja AIDS.

      Lääkäreiden taantuneesta osumatarkkuudesta raportoi alun perin itse Journal of the American Medical Association. Esimerkiksi The New York Times kirjoitti aiheesta jutun ”Why Doctors So Often Get It Wrong” helmikuussa 2006.

  5. ”Valitse jokin toistuva työtehtäväsi, joka on muuttunut itsestäänselväksi rutiiniksi. Muokkaa esimerkistä itsellesi sopiva tarkistuslista.”

    Voit myös ulkoistaa – tai riippuen tehtävästä – automatisoida sen.

  6. ”Kun vielä saisi ohjelmistosuunnittelijat käyttämään tarkistuslistoja tai sääntöjä työssään,… Mutta he taitavat haluta olla vielä luovempia kuin mainosmiehet.”, Miska sanoo.

    Kyse ei liene luovuudesta vaan ylpeydestä. Nörttien hommat on niin vaikeita, ettei niitä pysty luomaan prosessiksi. Ja toisaalta, jokaisessa projektissa pitää pystyä näkemään oma kädenjälki.

    Aika kuvaavaa on sellainen lause, että koodin pitää näyttää siltä kuin itse olisin sen kirjoittanut. Silloin MINUN on tulevaisuudessa helpompi ylläpitää sitä.

    Ei puhuta ylläpitäjästä, vaan omasta rakkaasta lempilapsesta: MINUN KOODISTA.

  7. Kerrassaan osuva kirjoitus. Mitä yleisestä keskustelusta olen ymmärtänyt niin lääketieteen uskotaan olevan niin edistyksellistä etteivät lääkärit tarvitse enää aikaa keskittyä potilaisiinsa.

    Miksi terveydehuollon tehostamisen rationalisoituu pelkästään potilasmäärien käsittelemiseen? Diagnoosien osumatarkkuuden heikkeminen ei tehosta yritysten tai ihmisten toimintaa.

  8. Jos oikeasti halutaan koodata kunnolla, niin silloin pitäisi käyttää todella tarkkaa tarkistuslistaa. Kukaan ei pysty muistamaan kaikkia mahdollisia tarkistuksia ulko ja ne on lopulta hyvin geneeristä koodaamista. Toisaalta jos tekee kaiken ”omalla tyylillä”, niin ei ”tarvii” tehdä niitä tarkistuksia ja tuloksethan on silloin sitä paskaa mitä joka paikasta pusketaan.

  9. ”Kokeneista lentäjistä 97 prosenttia oli sitä mieltä, että heidän alaisensa saavat asettaa esimiehensä päätökset kyseenalaisiksi.”

    Kuinka monella toimialalla saa kyseenalaistaa esimiehen päätökset. Jos näin tekee, niin tietää ettei siinä firmassa liian nopeasti pääse eteenpäin, mielummin ulospäin ja rivakasti, tahtoi tai ei!

    1. Antti, osuit naulan kantaan!

      Kirjoitan tässä jossain vaiheessa aiheesta oman juttunsa. Lentoturvallisuus on lisääntynyt (tälläkin hetkellä uutisoitavasta takaiskusta huolimatta) merkittävästi siksi, että lentohenkilökuntaa nimenomaan koulutetaan avaamaan suunsa. Myös kovin itsevarmoja lentäjiä koulitaan niin, että suostuisivat kuuntelemaan muita.

      Esimerkiksi vuonna 1978 United Airlinesin DC-8:sta loppui polttoaine kuusi mailia ennen kenttää. Mukana ollut teknikko tiesi tilanteen, muttei uskaltanut kertoa asiasta kapteenille. Koneessa olleista 189:stä matkustajasta kuoli onneksi vain kymmenen.

  10. En tiedä olisiko tämä lama niin paha, jos ne henkilöt eri Wall Streetin firmoissa olisi sanonut että ei kaikille kannata lainata, varsinkin jos ei ole mitään rahaksi mitattavaa vakuutta antaa takaisin. Nyt kaikille epäilijöille vain kerrottiin etteivät he ymmärrä isoa businesta ja kokonaisuutta.

  11. Poskiontelon tulehdus testataan nykyään sitä varten kehitetyllä laitteella poskipään päältä… Tulevaisuuden lääkäri voikin olla lääkärikoppi, jonne mennään ilman vaatteita pariksi minuutiksi seisomaan. Sanotaan esimerkiksi, että koira pystyy haistamaan syövän. Koneellinen hajuaisti on olemassa ja kehittyy kovaa tahtia – ehkä kahdenkymmenen vuoden päästä saatat saada syöpädiagnoosin ja syövän parantavat lääkkeet matkaasi kun käyt näyttämässä lääkärille kylän suurimpia pukamia, joita oletettavasti tämän blogin lukijoilla esiintyy enemmän kuin ruumiillisen työn tekijöillä.

    Olipas offtopiccia kerrakseen. Mutta tuo kirjoitus on kyllä niin totta kuin olla ja pääsee. Olen ollut tekemässä itselleni tarkistuslistaa jo pari vuotta, ehkä tänä vuonna jo aloitan…

  12. Tärkeä kirjoitus. Omien toimintatapojen tuotteistaminen/vakioiminen on järkevää. Oletetaan, että teet ns. turhaa työtä noin 20% työajastasi (siirtymisiin työstä toiseen, ryhtymisiin, turhaa toistoa jne.). Minusta tuo on aivan realistinen oletus. Tämähän tarkoittaisi käytännössä yhtä työpäivää viikossa. Kuka ei haluaisi tehdä nelipäiväistä työvkoa?

    Terveydenhuoltoa seuranneena vaimon sekä entisen työn kautta toteaisin, että Jarin ajatus on mielenkiintoinen. Tiedänkin, että esim. radiologian puolelle on suunnitteilla järjestelmiä, jotka auttaisivat ohjaamaan oikeisiin kuvauksiin (röntgen, MRI, CT…) oireiden perusteella. Tällä hetkellä potilaita lähetetään liikaa vääriin kuvauksiin, mikä on TODELLA kallista.

    Kuitenkin, kaikella kunnioituksella, toteaisin, että mainostoimiston 10-kohtainen tarkistuslista on aika vaatimaton niihin asioihin, joita lääkärin täytyy tehdä. Tämä pätee varsinkin tk-puolella. Tarkistettavia asioita on tuhansia. Lääkäri tekee ns. erotusdiagnostiikkaa nopeasti keskustelun ja tutkimuksen pohjalta. Prosessi on aika vahvasti sisäänrakennettu ja perustuu myös paljon vuorovaikutukseen. Muistetaan vielä, että aikaa on noin 10-15minuuttia. Uskon kuitenkin, että tietojärjestelmät tietokantoineen tulevat auttamaan diagnostiikassa tulevaisuudessa enemmänkin. Haasteena on myös jatkuvasti lisääntyvä tieto, jota harvalla alalla tapahtuu niin nopeasti.

    Mielenkiinnosta kysyisin, onko Jarilla tarkistuslista, kun kirjoitat blogitekstiä (nämä kohdat täytyy ainakin olla)? 😉

    1. Toni, kiitos kommentistasi!

      Jos lääkärin täytyy tarkistaa tuhansia asioita, on tietenkin aivan selvää, ettei sitä pitäisi edes yrittää muistinvaraisesti. Mitä mutkikkaampi työ, sitä suurempi syy olisi vakioida prosesseja.

      Blogittelu sen sijaan on niin helppoa ja edesvastuutonta hommaa, että sekoilu on vain hyväksi.

      Mutta kuten tunnettua, suomalaisten lääkäreiden johtamat työyhteisöt ovat jo nyt kunnossa. Se käy ilmi joka kerta, kun joku kehtaa esittää vaikkapa sitä, että työtapoja pitäisi hiukan uudistaa. Sairaalan väki ilmoittaa tv-haastattelussa naama peruslukemilla, ettei mitään kehitettävää enää ole. Perusteluksi käy esimerkiksi se, että muissa maissa sairaalat toimivat vieläkin huonommin.

      Ei muuten naurattanut yhtään sillä (toistaiseksi ainoalla) kerralla, kun hankkiuduin ensiapuklinikalle (kymmenisen vuotta sitten). Oireeni viittasivat selkeästi aivoveritulppaan. Maallikkokin tajuaa, että silloin jokainen minuutti on tärkeä.

      Mitä Jorvissa tapahtui? Ei mitään, koska sairaala kadotti potilaansa kokonaan. Jossain vaiheessa vaimoni sai selville, ettei kukaan edes tiennyt, että makasin odottamassa lääkärin apua. En kuitenkaan ollut hiipinyt sinne salaa lepäilemään, vaan aivan virallista tietä henkilökunnan ohjaamana.

      Onneksi kyseessä oli väärä hälytys, muuten olisi luultavasti käynyt köpelösti.

      Tapauksesta tuli mieleeni tutkimustulos, jonka ansioista Ekahau Oy:lle löytyi uusi bisnesidea vuosituhannen vaiheessa. Kuulimme nimittäin, että Englannissa 30 prosenttia potilaista oli hukassa, kun leikkauksen piti alkaa. Niinpä ryhdyimme rakentamaan sairaaloita varten paikannusjärjestelmää, jolla kadonneet potilaat, mittalaitteet, pyörätuolit ja vainaat löytyivät helposti.

  13. Nyt kyllä ampuu aikalailla ohi, mutta en malta olla hiljaa…

    Oma kokemukseni Jorvin EA:sta mennä keväältä. Perheeni oli lähtenyt illalla Jorviin lapsen umpisuoliepäilyn takia ja minä myöhemmin porukoita hakemaan sieltä pois:

    1. Henkilökunta raahusti haudasta nousseen näköisenä eestaas odotusaulaa, eikä kukaan noteerannut, vaikka seisoin kysymysmerkkinä vastaanottoluukulla.
    2. Vastaanottoluukussa joku käänteli papereita niin kiinnostuneena tehtäväänsä kohtaan, ettei välittänyt (muistakaan) palvelua odottavista ihmisistä. Jotkut aika raihnaisen näköisiäkin.
    3. Lapselta oli otettu joitain testejä, jotka sairaala oli onnistuneesti hukannut.
    4. Ulkomainen lääkäri oli ainoa asiallinen kaveri koko firmassa ja lähetti kotiin odottamaan koetuloksia (käski soittaa, jos ei ala kuulua)
    5. Puhelinnumeroa tiedusteltaessa kauhuelokuvasta karannut henkilökunta ohitti kyselijät niin kuin heitä ei olisi ollut olemassakaan. Hirmuisen väännön ja meuhkaamisen jälkeen joku sentään suostui kuntelemaan, mitä oli asiaa: ”Tarttis saada potilastoimiston puhelinnumero kun pitää kysellä myöhemmin koetuloksia, jotka olette hukanneet.” Vastaus oli taas osuva: ”Ei se ole potilastoimisto.”

    Antoivat sentään puhelinnumeron, vaikka se ei potilastoimisto ollutkaan…Hurraa. Seuraavalla kerralla mennään Mehiläiseen.

  14. Todella hyvä kirjoitus. Jäin kuitenkin miettimään tuota tarkistuslista-asiaa. Onhan totta että on tehtäviä jotka pitää aina suorittaa samalla tavalla, jolloin tietyt asiat olisi aina tarkistettava, mutta entäs sitten se luovuus ja asioiden tekeminen eri tavalla? Tai jopa erikseen jokaiselle asiakkaalle räätälöitynä? Silloin kait ainoa tarkistuslista jota voi käyttää, on lista niistä asioista mitä alunperin lähdettiin hakemaan.

    1. Koivulahti, kiitos mietteistäsi!

      Mielestäni asioita kannattaa tehdä eri tavalla vasta sitten, kun perusasiat ovat hallussa. Erilaisuuden ei ehkä pitäisi syntyä huolimattomuudesta.

      Jos joku esimerkiksi päättää tehdä tosi erilaisen esitteen, hän voi tarkistuslistani kohdassa ”Firmasi yhteystiedot (verkko-osoite!)” päättää jättää ne tarkoituksellisesti pois. Silloin se ei ole vahinko, kuten yleensä. Esitteen nähnyt ostajaehdokas ei tietenkään pysty enää ostamaan, mutta ehkä se on sitä ”luovuutta”.

      Kysynpä samaa asiaa myös toisin päin. Onko olemassa jokin konkreettinen syy, miksi tarkistuslista estäisi laatimasta maailmanhistorian myyvintä esitettä?

  15. Suomalaisen hyvinvointijärjestelmän puutteista ei saa puhua, saati kannata kirjoittaa omalla nimellä.

    Julkisiin sairaaloihin pitäisi myydä erikoisvakuutuksia ovella. Vakuutuksella saisi sairaalassa päivystävän lakimiehen ja korvaukset töppäilyistä. Tuliskohan halvemmaksi mennä yksityiselle? Sen kerran, kun julkisia palveluja käyttää, tuntuu että on tippunut alimpaan yhteiskuntaluokkaan.

    Jarin tarkistuslistasta opin itse, että uusien työntekijöiden vastaanottoon ja työvälineiden hankintaan lista ois tosi hyvä. Kun kaikista työtekijälle tärkeistä asioista on huolehdittu etukäteen, luottamus alkaa rakentua eri pohjalta.

  16. 🙂 En mä Jari väittänyt ettei tarkistuslista toimisi. Yritin vain sanoa että asioita voi tehdä monella tavalla, eikä saman kaavan toistaminen sovi ihan kaikkeen.

    Mä teen aina ennen työn aloittamista kyllä listan niistä asioista, joita duunilla tavoitellaan. Sen sijaan se on yksi lysti, millä ratkaisuilla niihin päästään.

    Tuossa sun listassa toimitaan täysin päinvastoin, monta asiaa oli lyöty lukkoon, mutta tavoitetta ei määritelty lainkaan.

    En silti kiistä etteivätkö tietyt ratkaisut olisi useimmiten, toistuvasti, oikeita. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen ellei siihen ole jotain erityistä syytä, mutta lähtökohtaisesti tarkistuslista ois mun näkemyksen mukaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti hieman eri, sen mukaan, mikä on (vaikka nyt sitten sen esitteen) kohderyhmä ja tavoite. Joku fiksu on myös joskus sanonut että: ”on mahdotonta luoda mitään uutta, rikkomatta samalla jotain vanhaa”, eikä sekään mun mielestä ihan väärin ole.

  17. Vielä suora vastaus suoraan kysymykseesi, kun unohtuin yllä hiukan jaarittelemaan.

    -Ei.
    Ei mikään estä tekemästä maailmanhistorian myyvintä esitettä tarkistuslistasi avulla, mutta totuuden nimessä on sanottava, että on aika rohkea väite, että sellainen syntyy itsestään sun listaa noudattamalla 😉

    -Lisäksi:
    Kaikkien esitteiden tarkoitus ei ole myydä. Joskus ideana on vain jakaa tietoa mahdollisimman helpossa muodossa.

    1. Kiitos Koivulahti!

      Ensinnäkin tarkentaisin, etten tietenkään väitä tai anna edes ymmärtää, että tarkistuslistani tuottaisi vääjäämättä maailman parhaan esitteen. Mutta ei se sitä myöskään estä. Joka tapauksessa lista karsii yleisiä ja turhia virheitä, joihin (etenkin omasta mielestään) luovat ihmiset sortuvat toistuvasti.

      Siitä olen kuitenkin täysin eri mieltä kanssasi, etteikö jokaisen esitteen tarkoitus ole myydä. Toki joku älypää saattaa harrastuksensa vuoksi tuhlata rahaa esitteisiin, joilla ei ole tarkoituskaan vaikuttaa keneenkään. Mutta sellainen bisnespäättäjä on harhassa, joka luulee tehtäväkseen ”vain jakaa tietoa”.

      Palaan ns. luovuuteen lähiaikoina omalla jutullaan. Se murskaa kylmillä faktoilla vapaaseen temmeltämiseensä ihastuneen markkinointiepelin pilvilinnat. Tai murskaisi, jos hän suostuisi uskomaan maailmankuvaansa järkyttäviä mittaustuloksia. Pysy kanavalla!

  18. Moniin töihin liittyy reunaehtoja, esimerkiksi rakennettavan talon pitää mahtua tontille. Tämä vaatimus toistunee kaikissa taloprojekteissa riippumatta siitä, kuinka luovasti talo on muuten suunniteltu.

    Tarkistuslista säästää myös aivoja, kun ei tarvitse pitää muistin varassa huomioitavia asioita. Näin suunnittelijan aivot voivat keskittyä luovempiin kysymyksiin. Tarkistuslistassa tulisi olla myös pala historiaa: aiemmin huonosti tai väärin tehdyt asiat ovat soveltuvin osin mukana listassa ja noudattamalla listaa on otettu opiksi virheistä.

  19. Julkiset tahot kyllä tuuttaavat jatkuvasti rahaa esitteisiin, joilla ei oikeastaan mitään konkreettista myydä. Sellaisia ovat mm. nuo terveyskeskuksien aulat pullollaan ja niiden tehtävänä on antaa tietoa siitä kuinka sairauksia voidaan ehkäistä, jotta asiakkaita olisi mahdollisimman vähän!

    Toki tuo sun listasi toimii tässäkin tapauksessa 50%:sti, mutta näkisin että tällaiseen tarkoitukseen duunattaville esitteille kannattaisi laatia ihan omansa, ainakin jos tuommoisia vääntää useampiakin vuodessa.

    Olen täysin samaa mieltä siitä että: ”Sellainen bisnespäättäjä on harhassa, joka luulee tehtäväkseen ’vain jakaa tietoa'” -mutta tiedossamme lienee että esitteitä teettävät mutkin kuin ”bisnespäättäjät” ja niiden muiden pääasiallinen tehtävä on nimenomaan ’jakaa tietoa’. Usein vieläpä itse maksamillamme veroeuroilla.

    …olen muuten itsekin tietoinen tutkimustuloksista, joihin todennäköisesti tulet viittaamaan. Luovuus ei tosiaankaan myy yhtään mitään. Tehokkaampaa on nostaa kissa pöydälle ja ilmaista asiansa selkeästi, kuin tehdä sama asia niin kauniisti kuin mahdollista. Itse en kuitenkaan tarkoittanut luovuutta taiteellisessa mielessä, vaan tarkoitin sillä innovatiivista otetta ja tuoreita näkökulmia.

    1. Mainitsemasi terveyskeskuksen aulasta löytyvät esitteet myyvät lukijoilleen aatetta. Tyypillisesti viestin lähettäjä haluaisi muuttaa vastaanottajan käytöstä esimerkiksi niin, ettei tämä hankkisi itselleen sairautta ehdoin tahdoin. Tai edes niin, ettei lukija häiritsisi kysymyksillään työrauhaa kaipaavia virkamiehiä.

      EU on tietysti toinen esimerkki, joka käyttää järkyttävät määrät veroeurojamme jos jonkinlaisten ajatusten tehottomaan kauppitteluun (meille itsellemme).

  20. Pakko kommentoida, kun puhutaan lentokoneista. Toivon kovasti, että osa positiivisesta kehityksestä on ergonomian/käytettävyyden kehittymisen ansiota.

    Esimerkkiä wikistä, toisen maailmansodan juttuja:

    ”For example, pilots were often trained on one generation of aircraft, but by the time they got to the war zone, they were required to fly a newer model. The newer model was usually more complex than the older one and, even more detrimental, the controls may have had opposing functions assigned to them. Some aircraft required that the control stick be pulled back toward the pilot in order to pull the nose up. In other aircraft the exact opposite was required; namely, in order to ascend you would push the stick away from you. Needless to say, in an emergency situation many pilots became confused and performed the incorrect maneuver, with disastrous results.”

    https://en.wikipedia.org/wiki/Human_factors#Application_of_Human_Factors_Engineering

  21. Jyväskylässäkin olisi tarvittu tarkistuslistaa:

    [ ] Tarkista, että vauvan ja äidin rannekkeessa oleva koodi on sama

    Moka meni kuitenkin ainakin osittain resurssipulan piikkiin.

      1. Tähän kun otetaan ajatus käänteisestä kirjanpidosta eli vastuun kääntämisestä väärinpäin, niin saadaan syy käännettyä johdoon niskalle 🙂

        Eli normaalistihan ollaan johdolle vastuussa siitä, että hommat menee eteenpäin. Eli niillä resursseilla joita on saadaan hyvä lopputulos. Mutta entä jos ajatellaan, että johto on vastuussa siitä että saa tehtyä duuninsa. Eli jos et pysty tekemään duuniasi oikein ja turvallisesti, niin johto on vastuussa.

        Tuo on kait tälläisessä pomoja kunnioittavassa maailmassa aika hauska ajatus. Eli se, että pomon pitää huolehtia siitä että pieni duunari saa tehtyä osaamansa työn kunnolla.

        Kuhan pohdin, Kari…

        1. Niin, mielestäni se ei ole hoitajan vika, jos hänellä ei a) ole tarkistuslistaa tai b) ei muka ole aikaa käyttää sitä.

          Olen siis kanssasi samaa mieltä, että on johtajan vastuulla miettiä asiat niin, ettei organisaatio suorastaan kerjää moisia lipsahduksia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.