Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Guruopisto, osa 9: Pääsetkö guruksi ilman kirjoitustaitoa?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Yksi gurun tärkeimmistä tunnusmerkeistä on se, että hän julkaisee kirjoja ja artikkeleita. Mutta jos oletkin surkea kirjoittaja? Onko silloin viisainta kuopata guru-urahaaveet?

Katleena Kortesuo poikkesi tiistaina kylään. Tapasin hänet ensimmäistä kertaa silmätysten. Se oli hauskaa, koska Katleenan oivaltava Ei oo totta -blogi kuuluu vakiolukemistooni.

Vieraani kertoi, ettei hänellä ole käyntikorttia. Tulin vasta jälkikäteen ajatelleeksi, että sehän ei pitänyt lainkaan paikkaansa.

Hän nimittäin iski kouraani Inforin kustantaman uunituoreen kirjansa nimeltään Tekstiä ruudulla – Kirjoitamme verkkoon.

Gurun paras käyntikortti on hänen kirjansa.

Vaikka tiedän Katleenan suomen kielen asiantuntijaksi, silti pisteitä ropisi hänen laariinsa heti lisää. En usko, että olen ainoa, joka reagoi samoin.

Mutta entä jos et kerta kaikkiaan ole edes kohtalainen sanaseppo? Nouseeko tie pystyyn?

No eipä tietenkään. Olet lirissä vain, jos olet samaan aikaan sekä onneton kirjoittaja että parantumaton tee se itse -nikkari.

Asia selviää, kun vastaat rehellisesti muutamaan kysymykseen:

  1. Rakensitko talosi ihan omin kätösin?
  2. Äherrätkö kuukausittain 14. päivän iltana arvonlisäveroilmoitusta?
  3. Kuluvatko housunpolvesi puhki, kun konttaat jopa tuntikausia pöytäsi alla it-tukitehtävissä?
  4. Luuletko olevasi taitavakin mainossuunnittelija, kun turaat firmasi liput ja laput aina itse?
  5. Onko käytössäsi hieno Bilteman hallinosturi, jotta saat vaihtaa perheesi molempien autojen renkaat kaksi kertaa vuodessa?
  6. Imuroitko olohuoneesi karvamaton joka lauantai, vaikka laskutat tunneistasi kolme kertaa siivojan liksan?

Jos vastasit useampaan kuin kolmeen kohtaan myönteisesti, tilanne on toivoton. Käsityksesi työnjaon tarkoituksesta on jäänyt honteloksi. Et kykene ulkoistamaan eepoksesi toimitustyötä ammattilaiselle.

Muut siihen ehkä pystyvät. Jos haaveilet guruksi, opettele tuottajan asenne.

Sinun on palkattava kirjoittamisen ammattilainen avuksesi. Organisoi projekti, jonka ainoa työntekijä on toimittaja tai haamukirjoittaja.

Mutta eikö ammattikirjoittaja tule tautisen kalliksi?

No totta helvetissä se tulee kalliiksi! Mutta kun kyse on investoinnista. Sitä paitsi oma aikasi vasta arvokasta onkin.

Käsittääkseni aiot tehdä gurun hommia jopa vuosikymmeniä. Jo kymmenen prosenttia paremmat laskutuslukemasi tarkoittavat urasi aikana kymmeniä tai satoja tuhansia euroja.

Keväällä 2006 pirautin Risto Poutiaiselle ja kysyin, haluaisiko hän tietokirjailijaksi.

Google-guru oli kuitenkin realisti. Hänen aikansa ei riittäisi kuukausien nyhertämiseen kammiossa. Yrittäjällä oli kuitenkin rajusti kasvava bisnes johdettavanaan.

Entä jos hänenkin esikoisensa syntyisikin runsaassa vuorokaudessa?

Risto ei kauan empinyt. Elokuussa 2006 Google-kirja valmistui 30 tuntia kestävässä projektissa alusta loppun.

Monet olivat sitä mieltä, että noin nopeasti kirjoitettu, kuvitettu, taitettu, oikoluettu ja painettu opus on takuulla aivan surkea.

Tosiasiat puhuvat toista:

  1. Kirja sai Kultasulka-palkinnon, jonka Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto myöntää vuoden parhaille markkinointijulkaisuille.
  2. Teoksen ansiosta Risto sai firmansa suurimman asiakkaan.
  3. Myynnissä on nykyisin kolmas (ellei jo neljäs) painos. Se on suomalaiselle tietokirjalle aina erinomainen saavutus.

Investointi oli toki merkittävä, vaikka suurin osa 30 ammattilaisen projektiryhmästämme teki työtä talkoilla.

Risto ei kuitenkaan jälkikäteen harmitellut kustannuksia, vaan sitä, että hanke olisi pitänyt käynnistää jo vuosia aikaisemmin.

Oman kirjasi ei tarvitse valmistua 30 tunnissa. Mutta esimerkkini osoittaa, että menestyskirja kyllä syntyy, jos gurulla on riittävän liikemiesmäinen asenne.

Sitä paitsi Poutiainen olisi osannut kirjoittaa itsekin. Hän vain ajatteli järkevästi, että hänen kannattaa käyttää aikaansa johonkin tuottavampaan.

Sinullakin on osaamista päässäsi. Jonkun on vain revittävä se sieltä ulos ja naputeltava tekstiksi.

Samalla ajatuksesi kirkastuvat. Joudut hiomaan sanomasi niin, että kirjoittajasikin sen ymmärtää.

Risto myi yrityksensä Ranskaan vuotta myöhemmin. Hänen verotettavat pääomatulonsa olivat muistaakseni 6 miljoonaa euroa ja rapiat päälle.

Jos et osaa kirjoittaa, ryhdy tuottajaksi. Palkkaa ammattilainen (haamu)kirjoittajaksi. Se on investointi, joka kannattaa varmasti.

Guruopiston kymmenes ja viimeinen osa ilmestyy ensi viikolla. Se tiivistää ohjeet, miten ryhdyt guruksi käytännössä.

33 vastausta

  1. Kun kirjoitin kirjaani minulle sanottiin, että kun se tulee ulos havaitsen, että oli elämä ennen kirjaa ja elämän sen jälkeen. Kirjan ulostulo todella muutti kaiken. Guruuntumisessa tuli iso harppaus. Kun kirja sitten tuli suomeksi, tuli vielä yksi askel lisää.

    USA:ssa kirjan kirjoittanutta arvostetaan vielä enemmän kuin täällä meillä. Siellä kirja on oikeastaan ihan must, jotta voi alkaa kutsua itseään guruksi.

    Oma kirjani kesti neljä vuotta kirjoittaa. Ideoita olisi moneen kirjaan – kumpa minäkin pystyisin kirjoittamaan 30 tunnissa!

    1. Lähtisin etsimään apua freelancer-toimittajien joukosta. Esimerkiksi erilaisten asiakaslehtien kimpussa pakertaa toinen toistaan taitavampaa toimittajaa, jotka voivat ottaa myös muita toimeksiantoja tehdäkseen.

      Tässä suhdannetilanteessa hintaneuvottelut lienevät tavallista helpompia. Itse asiassa kirja olisi myös haamukirjoittajalle itselleen melkoinen markkinointiväline.

      En siis lähtisi maksamaan kovin kummallisia tuntiliksoja. Sen sijaan sopisin jostain pyöreästä summasta, johon urakka pitäisi puristaa.

  2. Ryhtyessäni itse yrittäjäksi luin läjän suomalaisiakin businesskirjoja. Samalla totesin, että taidanpa itsekin kirjoittaa jonain päivänä semmoisen. Osa oli niin luokatonta tuotosta, että taatusti pystyisin itse parempaan. (Luin Jarinkin kirjat, mutta niihin en tässä viittaa.) Aivan, ihan itse ajattelin sen tosiaan raapustaa kasaan.

    Saa nähdä… mutta nykypäivänä yhä useamman kirjan syntyhistoria näyttää alkaneen blogiteksteistä tai muusta nettikirjoittelusta. Ja oma blogikin tuli juuri pystytettyä, joten Gurulandia, here I come…

  3. Kirjoittajia kannattaa etsiä oman alansa julkaisusta, lehdistä tai verkkomedioista. Sieltä löytää parhaiten kirjoittaja, jonka tyyli miellyttää ja joka hallitsee juuri kyseisen alueen. Freelanseri.info yhteisöstä voi löytä kirjoittajia, samoin journalistiliiton free-tietokannasta.

    Molemmat kirjaesimerkit olivat hienoja, kiitos vinkeistä!

    Itseäni on alkanut kiehtomaan ajatus blogin käytöstä julkaisualustana. Eikö tekijänoikeudet silloin siirry kirjoittajalle, joka myöhemmin tuottajamaisesti voi julkaista ne vaikka kirjana? Kun oma kirja käännetään useammille kielille, niin siinä gurun maine sen kun kasvaa. Olisipa hauska kirjoittaa kirja jonkun ulkomaalaisen gurun kanssa!

    Entä miten käy gurun videoiden aikakaudella? Nielsenin tilastojen mukaan videoiden lataukset netissä kasvavat hurjaa vauhtia. Haamukirjoittajan voi pestata, mutta ei esiintyjää. Gurun pitää tulevaisuudessa osata myös heittää sujuvasti kiteyttävää ’hissipuhetta’ videolla netissä. Rantautuuko tämä trendi myös Suomeen?

  4. @Heli: Ainakin musapuolelta Anssi Kela on kunnostautunut tuolla mainitsemallasi videosektorilla: https://www.youtube.com/user/AnssiKela#play/uploads/39/-ZEqjrzfvxM

    Täytyy kuitenkin sanoa, että YouTubeen postailu ei sinällään vielä riitä guruuntumiseen, sillä ko. välinettä voi käyttää kuka vain. Sen sijaan, jos Anssi olisi laulukiltansa kanssa TV:ssä, niin se olisi jo ihan eri juttu.

    Mä näkisin, että samalla tavalla se kirjakin on eri juttu kuin blogi, koska julkaisukynnyksen ylittäminen kertoo siitä, että joku muukin (eli julkaisija) uskoo gurun juttuun ja on valmis ottamaan taloudellisen riskin hänen puolestaan.

    Siinäkin on vielä eroa, että toimiiko julkaisijana esim. työnantajayritys, omakustantamo vai jokin sellainen kustantamo, jonka voi olettaa hylkäävän teoksia enemmän kuin mitä se julkaisee.

    1. Kiitos Koivulahti, olen kanssasi samaa mieltä.

      Lukijat olettavat, että ”oikea” kustantaja päästää kirjailijoidensa talliin vain kokelaiden joukosta karsimansa parhaimmiston. Omakustanne ei ole välttämättä välitä viestiä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, oli kirjan sisältö miten upeaa kamaa tahansa.

      Siksi itsekin lähdin aikanaan metsästämään ensimmäisen kirjani kustantajaa kolmen suurimman (suomalaisia bisneskirjoja julkaisevan) talon joukosta. Ajattelin, että saan samalla paitsi tietenkin ammattilaisten apua, myös pienen siivun tunnetun julkaisijan arvovallasta tuekseni.

  5. Jari ja Koivulahti,

    Vakiintunut kustantaja on kyllä hyvä, antaa prestiisiä itselleen. Wsoy on todella kiitettävästi mainostanut kirjaani esim Hesarin kokosivun mainoksissa. Siihenhän ei tietenkään itsellä olisi mahdollisuutta.

    Mutta omakustanne ei ole todellakaan huono. Ensimmäinen versio kirjastani oli omakustanne, sitten sen löysi USA.lainen kustantaja ja sitten lopulta Wsoy.

    Mielestäni tärkeintä on että kirjoittaa – jos on ajatuksia ja sanottavaa kirjaksi asti – eikä niin miettiä kuka sen sitten kustantaisi. Suuret kustantamot eivät välttämättä ymmärrä niitä villeimpiä ajatuksia.

    Helin ajatus blogin käyttämisestä alustana on todella hyvä ja aivan tämän ajan hermolla. Jos pitää tavoitteena saada blogikirjoitukset kirjaksi jonain päivänä niin asettaa hienosti haastetta ja jäntevyyttä kirjoituksille.

  6. Joo, juuri blogisysteemillä syntyivät kaksi kirjaani (Pölli tästä ja Pölli tästä 2). Ensin jutut vain blogiksi ja sitten aikanaan siitä kustannustoimittajalle ja kirjoiksi.

    Voin suositella tuota tapaa, se kannustaa kirjoittamaan tasaista vauhtia. Satojen sivujen pohtimisesta syntyvä rimakauhu jää kehittymättä kuin itsestään.

    Liian villeistä ajatuksista on kertynyt kokemusta!

    Kävin vuonna 2005 tarjoamassa esikoistani (Sissimarkkinointi) WSOY:lle, koska se lienee kustantajista suurin.

    Heti ensimmäiset kommentit koskivat sitä, mitä kirjasta pitäisi karsia pois.

    Syy oli mielenkiintoinen: tekstini olisi saattanut loukata professoreita, jotka kuuluvat WSOY:n bisneskirjojen kirjoittajiin.

    Eipä siinä tarvinnut kauan miettiä, haluanko jatkaa neuvotteluja moisten sensoreiden kanssa. Niinpä päädyin Talentumille, jossa ei vastaavaa rutinaa ole tarvinnut kuunnella koskaan.

  7. Heh… tarjosin omaa kirjaani Wsoylle 2004. Silloin sanottiin, että voittaminen ei myy Suomessa. Vuonna 2007 sitten ottivat yhteyttä… kirjoittajan maailma on ihmeitä täynnä – koskaan ei tiedä mihin kirjoitettu sana ulottuu.

    Sissimarkkinoinnista voin kertoa eräästä kollegastani, joka inhoaa sitä termiä (hän inhoaa myös sanaa voittaminen). Hänen mielestään sissimarkkinointi on sotaisaa ja vastenmielistä. Hän ei koskaan ole perehtynyt tietenkään aiheeseen. Toisaalta, markkinointi on jonkinlaista sodankäyntiä – tai siis ainakin sodankäynnin opit sopivat siihen loistavasti. Yksi omia gurujani on Al Ries. Tunnetko hänen ajatteluaan?

  8. Joo, totta kai sissimarkkinointi on sotaisaa! Mutta kun mitäänsanomaton, kaikkia miellyttävä, kädenlämpöinen höttö ei myy mitään muille kuin enintään Matti Vanhaselle ja hänen sielunveljilleen.

    Kollegasi pitäisi nähdä sissikoulutustemme kuvitusta. Hän varmaan pyörtyisi kauhusta.

    On sinänsä hupaisaa, että sissi-sana tuntuu sotaisalta, mutta esimerkiksi strategia sitten ei. Bisnessanastothan vilisevät sotatermejä.

    Al Ries on ehdottomia suosikkejani! Hyllystäni löytyy neljä hänen opustaan.

    Jos Mr. Ries miellyttää, sitten kannattaa lukea myös Jack Troutin kirjoja. Äijät ovat kirjoittaneet yhdessäkin esim. teoksen The 22 Immutable Laws of Marketing – Violate Them at Your Own Risk!

  9. Heli,

    tekijänoikeudet syntyvät kirjoittajalle (ts. ”teoksen luojalle”) automaattisesti, tästä lähtee Suomen laki. Jos niitä tahdotaan lähteä siirtämään jollekin muulle, tästä tulee tehdä sopimus. En ole kuullut, että missään blogialustassa olisi tekijänoikeuksien totaalista siirtoa koskevia pykäliä ja luulen, että internet-yhteisöissä heräisi melkoinen raivokampanja jos joku tämmöistä yrittäisi.

    Eri asia voi olla kyseessä, jos blogaa esimerkiksi jonkin firman palveluksessa tai jonkun lehden nimissä; tällöin tekijänoikeuksista mitä luultavimmin on sovittu työsopimuksessa tai muulla sopimuksella. Lähtökohta on kuitenkin se, että tekijänoikeudet ovat kirjoittajan, ja ne pitää siirtää tältä pois jos joku muu tahtoo niitä hyödyntää.

    Vastasiko tämä kysymykseesi, vai haitko jotain ihan muuta?

  10. Niidel, lähinnä tarkoitin blogialustan käyttöä juuri ”esijulkaisuna” kirjaa varten. Mutta myös av-sisältöjä varten. Musavideo on oma juttunsa, tv-spotti omansa, ja opetuksellinen av-sisältö omansa.

    Mielenkiintoinen kysymys sinänsä on ”työsuhdeblogailu” eli miten siitä sopimuksella on sovittu. Todennäköisesti menee työnantajalle, mikä on mielestäni ihan reilua.

    Etsin parhaillaan erään ulkomaalaisen gurun kirjalle suomalaista kustantajaa. Talentum ja WSOY kieltämättä olivat ne kustantamot, jotka kävivät mielessä.

  11. Kiitokset Jarille kirjani maininnasta!

    Heli, suosittelen lämpimästi Inforia kustantajana. Homma on ollut mutkatonta ja luontevaa, ja käsikirjoitukseni särmikkäätkin kohdat menivät läpi ilman turhia pyöristelyjä.

  12. Huomionarvoista on myös se että kirjan julkaisu voi myös himmentää gurun leimaa. Luin juuri erään ”asiantutijan” julkaiseman nettikirjan, ja tajusin heti ensimmäisistä kappaleista lähtien, ettei hänellä ollut kovin vahvaa käytännön kokemusta aiheesta.

    Eli jos et ole guru, myyt ehkä enemmän ilman kirjaa 🙂

  13. TomTom, kiitos kommentistasi!

    Tässä tullaan taas siihen, että ennen toimitusvaihetta kirja tietenkin toimii. Silloin ostaja ei vielä tiedä, mitä tuleman pitää. Kirja on kuitenkin hyvä merkki, eikö niin?

    Mutta kun todellisuus ei vastaa odotuksia, lunastusvaihe tietenkin pettää.

    Osut siis siis sikäli naulan kantaan, että pelkillä lupauksilla ja gurun tunnusmerkeillä ei kukaan rakenna kestävää bisnestä. Sekä lupaus- että lunastusvaiheiden on oltava linjassa keskenään.

  14. Pitipä heti tilata Katleenan kirja, kun guru kerran suositteli, ja posti toikin sen hetki sitten. Vaikuttaa pikaselauksella lupaavalta perusteokselta. Samaa aihetta käsitteleviä suomalaisia kirjoja on tainnut ainakin ilmestyä Anja Alasillalta, mutta toivotaan, että tämä tässä opuksessa käydään läpi asioita hieman eri näkökulmasta.

  15. Siinä wordpressin kirjoitusvalikossa on sellainen katkaisumerkki. Se määrää mista teksti katkaistaan esikatselussa. Käytä sitä.

    Ainakin näin mobiilisti on hankala lukea blogiasi kun koko artikkeli tulee jo esikatseluun.

    1. Suometar, kiitos (suorastaan vaativaan sävyyn) kirjoittamastasi palautteesta!

      Tämä on hiukan hankala juttu, kun osa lukijoista on nimenomaan toivonut, että jutut tulisivat syötteenä kokonaisena. Sinä taas olet juuri päinvastaista mieltä.

      Kommentoikaa tätä, hyvät mobiilikäyttäjät. Millä laitteella/ohjelmistolla luet blogia? Haluatko vain otteen jutusta vai sen kokonaan?

  16. Vaativa sävy tuli kännykkäkirjoittamisesta, kun yritän supistaa sanomisen.

    Itse seuraan blogeja Opera Mini selaimella
    https://www.opera.com/mini/

    Kännykässä on vielä vähemmän sidottu paikkaan ja aikaan kuin muissa päätelaitteissa. Pienetkin hetket voi ”hyödyntää”.

  17. Käytän Google reader:ia ja osan luen myös suoraan täällä. Mikäli rupeat käyttämään katkaisua niin anna ainakin koko ensimmäisen kappaleen jäädä ehjäksi. Joissain syötteissä on vain ensimmäinen lause näkyvissä readerissa ja se on niin ärsyttävää, että lauseen pitää olla poikkeuksellisen mielenkiintoinen, että seuraan blogiin lukemaan lisää.

  18. Mä kyllä tähän blogiin tullessani tulen lukemaan artikkeleita kokonaan tai en lainkaan (myös mobiilisti). Sen takia olisi vain huonoa käytettävyyttä katkoa juttuja. Kyse lieneekin siitä että haluatko enemmän palvella meitä vakilukijoita, vai satunnaisia surffareita.

    1. Joo, juuri siksi Suomettaren toive oli hämmentävä. Olen saanut usein palautetta, että jutut pitäisi nimenomaan säilyttää kokonaisina.

  19. Thunderbird- ja iPhone-käyttäjänä vaadin kokonaisia juttuja syötteisiin.

    (Kyllä, olen Apple-fani.)

    1. J, kiitos palautteestasi!

      Saa nähdä, liitynkö Apple-fanien joukkoon. Tunnustan, että tilasin viime viikolla Mac Pro:n työasemakseni.

      PC saa siis väistyä toistaiseksi. Eka aito IBM:n rakkine ilmestyi työpöydälleni vuonna 1986. Oulun yliopisto hankki sellaisen tutkijankammiooni silloin 23 vuotta sitten. Värkki oli XT, jossa oli muistaakseni peräti 20 megatavun kiintolevy.

  20. Sivuraiteilla ehkä vähän mennään, mutta…

    Onko kukaan täällä miettinyt Mac OS X:n nimeämistä. Nimen X ei ole mitenkään sattumalta valittu ja itselläni ainakin tuo kirjain vaikutti todella paljon valintaan, kun 1,5 vuotta sitten siirryin Mac-maailmaan. Kyseinen kirjain vetoaa nimittäin yhteen tarkoin valittuun kohderyhmään (=nörtteihin).

    (X viittaa unixiin)

  21. Tuota tuota… voisiko ajatella että ingressi olisi tiivistelmä mobiililukijoille, ja koko kirjoituksen voisi sitten lukea paremmalla ajalla päätteeltä tai printtailla paperille. Täytynee minunkin perehtyä katkaisumerkkiin, kiitos vinkistä, Suometar!

  22. Kun nyt avaa blogin etusivun (kännykällä tai selaimella) siinä on 4.371 riviä ja 24.358 sanaa; tällä sivulla ei ole vielä yhtään kommenttia. On varsin vaikeaa selata kirjoitusten otsikoita (ja niiden lyhennelmiä), joista sitten otsikkoa klikkaamalla voisi mennä itse aiheeseen ja kommentteihin.

    1. Suometar, kiitos kommentistasi!

      Muutin syötteen pituutta niin, että nyt se työntää ulos vain kolme uusinta juttua kerrallaan. Kun blogin sivulla saattoi olla jopa kymmeniä kirjoituksia putkessa, rajoitin niiden määrän kymmeneen.

      Auttaako tämä yhtään?

  23. Syötteen pituus – Tällä ei ole merkitystä.

    Itse näen ongelman tässä:

    Sinulla on hyvä joukko vanhoja asiakkaita (klikkaajia), jotka tuovat sivujen klikkauksista 80 %. Jos heitä ei olisi ei olisi sivujakaan.

    Minä taas satunnaisena surffailijana silloin tällöin poikkean blogiisi; haluan katsoa otsikot ja otan jonkin niistä käsittelyyn. Olen siis uusi asiakas(tyyppi), joka haluan klikata tuotettasi, mutta vaadin siihen pieniä muutoksia. Muutoksista on se vaara että vanhat asiakkaat lopettavat klikkaamisen.

    Jos resursseja on rajattomasti niin teet uuden blogin (uuteen osoitteeseen). Molemmat blogit käyttävät kuitenkin samaa artikkelitietokantaa, mutta niiden ulkoasu on erilainen. Ne on tarkoitettu eri kohderyhmille. Satunnaisen kävijän osoitteessa on enemmän vilkkuvia valoja, kilpailuja, linkkejä, ym hömppää; näin ne houkuttavat satunnaisia surffailijoita kuin hunaja kärpäsiä.

    Käynnistämisen jälkeen uudet sivut eivät vaadi kummempaa ylläpitoa vanhat ja uudet klikkaajat voivat käyttää vanhoilla tunnuksilla kumpaa osoitetta haluavat.

    Varmaan yritysmaailmassakin olet törmännyt tuotteen variointiin eri kohderyhmille.

    Oma ratkaisuehdotukseni on fakkiintunut web-ylläpitäjän ratkaisu, mutta SINULTA ARVOISA GURU odotan jotain luovempaa ja uusia uria aukovaa ratkaisua.

  24. Syötteen pituudesta vielä: kommenttien kohdalla 3 viestiä on liian vähän.
    Jos kommentteja tulee enemmän (jollakin aikavälillä) kuin syötteen koko, niin osa kommenteista ”hukkuu” käyttäjän näkökulmasta.

    Tämä sääntö pätee siis kaikkiin syötteisiin. Syötteen kooksi (vähintään) uusien viestien lukumäärä (vilkkaimpaan aikaan) 4-8 tunnin aikana. Joku saattaisi käyttää pidempääkin aikaväliä laskukaavassa.

  25. # Heli Sirkiä

    Omassa ingressissä käytän tätä periaatetta:

    – Otsikko on hakukoneita varten – se houkuttelee kävijöitä.
    – Ingressi kertoo lyhyesti blogikirjoituksen sisällön mutta loppuu yllättäen juuri kun ”ratkaisu on käsillä” – tämä innostaa lukijan avaamaan koko kirjoituksen saadakseen vastauksen.
    – Ingressiosuudessa on tärkeimmät hakusanat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.