Kuluttajabisnekseen erikoistuneet asiantuntijat unohtavat helposti, että raha puhuu myös kotona. K-Raudan lamppumainos on kaunis esimerkki dollarisoinnista.

Dollarisointi tarkoittaa sitä, että lasket tuotteen tai palvelun hyödyn rahaksi. Voit jättää tyhjänpäiväiset höpinät laadusta ja luotettavuudesta sikseen.

Asiantuntijat venkoilevat usein ja väittävät, että dollarisointi toimisi vain yritysten investointikaupoissa. Se ei tietenkään pidä paikkaansa.

Myös kotona puhutaan alituisesti rahasta. Näin lama-aikana se lienee yleisempää kuin koskaan.

Kun juttelet muiden ihmisten kanssa, turinasi liittyvät 99-prosenttisesti vapaa-aikaan, politiikkaan, muihin ihmisiin, (koti)töihin, seksiin tai rahaan.

Hehkulamput vaiheittain kieltävä EU-direktiivi astui voimaan 1. syyskuuta. Itse en ole lainkaan varma, että se kannatti tuoda Suomeen sellaisenaan jo nyt.

Joka tapauksessa on tosiasia, että hehkulamput menevät vähitellen vaihtoon. K-Rauta on päättänyt ottaa käänteestä ilon irti.

Hesarissa eilen (13.10.2009) julkaistu puolen sivun mainos on – kielivirheineenkin – mallikelpoinen esimerkki, miten dollarisointi toimii.

K-raudan ilmoitus Hesarissa 13.10.2009

K-Rauta dollarisoi - Klikkaa suuremmaksi!

Ilmoituksen vasemmassa reunassa on varsinainen dollarisaatiolaskelma:

Näin paljon säästät sähkölaskussa lamppujen käyttöiän aikana*

  • 5 lamppua = 270 euroa
  • 10 lamppua = 540 euroa
  • 15 lamppua = 810 euroa

*Kun korvaat vanhat 60 W hehkulamput uusilla OSRAM 11 W energiansäästölampuilla, lampun käyttöikä 10 vuotta sähkön hinta 0,11 €/kWh ja käytät lamppuja keskimäärin 3 tuntia vuorokaudessa.

Loppukaneetti on yleensä se osa dollarisaatiolaskelmaa, joka alkaa tökkiä asiantuntijaa. Jostain kumman syystä hän yltyy aina ruikuttamaan tähän tapaan:

“Niin niin, voihan se noinkin olla, mutta entä jos joku valaisee keittiötään vain kaksi tuntia päivässä ja voihan olla että lamppu ei kestä ihan kymmentä vuotta ja mistä minä tiedän, onko sähkön hintakaan juuri tuollainen vielä ensi syksynä ja voi voi, että tämä on sitten aivan liian vaikeaa ja kotonakin on koiran koipi kipeä ja pitäisi klemmaritkin järjestää ja olisi tässä tärkeämpääkin miettimistä ja eikö nyt muutenkin ole jo lounasaika.”

Dollarisaatiolaskelma on tietenkin aina oletus, joka perustuu tyypilliseen käyttötilanteeseen. Toisin sanoen se on realistisuustarkistus. Siitä selviää säästön tai tuoton suuruusluokka.

Tarkoitus on tietenkin osoittaa, että summat ovat merkittäviä jo maltillisilla luvuilla laskettuna. Jokainen saa säätää lähtöarvoja todellisen tilanteensa perusteella. Mutta jos myyjällä on hyvä tuote, tulos on aina sama: investointi tuottaa joka tapauksessa.

Tietenkin maahan voi osua komeetta. Laskelma ei varmasti enää pidä paikkaansa. Mutta luulisi sitten sekä asiantuntijalla että ostajalla olevan muitakin murheita.

Dollarisoi asiakkaan hyöty rahaksi. Tuskin se on koskaan ostopäätöksen ainoa peruste. Mutta on se varmasti yksi tärkeimmistä.