Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Dollarisointi toimii myös kotona

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kuluttajabisnekseen erikoistuneet asiantuntijat unohtavat helposti, että raha puhuu myös kotona. K-Raudan lamppumainos on kaunis esimerkki dollarisoinnista.

Dollarisointi tarkoittaa sitä, että lasket tuotteen tai palvelun hyödyn rahaksi. Voit jättää tyhjänpäiväiset höpinät laadusta ja luotettavuudesta sikseen.

Asiantuntijat venkoilevat usein ja väittävät, että dollarisointi toimisi vain yritysten investointikaupoissa. Se ei tietenkään pidä paikkaansa.

Myös kotona puhutaan alituisesti rahasta. Näin lama-aikana se lienee yleisempää kuin koskaan.

Kun juttelet muiden ihmisten kanssa, turinasi liittyvät 99-prosenttisesti vapaa-aikaan, politiikkaan, muihin ihmisiin, (koti)töihin, seksiin tai rahaan.

Hehkulamput vaiheittain kieltävä EU-direktiivi astui voimaan 1. syyskuuta. Itse en ole lainkaan varma, että se kannatti tuoda Suomeen sellaisenaan jo nyt.

Joka tapauksessa on tosiasia, että hehkulamput menevät vähitellen vaihtoon. K-Rauta on päättänyt ottaa käänteestä ilon irti.

Hesarissa eilen (13.10.2009) julkaistu puolen sivun mainos on – kielivirheineenkin – mallikelpoinen esimerkki, miten dollarisointi toimii.

K-raudan ilmoitus Hesarissa 13.10.2009
Näin K-Rauta dollarisoi tuotteensa hyödyt selkeästi euroiksi.

Ilmoituksen vasemmassa reunassa on varsinainen dollarisaatiolaskelma:

Näin paljon säästät sähkölaskussa lamppujen käyttöiän aikana*

5 lamppua = 270 euroa

10 lamppua = 540 euroa

15 lamppua = 810 euroa

* Kun korvaat vanhat 60 W hehkulamput uusilla OSRAM 11 W energiansäästölampuilla, lampun käyttöikä 10 vuotta sähkön hinta 0,11 €/kWh ja käytät lamppuja keskimäärin 3 tuntia vuorokaudessa.

Loppukaneetti on yleensä se osa dollarisaatiolaskelmaa, joka alkaa tökkiä asiantuntijaa. Jostain kumman syystä hän yltyy aina ruikuttamaan tähän tapaan:

”Niin niin, voihan se noinkin olla, mutta entä jos joku valaisee keittiötään vain kaksi tuntia päivässä ja voihan olla että lamppu ei kestä ihan kymmentä vuotta ja mistä minä tiedän, onko sähkön hintakaan juuri tuollainen vielä ensi syksynä ja voi voi, että tämä on sitten aivan liian vaikeaa ja kotonakin on koiran koipi kipeä ja pitäisi klemmaritkin järjestää ja olisi tässä tärkeämpääkin miettimistä ja eikö nyt muutenkin ole jo lounasaika.”

Dollarisaatiolaskelma on tietenkin aina oletus, joka perustuu tyypilliseen käyttötilanteeseen. Toisin sanoen se on realistisuustarkistus. Siitä selviää säästön tai tuoton suuruusluokka.

Tarkoitus on tietenkin osoittaa, että summat ovat merkittäviä jo maltillisilla luvuilla laskettuna. Jokainen saa säätää lähtöarvoja todellisen tilanteensa perusteella. Mutta jos myyjällä on hyvä tuote, tulos on aina sama: investointi tuottaa joka tapauksessa.

Tietenkin maahan voi osua komeetta. Laskelma ei varmasti enää pidä paikkaansa. Mutta luulisi sitten sekä asiantuntijalla että ostajalla olevan muitakin murheita.

Dollarisoi asiakkaan hyöty rahaksi. Tuskin se on koskaan ostopäätöksen ainoa peruste. Mutta on se varmasti yksi tärkeimmistä.

10 vastausta

  1. Itse epäilen sanoman läpimenoa. Moni on aika kyllästynyt lamppujen toimimattomuuteen, ja vertailujen ontuvuuteen.

    Paremmin voisi toimia takuun toitotus tai vastaava

    1. Kuten sanottu, itse direktiivi perusteluineen tuntuu olevan pitkälti puuta heinää. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että sen vuoksi pelastuu yhtään jääkarhua enempää.

      Mutta se ei ole pointtini. Kun niitä säästölamppuja nyt kuitenkin jonkun on myytävä, potista olisi syytä ottaa siivu mahdollisimman tomerasti.

      Mielestäni K-Raudan valitsemaa hyötynäkökulmaa kannattaisi kokeilla paljon useammin. Se vetoaa tiettyyn osaan asiakaskunnasta aivan varmasti paremmin kuin horina joistain teknisistä ominaisuuksista.

  2. Raha puhuu, myös kotona. Kyllä sitä kuluttajalle kannattaa näyttää laskelmat.

    Ja hei, melkein tonni, onhan se hyvältä näyttävä summa. Kymmenen vuotta on vain kuluttajalle kovin pitkä aika.

  3. Hei, eikös paremmin toimisi:

    Säästö:
    » 5 lamppua = 1 x 0,5l tölkki lempioluttasi viikossa (2,35 euroa)
    » 10 lamppua = 2 x 0,5l tölkkiä lempioluttasi viikossa (4,50 euroa)
    » 15 lamppua = 3 x 0,5l tölkkiä lempioluttasi viikossa (6,75 euroa)

  4. Ja tarkoitin tietysti:

    Säästö:
    » 5 lamppua = 1 x 0,5l tölkki lempioluttasi kuussa (2,35 euroa)
    » 10 lamppua = 2 x 0,5l tölkkiä lempioluttasi kuussa (4,50 euroa)
    » 15 lamppua = 3 x 0,5l tölkkiä lempioluttasi kuussa (6,75 euroa)

  5. Kolme purkkia kaljaa kuukaudessa ei tunnu yhtään samalta kuin tonni vuodessa.

    1. Ymmärsin, että esitetty säästö syntyy 10 vuodessa, eli 15 lampulla 81 euroa vuodessa. Säästö on koetettu saada kuulostamaan isolta, mutta tarkoittaa itse asiassa vähempää, kuin tölkillistä olutta viikossa. Mutta otan minä senkin säästön mielelläni. Paitsi että sähköä (asun sähköllä lämpiävässä talossa) menee sitten enemmän lämmitykseen kuin ennen…

      1. Säästön pitääkin kuulostaa isolta! Silloin päivähinnaksi pilkkominen on aivan väärä tapa.

        Jos taas tarkoitus olisi perustella esimerkiksi tv-maksun edullisuutta, silloin sitä on järkevää jyvittää. Sitten tulosta kannattaa verrata johonkin edulliseen, päivittäin syntyvään vertailukustannukseen (kuten kaljatölkkeihin).

  6. Dollarisaation toimivuus kuluttajabisneksessä on mielestä osoitettu loistavasti ilmalämpöpumppujen myynnissä. Vielä kun verottaja on vauhdittanut kauppaa kotitalousvähennyksellä, niin johan ovat tilauskirjat täyttyneet niin valmistajilla kuin asentajillakin.

    1. Mari, puhut asiaa!

      Olen itsekin ostanut ilmalämpöpumpun pari vuotta sitten. Alkuviikosta kilpailutin sähkösopimusta ja katselin tilastoista, miten taloni energiankulutuksen on käynyt.

      2006: 24967 kWh
      2007: 17779 kWh
      2008: 11746 kWh

      Toki talvien lämpötilat vaikuttavat paljon. Mutta kuten lukemista näkyy, joka tapauksessa kulutus on pudonnut alle puoleen huippulukemista.

      Jos sukellus olisi kokonaan pumpun ansiota ja sähkö maksaisi yhtä paljon kuin K-Raudan mainoksessa (0,11 €/kWh), säästö olisi vuodessa yli 1400 euroa. Pumppu maksaisi itsensä takaisin reilussa vuodessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.