Pankit näyttävät esimerkkiä, miten arvot sanovat yhtä, mutta käytäntö on jotain muuta.

Perjantain (16.10.2009) Hesarissa oli juttu pankkiautomaattien uudistuksesta. Jutun kuvituksena on näkymä käyttöliittymästä. Siinä luki näin:

Valitse kortin käyttötapa

Visa Credit >

Visa Debit >

Pankeista on kuulemma kerrottu, että yhtäkkiä englanninkielisiksi muuttuneet rakkineet ovat aiheuttaneet jonkin verran kyselyjä.

Voin tunnustaa, että olisin itse saattanut aivan hyvin pakittaa koko automaatilta. Arvoituksellisella insinööriajattelulla on sellainen kumman torjuva vaikutus.

Lehden mukaan johtaja Jarkko Anttiroiko OP-Keskuksesta tylytti hämmentyneitä palkanmaksajiaan.

“Isompi hässäkkä olisi syntynyt, jos kielenä olisi pidetty suomi. Sitä ei tietenkään olisi ulkomailla ymmärretty.”

Lisäksi Anttiroiko lohdutteli, että eiköhän credit ja debit vakiinnu melko pian suomen kieleen.

Tietokoneissa on kuitenkin sellainen jännä ominaisuus, että ne ovat ohjelmoitavia. Jos esimerkiksi OP-Keskus noudattaisi arvojaan, käyttöliittymä olisi saattanut näyttää vaikka tältä:

Valitse kortin käyttötapa

Luottokortti (Visa Credit) >

Pankkikortti (Visa Debit) >

Tämän muutoksen pankkiautomaatteihin olisi voinut koodata noin 30 sekunnissa. Se tuskin olisi aiheuttanut hämminkiä ulkomailla.

Mitä ne OP-Keskuksen arvot sitten ovat? Ensimmäinen niistä kuuluu näin:

Ihmisläheisyys
OP-Pohjola-ryhmä on ihmistä varten. Aito välittäminen asiakkaista ja työyhteisön jäsenistä on lähtökohta toiminnallemme.

Jokainen tietää, miten tärkeä asia oma äidinkieli on useimmille. Mutta pankkiväki ei vähempää voisi välittää. Se näkyy jo suomea surutta raiskaavista firmojen nimistä: Sampo Pankki, Nordea Pankki, Aktia Pankki.

Jos väität välittäväsi asiakkaastasi, puhu hänen kieltään.