Isot ja pienet kirjankustantajat näyttävät esimerkkiä, miten bisnes saattaa jäädä menneisyyden vangiksi.

Koska olen maailmankuulu bisneskirjailija ja miljoonapainosten isä, aika usein joku kysyy neuvoa: “Minäkin haluaisin kirjoittaa osaamisestani kirjan. Miten pääsen sellaiseksi? Keneen pitäisi ottaa yhteyttä?”

Eikö ole mielenkiintoista, että taatusti oma-aloitteiset ammattilaiset joutuvat utelemaan ohjeita täysin sivulliselta? Luulisi, että kustantajat vyöryttäisivät vastauksia moiseen tiedontarpeeseen päivät pääksytysten.

Kattia kanssa, läps läps läpytiläps molemmille poskille, herää jo!

Oletetaan, että olen saanut kerrankin nerokkaan idean. Aamulla syöksyn Googlen kimppuun. Naputtelen kysymyksen: “miten kirjailijaksi”.

Hakutulokset napsahtavat ruutuun*. Niistä kymmenes osuu kohdalle. Kustannusosakeyhtiö Nemo on laatinut sivun, jonka otsikko on Haluatko kirjailijaksi.

Nemo on tietysti vain kääpiösarjan kustantaja. Mutta ehkä juuri siksi on mielenkiintoista lukea, miten ketterä ja vikkelä talo ohjeistaa tulevia tähtikirjailijoitaan.

Käsikirjoituksen tai kirjaidean voi lähettää sähköpostin liitteenä osoitteeseen ideat(at)nemokustannus.fi. Käsikirjoituksen voi myös lähettää paperille tulostettuna osoitteeseen Kustannusosakeyhtiö Nemo, Käsikirjoitukset, Lönnrotinkatu 36 K, 00180 Helsinki. Emme palauta käsikirjoituksia, joten älä lähetä alkuperäismateriaalia postissa. Vastaamme kaikille käsikirjoitusten lähettäjille muutaman kuukauden sisällä.

Vain valtion virasto voisi keksiä surkeamman myyntipuheen. Mistä muualta pitäisi odotella reaktiota “muutaman kuukauden sisällä”? Tosin jähmeinkin virkamies joutuu vastaamaan nopeammin, koska laki niin määrää.

Huomaa myös jälleen kerran masentava sähköpostiosoite, joka on muotoa [email protected]. Ken sinne jotain sinkoaa, hän kaiken toivon voi heittää.

Entä jos haluankin suoraa suomalaisen ison bisneskirjoihin erikoistuneen firman talliin? Kaksi suurinta lienevät Talentum ja WSOY Pro.

Haku “talentum kirjailijaksi” löytää nipin napin Talentumin ohjeen:

Oletko jonkin alan asiantuntija? Haluatko jakaa osaamistasi muille? Oletko miettinyt, että voisit kirjoittaa kirjan. Etsimme jatkuvasti uusia kykyjä kirjan kirjoittajiksi. Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan lähemmin.

Ai keneen “meihin”? Yhteystietoja kehoitukseen ei liity. Pörssiyhtiön organisaatio lienee aika monipolvinen. Pitäisikö soittaa sen vaihteeseen ja pyytää kirjailijoiden rekrytointiosastolle, vai mitä?

Kokeilen vielä googlettaa “wsoy kirjailijaksi”. Tulokseksi saan otsikoita, jotka julistavat, että “Joukko nimekkäitä kirjailijoita jättämässä WSOY:n“. Lisäksi “juoppohullu” Juha Vuorinen kertoo WSOY:n sivuilla, miksi hän kustantaa kirjansa itse!

WSOY:n bisneskirjoista vastaavan WSOY Pro:n sivuilta on turha etsiä mitään mainintaa, miten jalkaa saisi tungetuksi oven väliin.

Tämä kaikki on mielenkiintoista erityisesti siksi, että kustantaja ilman kirjailijoita ei ole mitään. Jos ei ole kirjailijoita, ei ole mitään myytävää. Luulisi siis, että kustannustalo taistelisi henkeen ja vereen siitä, että se vokottelisi parhaat kirjoittajanplantut riveihinsä.

Mutta mitä vielä. Ainakin lyhyen tutkimukseni perusteella näyttää siltä, että kustantajat vain odottelevat aggressiivisesti. Ehkä kyse onkin karsinnasta: ehdokas ei ole riittävän motivoitunut, jollei hän löydä jotain reittiä perille.

Kustantajien rakentamasta asetelmasta voi jokainen asiantuntijaorganisaation esimies ottaa oppia. On helppo elää eristyksissä vallihaudan keskellä ja kuvitella, että kaikki on jo tehty.

Tässä pari vinkkiä, miten vaikkapa WSOY Pro tai Talentum voisi toimia toisin:

  1. Yhtiö mainostaisi lehdissään maksuttomia tietokirjailijaksi aikovien rekrytointitapaamisia. Niissä kustannustoimittajat esittelisivät itsensä ja kertoisivat, miten kirjailijaksi tullaan. Jo teoksia julkaisseet kävisivät kertomassa kokemuksiaan siitä, miten mukavasti prosessi on aina sujunut.
  2. Kustannustoimittajat kiertäisivät alan seminaareissa etsimässä esiintyjiä, joilla näyttäisi olevan jotain sanottavaa. Kun sopiva kandidaatti osuisi kiikariin, hän saisi kouraansa pikaoppaan Tuplaa laskutuksesi, ryhdy kirjailijaksemme.
  3. Tietenkin kustantaja pyörittäisi jatkuvasti parituspalvelua. Sen tarkoitus olisi yhdistää ajankohtaisia aiheita ja hyviä kirjoittajia. Lisäksi se värväisi kirjoittajatiimejä kuin palkkasotureita.
  4. Kustannustalo alkaisi miettiä kerrankin asioita kirjailijansa näkökulmasta. Se romuttaisi esimerkiksi sen ikivanhan älyttömyyden, että kirjailijakin joutuu ostamaan omia kirjojaan (eli tärkeimpiä käyntikorttejaan) kymmenien eurojen kappalehintaan.
  5. Kustantaja ottaisi päänsä puskasta ja selvittäisi vihdoin itselleenkin, miten kirjasta tehdään nopeasti englanninkielinen versio, jonka voi tilata Amazonista (myös Kindle-lukimeen).
  6. Kustantaja maksaisi vihjepalkkioita kirjailijoilleen. Jos joku löytää uuden menestyskirjailijan, hän saa tulokkaan ensimmäisen teoksen myynnistä muutaman prosentin itselleen.
  7. Kustantaja perustaisi markkinointiryhmän, jonka ainoa tehtävä olisi rakentaa kirjailijan kanssa yhdessä pitkäkestoisia kampanjoita, esittelyvideoita, kunnon tuotekuvauksia verkkokauppaan, promootiokiertueita ja niin edelleen.

Lopuksi kustannustalo tietenkin rakentaisi napakan mikrosivuston, jonka myös hakukone löytäisi. Sieltä olisi luettavissa seikkaperäiset ohjeet, miten bisneskirjailijaksi pääsee.

Jos verkkosivuillasi olisi vain yksi tehtävä, opasta, miten ja kenen kanssa epävarmakin asiakasehdokas pääsee edes juttuetäisyydelle.

* Katsoin vain ensimmäisen hakutulossivun, eli kymmenen ensimmäistä hittiä. Vähemmän kuin yksi viidestä hakukukoneen käyttäjästä jatkaa toiselle hakutulossivulle. Jos siis putoat sinne, lakkaat olemasta.