Asiantuntija on niin pirun vaatimaton, että hän kökkii läpi elämänsä köyhempänä kuin olisi tarpeen.
MBnetissä Janne Pikkarainen kirjoitti tänään siitä, miten näppärästi ohjelmistonikkarit sössivät hommansa.
Usein koodarit päättävät itse, minkä versionumeron he antavat ohjelmalleen. Tuo pieni yksityiskohta kertoo asiakkaalle monenmoista.
Mitä esimerkiksi versionumero 0.6 paljastaa paketista? Entä versio 12?
Kyllä alle ykkösen jäänyt versionumero viittaa siihen, ettei ohjelmisto ole valmis. Vastaavasti kymmenes sukupolvi on yleensä jo tosi pitkän kehityksen tulos.
Janne tiivistää kirjoituksessaan hyvin sen, että asiantuntijoiden turha vaatimattomuus on suorastaan haitallista. Se harhauttaa asiakkaita.
Tuote saattaa olla jo vaikka kuinka hyvä. Mutta perfektionistin niska ei taivu. Hän ei halua retostella, että tuote olisi edes käyttökelpoinen. Samalla hän menettää sekä rahaa että arvokasta asiakaspalautetta aivan turhaan.
Google on näyttänyt mallia. Toki sen tuotteet saattavat pysyä vuosikausia beta-versioina (eli versionumero on käytännössä alle ykkösen). Mutta asiakkaita on silti kertynyt valtavasti. Keskeneräisyys ei ole menoa haitannut.
Puske tuote ulos heti, kun siitä irtoaa hyötyä. Aloita versiosta 1.5 tai 2.0.
Yksi vastaus
Ihan hauska kirjoitus, etenkin tuo viimeinen kappale kirvoitti naurut!
Tuntuu että tähän alhaisen versionumeron käyttöön syyllistyy useimmiten (pienet, ei -kaupalliset) open source -softat.
Mutta toisaalta, eipä ne open source koodarit mitään kauheita myynti- tai mainosmiehiä yleensä olekaan.