Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Talentum ei kustanna kirjojamme

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kyselin viikko sitten, millainen olisi hyvä kirjan kansi. Laitoin myös arvioitavaksi Talentumin ehdotukset.

Väärinkäsitysten välttämiseksi onkin heti kerrottava, että Talentum ei kustanna syksyllä ilmestyviä Gurumarkkinointi-kirjojamme.

Pohdimme asiaa hartaasti. Lopulta ilmoitimme pari päivää sitten, ettemme allekirjoita meille tarjottua kustannussopimusta. Sen sijaan kustannamme kirjat itse.

Tätä ei pidä tulkita väärin, sillä olen aina ollut tosi tyytyväinen yhteistyöhöni talentumilaisten kanssa.

Opuksia on tullut puserretuksi heidän kanssaan – hiukan laskutavasta riippuen – neljästä kuuteen kappaletta. Olen myös auttanut muutamia tuttuja bisneskirjailijoita samaan talliin. Sitähän en tekisi, jos en vilpittömästi pitäisi vaihtoehtoa parhaana mahdollisena.

Mutta jos Talentum on niin loistava kumppani, miksi kuitenkin päätimme antaa pakit?

Tavallaan kyse on siitä, ettei kannaltamme sopivaa kustantajaa taida olla olemassakaan. Ongelma piilee koko kustannusalan logiikassa.

Kirjankustantaja saa rahansa tietenkin kirjojen myyntikatteesta. Meille taas opusten myyntituloilla ei ole mitään merkitystä.

Yhden painoksen tekijänpalkkiot ovat vain kymppitonneja. Toki sekin on sikapaljon rahaa. Muttei sellaisilla summilla ole firmamme liikevaihdon kannalta suurta merkitystä.

Paljon oleellisempaa on se, että pystymme jakamaan kirjojamme edullisesti tai jopa ilmaiseksi. Se on vaikeaa, jos kirjailijan itsensäkin täytyy maksaa kustantajalle jokaisesta opuksesta jopa kymmeniä euroja.

No, tuokin ongelma olisi luultavasti vielä tavalla tai toisella hoidettavissa. Mutta sitten tullaan vielä vaikeampaan asiaan, eli kustannusoikeuksiin.

Kustannussopimuksen perusidea on tietenkin se, että kustantaja määrää kirjan monistamisesta. Se päättää painoksista ja esimerkiksi siitä, miten ja missä sisältöä kenties jaeltaisiin sähköisesti.

Samalla se tietenkin tarkoittaa, ettei kirjailija voi kylvää tuottamaansa sisältöä mihinkään ilman kustantajan lupaa.

(Tosin Talentum on ollut tässäkin asiassa varsin joustava. Sen osoittavat esimerkiksi Pölli tästä -kirjat, joiden sisältö löytyy lähes kokonaan Pölli tästä -blogista.)

Nyt joka tapauksessa lähestymme syytä, jonka vuoksi päätimme poiketa perinteiseltä reitiltä. Meille on aivan oleellista, että voimme jaella hengentuotteitamme mitä ihmeellisimpiä kanavia pitkin. Se on markkinointimme ydintä.

Tuotamme Kindle-version, jos siltä tuntuu. Saamme antaa kirjan pdf-muodossa pois, jos haluamme. Kenties jaamme koko sisällön uutiskirjeinä sähköpostitse.

Totta kai vakavasti otettavasta kustantajasta on myös paljon riemua.

Ison talon seulan läpäissyt kirja on useimpien mielestä oikeampi teos kuin vain jokin mitätön omakustanne. Hyvä kustannustoimittaja on painonsa arvoinen kultaa.

Lisäksi Talentumin ja WSOY:n kaltaiset yhtiöt tarjoavat kirjailijalle melkoista markkinointivoimaa. Niillä on omia myymälöitä ja puhelinmyyjiä. Reitti kirjakauppojen hyllyihin on hyvin hallussa.

Oman talon lehdet tarjoavat edullista mainostilaa. Suorapostia sinkoilee harva se viikko. Usein myös kustantajan seminaaribisnes markkinoi ja myy kirjoja mukavia määriä.

Me nyt kuitenkin päätimme luopua tästä kaikesta. Katsotaan sitten, olemmeko vuoden päästä hattu kourassa raapimassa jonkin kustantajan ovea.

22 vastausta

  1. Tämä on mielestäni taas esimerkki siitä että kustantajat ja lehtitalot eivät ymmärrä mitään sähköisten kanavien hyödyntämisestä. Nyt he eivät saa senttiäkään kirjastasi. Jos he suostuisivat joustamaan jakeluoikeuksissa, he saisivat lisää mainosta, ja jos joku esim. lataa PDF:n ja on sitä mieltä että kirja on helvetin hyvä, on aika todennäköistä että he ostavat sen oikean version myös.

    Talentum (ja muut) pitäisi automaattisesti tehdä kirjoista sähköiset versiot, Kindleen yms. laitteisiin. Kuolleiden puiden käyttäminen lähestyy joka tapauksessa loppua.

    1. Jörgen, kommenttisi osuu kyllä suoraan maaliin!

      Kävipä tässä pari päivää sitten niin, että ajattelin ostaa kirjan Amazonista. Mutta hups, sitä ei saanutkaan Kindle-versiona.

      Näitä tilanteita voi aina spekuloida ja aprikoida teoriassa. Mutta tuolla hetkellä tajusin myös käytännössä, että enhän missään tapauksessa voi tilata paperikirjaa! Ei siinä ole kerta kaikkiaan mitään järkeä.

      USA:sta asti pitäisi rahdata lentokoneella kasa paperia tänne Suomeen. Kun olen lukenut sisällön, kädessäni on läjä ”kuollutta puuta”, kuten oivasti kiteytät. Siitä on vain haittaa, koska pumaska on varastoitava jonnekin.

      Jos sähköinen versio olisi ollut olemassa, olisin ostanut ja ladannut teoksen saman tien. Se olisi tuhat kertaa tehokkaampaa kaikkien kannalta. Nyt kustantaja jäi nuolemaan näppejään.

      1. Tämä onkin näkökulma jota en ole edes koskaan tullut edes ajatelleeksi.

        Yksi juttu mikä monilta jää tunnustamatta on sekin, että 90% kirjoista on kertakäyttöhyödykkeitä. Oikeasti ne luetaan vain kerran elleivät ne ole hakuteoksia.

        1. Puhumattakaan siitä, että kärsimätön kun olen, olisin halunnut kirjan heti!

          Paperiversiota on pakko odottaa päiväkausia, vaikka sen kärräisi tänne kalleimmalla mahdollisella kuriirilla.

    1. Jani, tästä juuri on kysymys. Nyt voimme tehdä mitä tahansa mielenkiintoista. Jos taas olemme perinteisen kustannussopimuksen sitomia, kaikki muuttuu monta pykälää tahmeammaksi.

      Kuten sanottu, Talentum on kyllä ollut hyvin joustava. Mutta totta kai esimerkkisi kaltaiset kuviot vaativat isossa konsernissa tarkkaa etukäteispohdintaa. Nyt sellaisista hidasteista ei tarvitse ottaa pulttia.

      Kuten kaikesta näkyy, olen harmissani ja jopa huolissani siitä, ettemme voineet jatkaa (edes) Talentumin kanssa. Yhteistyömme on kuitenkin toiminut mainiosti. Vaikka kuinka eroaisimme ystävinä, kivuliasta se on kuitenkin.

  2. Moi Jari,

    Kerrothan jatkossakin, kuinka tämä omakustanneprojektinne etenee. Uskoisin, että monella meillä blogien kirjoittajilla on käynyt ajatuksissa oikean kirjan tekeminen. Nyt onkin hyvä aika seurata, kuinka teidän kirjaprojekti onnistuu.

    Terveisin,
    Kimmo

    1. Joo, eiköhän tämä tarina jatku samalla tavalla kuin projektimme yleensäkin: möhlimällä menestykseen & kompuroimalla kukoistukseen!

      Raportoimme matkan varrella saamamme opit kaikille vastaavia hankkeita pohtiville.

  3. Komppaan edellisiä sähköisten kirjojen osalta.

    Miten kirjanne toimisivat äänikirjoina? Jos innostaa, niin jutellaan jossain välissä jyväskyläläisestä näkemyksestä äänikirjojen tulevaisuudesta.

    Ja onhan teillä markkinointikanavana meitä kirjakauppiaita.

    Onnea valitsemallanne tiellä!

    1. Esa, kyllä asiaa on mietitty vakavasti. Äänikirja tulee takaisin, kun iPod ja vastaavat värkit ovat vähitellen korvanneet c-kasetit autoissakin. Jutellaan ihmeessä aiheesta tarkemmin.

      Mitäs jos naputtelisit blogiimme napakan yksi-, kaksi- tai kolmiosaisen vieraskirjoituksen siitä, miten homma täytyy käytännössä miettiä?

      Paljonko äänikirjan tuottaminen veisi aikaa ja rahaa? Millaista ammattiapua löytyy ja mistä (ilman mainoshehkutuksia)? Entä millaisia jakeluteitä suosittelet?

  4. Jari, voimmeko siis odottaa pikaopasta omakustannekirjan tekemisestä? Olen kirjoittanut pari kirjaa (kummallakin eri kustantaja) ja hyvin tuttuja ovat asiat, joista kirjoitat.

    1. Camilla, sehän on mainio idea!

      Hanke tulee joka tapauksessa dokumentoiduksi tähän blogiin. Sikäli aineistosta olisi helppo koota ja täydentää lopuksi myös pikaopas.

  5. Onnittelut päätöksestänne! Te kyllä hienosti ”practice what you preach”. Tämä aika vaatii siitä, että asioita tehdään eri lailla kuin kilpailijat ja että erotutaan ns. isosti. Kiitos inspiraatiosta!

  6. Seth Godin puhuu siitä, kuinka hän julkaisi kirjansa ilmaiseksi netissä jaettavaksi ja myy sitten painettua kirjaa halukkaille kalliilla eräänlaiseksi ”muistoesineeksi” (souvenir). Mielenkiintoista.

    Olenpa itsekin saanut päähäni pari vuotta sitten hullun haaveen kirjoittaa businesskirja. Alusta alkaen on tuntunut siltä, että vaikka joku kustantaja haluasikin ottaa sellaisen hengentuotteen kustannettavakseen, en antaisi. Jos paperille kirjan haluaa, onhan aina vaihtoehtoja, kuten Kirja kerrallaan tai vaikkapa Booksurge.

    Kirjallisen urani käynnistinkin tänään tällä ”omakustanteella”.

  7. Onneksi olkoon!

    Toivottavasti valintanne saa liikettä aikaan myös kustantajissa tai uusissa yrittäjissä. Markkinarako digitaaliselle kustantamiselle olisi varmasti olemassa ja kirjoittavia guruja syntyy teidän ansiostanne kuin sieniä sateella.

    1. Kiitos Jussi!

      Totta puhuen jo nyt on kertynyt havaintoja siitä, että tämä (millä tahansa mittarilla vähäpätöinen) päätöksemme saa ainakin hiukan liikettä aikaan.

      Kuten Pekka kommentoi, muualla maailmassa esim. Seth Godin on ravistellut kustantajien perinteisiä käsityksiä oikein urakalla. Äijällä on sen verran monta bestselleriä jo takana, että häntä on vähitellen pakko kuunnella.

  8. Kustantajan skippaamisen jälkeen seuraava mietittävä asia suomalaisella tietokirjailijalla voi olla suomen kielen skippaus.

    Jos ja kun hyväksyy sen, että kirjan tavoite ei ole rahoittaa keittiöremonttia, vaan edistää muuta myyntiä, niin miksei kirjoittaisi suoraan englanniksi?

    Totta kai taisteluareena on laajempi, mutta pienikin kansainvälinen huomio on helppo kotiuttaa tänne kotimarkkinoille moninkertaisena.

    Yksi esimerkki tähän suuntaan on Miikka Leinosen kirjoittama Strategy of giving: https://sogiving.wordpress.com/

    Ilmainen kirja, suoraan englanniksi ja näyttää jo poikineen yhtä ja toista miehelle. Mielenkintoista seurata, mihin johtaa.

    1. Petteri,

      Olen ihan samaa mieltä. Onkin todennäköistä, että kirjoitamme kirjamme kahdella kielellä. Tai siis käännätämme suomenkieliset versiot englanniksi.

      Kääntäjät ovat sitä paitsi polkeneet hintansa niin alas, että välillä suorastaan hävettää maksaa heidän laskujaan. Sikäli käännöskustannus ei ole mikään todellinen este.

      1. Tai sitten voi tehdä kuten minä:

        1. Kirjoitin kirjani englanniksi
        2. Sosiaalisen median avulla vein sen maailmalle ja möin yli 40 maahan
        3. Edellisen avulla löytyi myös kustantaja USA:sta joka korjasi kielioppivirheet ja toimitti parannetun version, joka on myynnissä kaikkialla maailmassa, mm. Amazonilla.
        4. Wsoy:n pyynnöstä käänsin kirjani suomeksi ja se julkaistiin 2008
        5. Minulla on edelleen täydet oikeudet alkuperäiseen omakustanteeseen – joita on kohdan 3 vuoksi paljon jäljellä. Ihan ok kieltä luettavaksi natiivienglantilaisillekin. Mainio opus jaettavaksi vaikka ilmaiseksi, nouda Jari omasi 🙂

        Äänikirjaakin on ehdotettu monet kerrat, mutta kun kirjani keskeiset teoriat on esitetty kaavioina, niin se tekee asian aika haasteelliseksi.

        Kirjani on rekisteröity USA:ssa kahteenkin kertaan ja se löytyy American Library of Congressista. En ollut yhteydessä Googleen, silloin kun he kyselivat kirjojen julkaisemislupia, eli nähtäväksi jää löytyykö se jossain vaiheessa Google bookseista!

        1. Cristina, olet sinä melkoinen epeli!

          Meillä on kuitenkin vissi syynsä, miksi kirjoitamme ensin suomeksi. En vain osaa vielä kertoa taustaa lyhyesti. Palaan perusteluihin luultavasti jossain vaiheessa myöhemmin.

          1. Heh… taidan olla! Mutta tuolla kaikella ei tietenkään ole suunnitelmallisuuden kanssa mitään tekemistä (paitsi jälkeenpäin katsottuna).

            Oikeasti juttu meni niin, että ihan ensin tarjosin kirjaani Wsoylle ja Otavalle, molemmat totesivat, että ”voittaminen ei myy Suomessa”. Kuulun siihen ihmisryhmään, jolle ”ei” merkitsee ”eiköhän”, joten ylläkuvattu prosessi lähti käyntiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.