Sari Vaajanen on Innolink Research Oy:n palkittu kasvuyrittäjä ja myyntijohtaja. Hän kyseli viime viikolla Kauppalehden mielipidepalstalla (3.12.2009), pelkäävätkö naisyrittäjät kasvua.

Vaajanen siteeraa kirjoituksessaan syyskuussa valmistunutta tutkimusta. Sen mukaan useimmat naisyrittäjät pitävät työtään mielekkäänä ja merkityksellisenä. Niinpä Vaajanen kysyy, mikseivät naiset lähde nykyistä rohkeammin kasvattamaan bisneksiään.

Tätä samaa jotkut jaksavat hokea vuodesta toiseen. Vaajanenkin tarjoaa vastauksen jo omassa kysymyksessään.

Jos yrittäjä pitää tilannettaan mainiona jo nykyisinkin, miksi ihmeessä hänen pitäisi syöksyä kasvu-uralle?

Repäisen tähän taas vanhan, hyväksi havaitsemani kaavan:

Tulos = Rohkeus x Halu x Osaaminen

Jos yksikin kolmesta kertolaskun tekijästä lähestyy nollaa, tuloskin on likimain nolla. Kaikkien kolmen kohdan on oltava kohdallaan, että alkaisi syntyä jotain erinomaista.

Valtaosa kasvuyrittäjien perään itkevistä on jostain syystä päätynyt siihen, että ongelma kumpuaisi osaamisen puutteesta. Siis Suomessa, jossa ihmiset ovat kai maailman parhaiten koulutettuja!

Vaikka monet uutiset väittävät samaa, olen aivan eri mieltä. Ei täältä osaamista puutu.

Päinvastoin, maamme alkaa olla pullollaan tarpeisiin nähden ylikoulutettua porukkaa. Tohtoreita tehtaillaan satamäärin työttömiksi vain siksi, että se on jotenkin hienoa.

Vaajanen taas epäilee, että kyse olisi pelkuruudesta.

Totta kai rohkeita voisi aina olla enemmän. Erityisesti markkinointi on aivan toivotonta, jos yrittäjä ei uskalla erottua kilpailijoistaan.

Toisaalta jokaiselle jo nytkin mukavasti pärjäävälle yrittäjälle on päivänselvää, että kasvubisnes lisää riskejä. Se pidentää päivää ja tuottaa monenlaista muuta murhetta.

Jos joku ei siis halua syöksyä kasvu-uralle, ehkä kyse ei olekaan rohkeuden puutteesta, vaan silkasta viisaudesta. Ei kai yksikään täyspäinen ala kerjätä verta nenästään ajankulukseen.

Mutta sitten tulee varsinainen ongelma. Mielestäni on pässinselvää, että kaikkein eniten mättää halu-osasto. Ei ole riittävää motiivia firmojen kasvatustehtäviin.

Kasvuyrittäjiä maahamme vonkaavien päähän ei tahdo mahtua, että kenties vain murto-osa yrittäjistä on nykyisessä työssään rikastumisen tai maineen toivossa. Sisäsyntyisestä työllistämisen vimmasta nyt puhumattakaan.

Kaikiin muutoksiin täytyy olla jokin syy. Yrittäjää täytyisi riivata jokin asia, joka voittaa hänen mukavuudenhalunsa. Mutta kun itsellisiksi ryhtyvillä on aika monenlaisia syitä uravalintaansa:

  1. Ahneus. Jotkut yrittäjät haluavat rahaa ja paljon.
  2. Näyttämisen halu. Esimerkiksi jotkut koulunsa kesken jättäneet haluavat osoittaa, että heistä on sittenkin johonkin.
  3. Ylpeys. Kaikki huono-osaiset eivät suostu yhteiskunnan eläteiksi. Osa sisuuntuu ja päättää nousta kuopan pohjalta omin voimin.
  4. Harrastus. Jokin itselle rakas puuha laajenee yritystoiminnaksi kuin varkain.
  5. Kapina. Jotkut eivät kestä typeriä johtajia. Sellaisen ainoa vaihtoehto on ryhtyä omaksi pomokseen. Tähän ryhmään kuuluvat puhuvat mielellään yrittäjän vapaudesta.
  6. Perinne. Esimerkiksi monet perheyrittäjät kuuluvat perinnesarjaan. Heistä tulee yrittäjiä, koska vanhemmatkin olivat sellaisia.
  7. Toimiala. On paljon ammatinharjoittajia, joille yrittäminen on miltei ainoa vaihtoehto. Taiteilijalle tai hienopuusepälle ei välttämättä ole ole työpaikkaa olemassakaan.
  8. Keksintö. Jokin idea on niin hyvä, että se on pakko jalostaa myyntikuntoon. Muuten harmittaisi aikanaan kiikkustuolissa.
  9. Tilaisuus. Esimerkiksi omistaja saattaa yhtäkkiä tarjota osaa yrityksestä sen johtajien ostettavaksi. Ainutlaatuiseen tilaisuuteen on pakko tarttua.

Näistä yrittäjätyypeistä taitaa vain pari ensimmäistä hakevat kovaa kasvua ikään kuin luonnostaan. Kaikilla muilla on yrittämiseensä aivan muut motiivit.

Jos kasvuyrittäjät ovat aidosti tärkeä asia, niitä kyllä saadaan tähän maahan vaikka kuinka paljon. Mutta silloin on satsattava listani ykkösryhmään – eli ahneisiin.

Paljon nykyistä isompi osa suomalaisista alkaisi kasvuyrittäjiksi, jos palkintona olisi enemmän rahaa. Tosin ihan tavallinen euro ei vielä riitä vokottimeksi.

Paras tulos saavutettaisiin, jos potti olisi nimenomaan (ainakin lähes) veroton.

Mikään ei motivoi suomalaista paremmin kuin verojen välttely. Sopivasti ahneita kasvuyrittäjiä alkaisi putkahdella joka kannon alta.