Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Kivireki menestyjälle, turboahdin perässähiihtäjälle

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Jos teet työstäsi hauskempaa, kasvaako tuottavuutesi? William Hart ja Dolores Albarracín päättivät etsiä vastauksen tähän mielipiteitä jakavaan kysymykseen*.

Ensimmäisessä kokeessa osallistujille näytettiin voittamiseen ja menestymiseen liittyviä sanoja. Sanat esitettiin niin nopeasti, että tietoinen tajunta ei ehtinyt reagoida. Seuraavaksi osallistujat tekivät tehtäviä, joiden tulokset mitattiin.

Osallistujat jakautuivat kahteen ryhmään. Tehokkuuteen liittyvien sanojen näyttäminen paransi selkeästi jo ennestään motivoituneiden osallistujien suorituksia.

Seuraavaksi tutkijat antoivat osallistujille sanallista hahmotuskykyä vaativan tehtävän. Kunkin koekaniinin työ keskeytettiin hetken kuluttua ja hänelle tarjottiin kahta vaihtoehtoa. Osallistuja saattoi joko jatkaa tehtävän ratkaisua tai siirtyä mielestään mukavamman tehtävän pariin.

Motivoituneet osallistujat jatkoivat tehtävän parissa. Heikommin pärjänneet vaihtoivat useimmiten tehtävää.

Tämä tulos oli maalaisjärjelläkin pääteltävissä ja odotettavissa. Mutta yllätys piilikin tutkimuksen seuraavassa vaiheessa.

Osallistujia valmisteltiin taas menestykseen liittyvillä sanoilla. Tällä kertaa seurannut vaikea sanallinen testi kuvailtiinkin hauskaksi harjoitukseksi.

Tulos käänsi odotukset päälaelleen. Tavoitteensa korkealle asettaneet ja motivoituneet osallistujat pärjäsivät paljon huonommin kuin aiemmin heikommat suorittajat.

Tutkimus osoitti, että huippumotivoituneelle tehtävän hauskuus on kuin punainen vaate. Se syö innostusta ja heikentää tuloksia olennaisesti.

Heikosti motivoituneella tekijällä lopputulos oli päinvastainen. Hauska tehtävä kannusti yrittämään selkeästi aiempaa enemmän. Eikä vaikutus näkynyt pelkästään motivaatiossa, vaan myös testitulokset paranivat kertaheitolla.

Tutkimus kertoo, miksi keskiarvoihin perustuva koulutus tuottaa huonoja tuloksia.

Jos koulutat asiakkaitasi tai työntekijöitäsi, älä tunge kaikkia samaan makkarakoneeseen. Mittaa ryhmän jäsenten osaaminen ja motivaatio etukäteen. Tee työnteosta hauskaa vain tarvittaessa.

* William Hart ja Dolores Albarracín: The effects of chronic achievement motivation and achievement primes on the activation of achievement and fun goals. Journal of Personality and Social Psychology 2009.

10 vastausta

  1. Tämä saattaisi selittää, miksi helppoheikin oloinen kollegani pärjää hyvin. Hänen projektinsa ovat yleensä kädenlämpöisiä ja sisältävät turhautuneita ihmisiä asiakkaan puolelta. Tuollaisessa tilanteessa supliikki siis tutkitustikin toimii. Pitää pitää mielessä.

    Hmmm, ehkä Sarasvuon menestys perustuu tähän samaan ilmiöön?

    Veikkaan muuten asiantuntijoiden yleensä yliarvioivan asiakkaan motivaation. Asiantuntijalle se oma projekti on kaikista tärkein, kun taas asiakkaalle projekti on pääsääntöisesti vähemmän tarkeä. Tärkeyden vähyydestä kertoo osittain halu ulkoistaa koko roska. Veikkaisin suurimmalle osalle olevan hyötyä hauskuuden lisäämisestä.

  2. Eikös myyntityö ole täynnä kovia haasteita, riittää kun firma/pomo yrittää lisätä mukavuutta työhön.

    Jos myyjälle ei anneta valmiita asiakaskäyntejä ollenkaan, osalle työ muuttuu liian kovaksi. Toisessa ääripäässä käyntejä ei enää arvosteta jos kaikki asiakaskäynnit tulee firman hoitamina.

    50/60 toimii hyvin.

  3. Koulutuksiini osallistuvat asiantuntijat lähettävät usein ennakkotoiveen, ettei ohjelmaan sitten saisi kuulua mitään muka-hauskoja ryhmätöitä tai rentoutusharjoituksia.

    Siksi tuli lopulta jopa rekisteröidyksi firmamme iskulause ”Ei laulua, ei leikkiä”.

  4. Vastuksen pitää olla kohdallaan, jotta työ on mielekästä. Esimerkiksi flow-kokemuksen yksi kriteeri on juuri se, ettei työ saa olla liian helppoa eikä liian vaikeaa. Jos työ on liian vaikea, se turhauttaa. Jos se taas on liian helppo, se kyllästyttää.

    Motivoitunut ihminen odottaa enemmän vastusta, kuin mitä ”hauskalla puuhastelulla” on tarjottavana. Sinänsä jännittävää ja ihmisen psyykestä paljon kertovaa on, että tehtävän profiloinnilla on näin suuri vaikutus siihen suhtautumiseen.

    Noita tuloksia voisi muuten hyvin soveltaa peruskoulutuksessa. Jos lasten annettaisiinkin ymmärtää, että oppiminen on mukava kokemus, voisi oppimustuloskin olla ihan toisenlainen.

    Ja vastavuoroisesti, aikuisia koulutettaessa tekopirteän feelgood-hömpän voisi tosiaan pudottaa pois ainakin silloin, jos ihmiset ovat itse vapaaehtoisesti koulutukseen hakeutuneet.

  5. Mä jäin tuosta tutkimuksesta kaipamaan testiä, jossa äskeinen tilanne olisi toistettu sellaisenaan jolloin olisi nähty, menestyvätkö menestyjät jatkuvasti haasteellisissa tehtävissä, vai onko se jaksoittaista. Uskon nimittäin että vuorottelullakin voitaisiin saada hyviä tuloksia?

    Urheilijatkin jaksottavat treeninsä usein koviin ja löysiin viikkoihin.

  6. Tämä teksti sai minussa aikaan takinkäännöksen.
    Ei työn tarvitsekaan olla hauskaa, vaan motivoituneelle jopa päinvastoin.
    Jotenkin olen kai mukamas tajunnut tuon koko ajan, mutta nyt se meni perille. Aika kasvaa aikuiseksi, tulla ammattilaiseksi.

    Jos sen merkittävän, arvokkaan idean toteuttaminen olisi helppoa ja hauskaa, olisi kyseinenkin markkinarako mennyt aikaa sitten umpeen.

  7. Asiakasta ajatellen taas hauskuuden merkitys korostuu alussa, kun haalitaan porukkaa haaviin, blogiin, verkostoon, maililistalle, lukemaan se opas. Itse oppaan tai yhteistyön ei sitten tarvitsekaan olla enää pelkkää vitsailua.
    Ja sen 720e maksavan seminaarin on sitten paras olla täyttä asiaa.

  8. Mun mielestä pointti on siinä, että ONE SIZE DOESN’T FIT ALL.

    Pitää olla ”silmää” siinä kenet luokittelee vahvasti tai heikosti motivoituneeksi.

  9. Kiinnostavaa! Itse jaan koulutuksissa käytettävän hauskuuden kahteen luokkaan:

    1) On olemassa kimppakivaa ja helppoa hauskuutta: ryhmällä voi teettää (pikkujouluihinkin sopivia) harjoituksia, joissa pilaillaan vaikkapa ihmisen koordinaatiokyvyn puutteelle tai kiihtyvälle tahdille. Ne toki sopivat joillekin ryhmille, mutta eivät varmasti päämäärätietoisille myyntitykeille.

    2) Sen sijaan älykäs hauskuus on sitä, mitä tämäkin blogi ja sen kommenttipalsta tarjoavat. Hauskuushan voi olla sanallista, nokkelaa ja älykästä, enkä usko sen silloin turhauttavan ketään. Tällaista voi viljellä valmennuksessa, ja silti päivä tarjoaa myös tiukkaa asiaa ja uusia oivalluksia. Näissä tilanteissa nokkela huumori on höyste, ei pääasia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.