Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Jungner muka toimitusjohtaja

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Yleisradion erotettua, mutta vielä kotvan virkaansa hoitavaa pomoa Mikael Jungneria on kutsuttu koko ajan toimitusjohtajaksi.

Tittelistä syntyy harha, että hän johtaisi yritystä.

Torstaina ns. toimitusjohtaja Jungner lausui lehdessä (Uutispäivä Demari 18.3.2010) näin:

”Yleisradio on saatettu hyvin tukalaan tilanteeseen. Miten kehittää Yleisradiota, kun ei tiedetä, mikä on yhtiön rahoitus parin vuoden päästä.”

Jos Jungner olisi aito toimitusjohtaja aidossa yrityksessä, hänelle olisi paljastunut karu totuus jo kauan sitten.

Yhdenkään markkinatalouden myllytyksessä seikkailevan yrityksen pomo ei tiedä, miten firma rahoittaa toimintansa kahden vuoden päästä. Tai että onko koko puljua edes olemassa silloin.

Siitä huolimatta kaikissa aidoissa yrityksissä on kehitettävä toimintaa. Ainakin keskipitkän aikavälin suunnitelmat on laadittava. Epävarmuutta on siedettävä.

Kuulemma Jungnerille on tarjottu jo monenmoista hommaa, joihin hän voi siirtyä Yle-pestinsä jälkeen. Äijälle on luvassa valaistuksen hetkiä, jos hän sattuu eksymään oikean yrityksen oikeaksi vetäjäksi.

Älä heittäydy lattialle sätkimään, oli yhtiösi tulevaisuus miten epävarma tahansa. Juuri silloin johtajan veri punnitaan.

11 vastausta

    1. Atte, kiitos hyvästä linkistä!

      Tasapuolisuuden nimissä on kuitenkin todettava, että ns. toimitusjohtaja Jungnerilla on erikoistaitoja.

      Monet ovat viime aikoina innostuneet kiittelemään, miten hän on kuitenkin saanut Yleisradion kulut kuriin ja vaikka mitä.

      Hän onkin varmasti maailmanhistorian ensimmäinen ns. toimitusjohtaja, joka osaa leikata organisaationsa kuluja niin, että ne siinä samalla kasvavat 13 miljoonalla eurolla (M&M 15.3.2010: Yle kasvatti voittoaan – ja kulujaan).

  1. Olen jo pitkän aikaa ihmetelly YLE:n menoa. Siellä ei todellakaan riitä uskallusta tai visiota katsoa hieman huomista pidemmälle. Olisiko jo aika laittaa areena.yle.fi kuntoon. Nettitelevisio mahdollistaa todella huiman harppauksen palvelun laadussa. Kuka jaksaa enää istua kotona tiettyyn kellonaikaan odottamassa ohjelman alkua? (ei, älkää sittenkään vastatko tähän).
    Mahdollisuudet ovat kuitenkin valtavat. Lue tästä minun Spinoffini:
    https://asiakkuus.wordpress.com/

    1. Mielestäni areenahan on loistava aloitus ja suunta on oikea. Toki olisi hienoa, jos Areena olisi jo tällä hetkellä hulu.comin ja Netflixin tasolla, mutta YLEn fyffethän tulee meidän taskuista. Ja onhan YLEllä jo kanava youtubessa. Toivottavasti lisäävät siellä vielä tarjontaansa reippaasti. Siitä olen myös kanssasi samaa mieltä, että arkistokamaa saisi olla Areenassa enemmän ja pidempään tarjolla. Jos ohjelma on YLEn kustantama, niin miksi aikaraja ?

      Ihmettelen myös, että miksei esimerkiksi Espooseen vedetä kuitua omakotialueille kun katuja muuten kaivetaan ? Kuparillakin päässee riittävän nopeaan verkkoon, mutta epäilen, että laajakaistakapasiteetti ei kuitenkaan ole riittävä kuin murto-osaan talouksia.

      1. Jukka: Eikös YLE:n ainoa motiivi nettisisällön tarjoamiseen löydy tästä ylemaksusta? ”Kun kaikki voivat katsoa netissä, niin kaikki joutuvat maksamaan”

        Olemassaolevan sisällön jakeluun vaihtoehtoisia kanavia pitkin ei liity innovatiivisuuden häivääkään.

  2. Hieno juttu, että joku vaivautuu kirjoittamaan tästä. Olen mietiskellyt vuosien ajan, että mitä ihmettä YLEllä tapahtuu – koko lafka tuntuu täysin jumittuneen menneisyyteen ja virheelliseen turvallisuuden tuntuun.

    Katsotaan miten asiat kehittyy; itseä hirvittää opiskelijana mahdolliset mediamaksut, joihin ei todellakaan ole varaa. Töllöä en ole muutenkaan katsonut vuosiin.

  3. Olen samaa mieltä, aito toimitusjohtaja ei voi ruikuttaa, että rahoitusta pitäisi tulla kuin herrankukkarosta. Oikeampi titteli Ylen johtajalle olisi Ylikansleri, joka toimii annetun rahoituksen, luovuuden ja median virallisoijana.

    Olen jo useaan otteeseen eri puolilla ehdotellut, että Ylen ja SVT:n tulisi yhdistyä. Tällöin molempien maiden toimitusjohtajat joutuisivat tosi työhön taistellessaan osuuksistaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen kautta.

    Suojatyöpaikkuus pitää kadottaa, muuten syntyy pelkkää asemaan perustuvaa pönötystä. Tosin en pidä Jungneria pönöttäjänä.

    1. Cristina, kiitos kommentistasi!

      Yleisradio on ison mittakaavan demo siitä, miten väärässä järjestyksessä monet muutkin organisaatiot sekä tuote- ja palvelukehittäjät miettivät asioita.

      Nythän YLE on samanlainen kuin useimmat muutkin valtion virastot. Niiden työntekijät ovat sitä mieltä, että vähintään samat tuotokset on pusattava kuin tähänkin saakka. Koska kaikenlaiset palkka- ja yleiskulut kasvavat vuodesta toiseen, rahaa on saatava koko ajan lisää.

      Mikään ei estäisi YLEn porukkaa ajattelemasta, että rahaa on käytettävissä se määrä, mikä sitä on. Sen jälkeen sillä rahalla tehdään niin paljon tuotoksia kuin on mahdollista.

      Jostain kumman syystä tämä systeemi johtaa siihen, että rahat riittävät aina!

      Totta kai virkamiesporukka alkaa heti porata, että sitten täytyy antaa potkuja ja jättää jotain tuottamatta.

      Hetkeäkään ei käy mielessä, että mitäs jos yritettäisiin keksiä jokin tapa hoitaa asia jollain ihan toisella tavalla. Monissa tapauksissa virkamiehet turaavat päivät pitkät kaikenlaista sellaista, josta kukaan ei olisi valmis maksamaan puolta palanutta puupenniä.

      Suomalaiset sairaalat ovat tästä ajattelusta loistava esimerkki. Nehän ovat edenneet (lääkäreiden omasta mielestä) niin pitkälle, ettei toimintaa voi enää oleellisesti tehostaa mitenkään. Suomalainen keskussairaala onkin maailman ensimmäinen valmiiksi tullut orgnisaatio.

      Hahahaaa, buaahahaa, hohohoo, huhhuh, auta armias, henki loppuu…

  4. Yrityksen menestys epävarmuudessa riippuu hyvinkin johtajasta. Eräs engelsmanni kertoi pomostaan, että hän on laivan vaativa ja ankara kapteeni, mutta palkitseva. Jos kapteeni huomaa, että firma on menossa vika suuntaan, kun maailma muuttuu, hän kääntää laivan toiseen suuntaan, ennen kuin laivan ohjautuu karikolle. Firman pomo on juuri tällainen kapteeni. Tämä on työntekijöille rankkaa, mutta firma menestyy, ja työntekijät pitävät kapteenistaan.

    Olisi Jungnerinkin pitänyt ymmärtää roolinsa. Yhteiskunnan muuttuessa Ylen pitäisi muuttua, eikä niin, että Yle pysyy, ja yhteiskunnan pitää sopeutua siihen. Jungner ei ollut vahva kapteeni, joka olisi osannut ajoissa tehdä täyskäännöksen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.