Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Naiset eivät arvosta työtään

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Tuoreet verotilastot kertovat, että naiset ovat edelleen palkkakuopassa. Mutta aiheuttavatko he tilanteensa ihan itse?

Tänään ilmestyneessä Helsingin Sanomien jokavuotisessa verojen taivastelunumerossa oli mukana otsikko ”Naisten työtä ei arvosteta”.

Toimittaja Annukka Oksanen kirjoittaa, että suomalaiset naiset ovat opiskelleet yliopistoissa jo 140 vuotta. Tasa-arvosta on puhuttu vuosikymmeniä. Silti vero- ja palkkatiedot kertovat karua kieltään.

Kovapalkkaisinkin nainen on vuoden 2009 verotilastoissa vasta sijalla 40.

Pisti silmääni viime viikon perjantain (29.10.2010) Hesarista mielenkiintoinen yksityiskohta Uuden insinööriliiton tekemästä tutkimuksesta. Lehti kertoi, että tuore naisinsinööri työllistyy miestä nihkeämmin.

Suurin sukupuoliero löytyi tutkimuksen kohdasta, jossa 800:lle keväällä valmistuneelle insinöörille esitettiin väite ”insinööriosaamiseni on huippuluokkaa”.

Miehistä 57 prosenttia oli samaa mieltä. Naisista vain 38 prosenttia piirsi rastinsa samaan ruutuun.

Insinööri laskee päissäänkin aika nopeasti, että alan miehen itseluottamus on keskimäärin 50 prosenttia rautaisempi kuin naiskollegansa.

Esimiehet yrittävät tänäänkin lukuisissa työpaikkahaastatteluissa arvioida, kenet he valitsisivat tasavahvojen ehdokkaiden joukosta.

No kumpikohan vetää pidemmän korren? Se joka uskoo kykyihinsä. Vai se joka vähättelee niitä?

Laukkakisoissakin riittää, että voittaja on turvan mitan muiden edellä. Palkinnon lisäksi se saa voittajan maineen.

9 vastausta

  1. Toisaalta tuo tutkimuksen kysymys saattaa kuvastaa miesten liian optimistista asennetta omaan osaamiseensa. ja toisaalta naisten realistista suhtautumista omiin taitoihinsa valmistumisen jälkeen. Joskus muinaisuudessa, kun valmistuin, niin olisin vastannut samoin kuin suurin osa naisista eli oma insinööriosaamiseni ei ole huippuluokkaa. Mutta omaan kyllä erittäin hyvät perustiedot insinöörin ammatin harjoittamisen aloittamiseen. Eli koulutus on vasta antanut pohjan ammatin harjoittamiselle.

    Joskus tuntuu, että me luomakunnan kruunut olemme omasta mielestämme omnipotentteja (hauska sivistysana, kaikkivoipia) uljaita uroita. Naiset ovat vain realistisempia omissa arvioissaan.

    1. Se on selvä, että naiset ovat luultavasti lähempänä totuutta. Mutta työnhakijoiden ja -tekijöiden arviointi on kaikkea muuta kuin rationaalista puuhaa. Se on pääosin silkkaa mustaa magiaa ja woodoo-touhua, jossa onnistuvat ovat yhtä harvinaisia kuin ennustustaitoiset pörssisijoittajat.

      Rekrytoinnista päättää insinööritalossa useimmiten mies. Hän palkkaa tai ylentää mieluiten ehdokkaan, joka uhkuu itseluottamusta. Ei se mitenkään takaa, että paras tulee valituksi. Mutta täsmälleen vastaavalla tavalla hän itsekin hankki natsansa aikanaan.

  2. Tämä usko omiin kykyihin voi vaikuttaa keskimääräisiin palkkoihin ja työllistymiseen, mutta eivätköhän Suomen 100 kovapalkkaisinta naista usko omiin kykyihinsä ihan siinä missä 100 kovapalkkaisinta miestäkin, puhutaan kuitenkin aika valikoituneesta joukosta. Se, että vain 4 naista oli Suomen 100 eniten ansaitsevan joukossa, kertoo mielestäni hyvin selkeästi siitä, miten tasa-arvo toteutuu ylimpiä johtajia valittaessa (yrittäjät osinkotuloineen ovat sitten eri porukka).

    Tämän päivän (keskiviikko) Hesarista käy ilmi, että kovapalkkaisimmat naiset ovat tyypillisesti apteekkareita, mikä on myös aika mielenkiintoista.

  3. Se, että vain 4 naista oli Suomen 100 eniten ansaitsevan joukossa, kertoo mielestäni hyvin selkeästi siitä, miten tasa-arvo toteutuu ylimpiä johtajia valittaessa… Tämä onkin mielenkiintoista, mutta miten sen tasa-arvon sitten pitäisi toteutua… 50 sadasta olisi naisia? Vai olisiko niin että naiset ovat perheorientoituneempia kuin miehet ja ura on kakkosena useammin kuin miehillä? Lähtökohdin urokset ovat olleet kilpailuhenkisempiä koska ne ovat tapelleet ruuan perheeseen ja naaraat hoitaneet laumaa, ei kai me niin kauas olla pudottu puusta että nämä roolit olisi vielä täysin tasa-arvoisia halutaan tai ei?

  4. Jos puhutaan oikeasti tasa-arvosta niin eikö silloin pitäisi unohtaa kokonaan se minkä verran jossain asemassa on miehiä tai naisia?

    Jos etsitään tiettyyn tehtäviin kyvykästä ihmistä niin eikö silloin tulisi nimenomaan kokonaan unohtaa sukupuolet?

    Jos erilaisilla kiintiöillä alettaisiin toteuttamaan ns. ”tasa-arvoa” niin tasapuolisuuden vuoksi se pitäisi toteuttaa joka alalla.

    Esim. Terveydenhoitoalalla työskentelevistä valtaosa on naisia. Mitä jos sinne laitettaisiin 50/50 kiintiö? Eikö silloin kävisi niin että suuri-osa kyvykkäistä naisista jäisi ilman hommia tuon kiintiön takia? Kyvykkäitä naisia löytyy terveydenhoitoalalle yksinkertaisesti siitä syystä, että naiset ovat motivoituneempia hakeutumaan tälle alalle.

    Keskimääräinen nainen on erilainen kuin keskimääräinen mies. Tämä fakta tunnutaan sivuuttettavan aika usein. Onko se miesten vika jos keskimääräinen nainen arvostaa eri asioita työssä kuin keskimääräinen mies?

    Allekirjoitan Timo Nisulan kommentin naisten suuremmasta perheorientoitumisesta. Keskustelin vaimoni kanssa asiasta ja hän totesi että varmasti suhtautuisikin eri tavalla työelämään ilman perhettä.

    Lisäksi väitän, että naiset arvostavat keskimäärin miehiä enemmän turvallisuutta ja jatkuvuutta suhteessa palkkaan. Ehkä tämän vuoksi he eivät ”uskalla” myöskään pyytää enempää.

    Toki tätä pelkoa löytyy myös meiltä miehiltä. Kyllä itseänikin pelotti suuresti nostaa hintoja.

    Ja asiastahan löytyy loistava artikkeli tästä blogista:

    https://gurumarkkinointi.fi/2010/02/05/kuinka-korotat-hintaasi-osa-1/

    Mielipiteeni on, että keskimääräinen mies uskaltaa useammin pyytää isompaa palkkaa. Eli siis ottaa riskin.

    Lisäksi vaimoltani tuli myös erittäin hyvä kiistämättömään faktaan perustuva huomio: Lähes kaikki naiset voivat tulla raskaaksi ja hyvin moni haluaakin tulla jossain vaiheessa. 0 % miehistä voi tulla raskaaksi vaikka osa miehistä haluaisikin tulla.

    Loppupäätelmä: Miehen ja Naisen täydellinen tasa-arvo siinä mielessä mitä asiasta julkisesti keskustellaan voi toteutua sitten kun mies ja nainen ovat biokemiallisesti keskimäärin samanlaisia.

    ps. Nostetaanko seuraavaksi kissa pöydälle siitä miksi homoseksuaaleja on keskimäärin vähemmän huippuviroissa kuin heteroseksuaaleja?

    Homoista löytyy huippujohtajia. Mutta koska homoja vain on vähemmen kuin heteroita niin myös huippujohtajan ominaisuuksilla varustettuja löytyy vähemmän kuin hereroista. Vai pitäisikö asettaa myös lakisääteinen homokiintiö?

    Voisikoylipäätään kukaan, joka on jonkun kiintiön tai ns. ”tasa-arvo” lain perusteella päässyt tiettyyn asemaan olla aidosti ylpeä omasta onnistumisestaan uraputkessa? Eikö muiden olisi vähän liian helppo kuitata tällöin, että ”Pääsit asemaasi vain kiintiön takia, et siksi että olisit niin hyvä”

  5. Asiaa, muutenkin yleistasaarvoa on mielestäni se että se joka on terävämpi,nokkelampi ja ahkerampi niin sen pitääkin saada paljon enemmän kuin sen joka ei ole valmis ponnistelemaan asiansa eteen oli se asia sitten mikä asia hyvänsä, raha, urheilusuoritus, titteli tms. se on tasa-arvoa, ei se että jokaisen pitää saada yhtä paljon tai saada hallituspaikka riippuen siitä mitä roikkuu haarusvälissä tai roikkuuko mitään missään.

  6. Olen samaa mieltä Timo Nisulan kanssa siitä, että henkiset munat ratkaisevat fyysisiä enemmän. Jos naiset eivät uskalla pyrkiä eteenpäin tosimielellä, niin turha siitä on sitten ruikuttaa.

    Itse olen joutunut harmillisen usein todistamaan tilanteita, joissa pätevä(kin) nainen hakee uutta duunia vain saadakseen paremmat oltavat äitiyslomalle jäädessään. Mikäs siinä, keinot ovat kaihtamattomat niin miesten kuin naistenkin maailmassa, mutta seuraavan kerran työnantaja ei ehkä arvosta lisääntymisiässä olevaa naista yhtä korkealle.

    Itse ratkaisin asian ryhtymällä yrittäjäksi. Eipä ole menestyminen muista kiinni, eikä kellään ole nokan koputtamista perheen ja uran yhdistelemiseen.

  7. Miesten ja naisten asenne-ero näkyy joka päivä. Viime viikolla teetin erään hintakyselyn, johon vastasi 112 henkeä eräässä tuotteistuskoulutuksessani Tampereella.

    Kysyin kaikilta heidän näkemystään myös siitä, miten hyvin he osasivat mielestään arvioida kysymääni hintaa verrattuna muihin osallistujiin.

    Miehistä 35 prosenttia osasi mielestään arvioida hinnan joko hiukan tai selvästi paremmin kuin muut vastaajat. Naisista vain 16 prosenttia oli sitä mieltä. Miehet olivat siis kaksi kertaa naisia useammin varmoja ylivoimastaan.

    Vastaavasti miehistä vain 11 prosenttia oli sitä mieltä, että hänen arvionsa olisi joko hiukan tai selvästi muita epätarkempi. Mutta naisista niin arveli peräti 58 prosenttia!

  8. Oma kokemukseni on, että palkkakeskustelussa naiselle on helpompi sanoa ei. Olen urallani (eri yrityksissä) useaankin otteeseen pyytänyt palkankorotusta hyvin perusteluin, mutta saanut useimmiten hylsyn. Tällä hetkellä saan selvästi huonompaa palkkaa tehtävästä, jota aikaisemmin hoiti mies. Palkankorotuspyyntöni torpattiin sillä perusteella, että mieshenkilön palkka oli noussut nykyiselle tasolleen indeksikorotusten myötä, eikä se vastannut ”normaalia” tasoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.