Jos pitäisi valita vuoden 2010 viisain lausunto, palkinnon saisi MIT:n professori Bengt Holmström. Hän totesi elokuussa, että raha tuhoaa kekseliäisyyden.

Suomi pursuu virkamiehiä, joiden ainoa homma on kylvää julkista rahaa yrityksiin. Tukiaisia saa käytännössä jokainen, joka jaksaa rustata hillohakemuksensa byrokraatin toiveiden mukaiseksi.

Tyypillinen avustustyöntekijä ei tunnistaisi lupaavaa bisnestä, vaikka se purisi häntä persuuksiin.

Jostain kummasta on syntynyt ajatus, että laiskojen paapominen ja helppo raha tuottaisi kaupaksi käyviä tuotteita ja palveluja. Mitään todisteita siitä ei kukaan osaa esittää.

Bostonin kupeessa toimivan kuuluisan MIT:n taloustieteen professori Bengt Holmström osallistui elokuussa Mari Kiviniemen järjestämään seminaariin. Tilaisuudessa oli tarkoitus pohtia, miten suomalaiset yritykset saisivat potkua liiketoimiinsa.

Holmström totesi, että “raha on tuhoisaa innovatiivisuudelle”. Ideat sikiävät niukkuudesta. Professorimme kertoi, mitä Amazon-kirjakaupan perustaja Jeff Bezos on tuuminut aiheesta.

Bezosin mukaan hänen firmansa ei olisi saanut koskaan mitään aikaan, jos projekteissa olisi ollut tarpeeksi aikaa ja rahaa.

Suomalaiset tutkijat ja tuotekehittäjät jaksavat hokea, että luovuus edellyttää leppoisia oloja. Veronmaksajien on rahoitettava heidän joutilaisuutensa, koska siitä saattaa olla joskus hyötyä.

Esimerkiksi muutamia päiviä sitten Nokian säätiö palkitsi Tampereen teknillisen korkeakoulun professorin Jaakko Astolan. Syynä oli se, että palkittu kouluttaa tasokkaita tutkijoita.

Tietenkin Astola lausui heti, että Suomessa on vastaisuudessakin keskityttävä tietoliikenteen perustutkimukseen. Hänen kantansa ei liene kellekään yllätys.

Kuitenkin on tiedossa, että esimerkiksi (myyntituloksen perusteella) maailman parhaan puhelimen valmistaja Apple ei ole keksinyt itse paljon mitään. Se on vain ostanut muiden tekemiä keksintöjä ja niputtanut ne fiksusti.

Mistä siis kumpuaa idea, että juuri meidän on syydettävä rahamme erittäin kalliiseen ja riskaabeliin perustutkimukseen? Eikö härmäläinen insinööri osaa tai halua soveltaa muiden innovaatioita?

Jokainen oikeita töitä tehnyt tietää, ettei mitään tulisi valmiiksi koskaan, jos määräaikaa ei olisi keksitty. Pakko on edelleen paras muusa. Ihmisen luovuus alkaa säkenöidä heti, kun hän ajautuu riittävän pahaan kriisiin.

Suomalaiset apurahaa vaanivat yritykset pitäisikin pakottaa dieetille. Kaikki yritystuet pitäisi lopettaa heti*. Tekes tulisi ajaa alas ensimmäisenä.

Kun olot alkaisivat olla riittävän askeettiset, nälkä saisi ihmeitä aikaan.

Maailmalla on meitä paljon sitkeämpää porukkaa vastassa. Tukiaisiin ja helppoon elämään tottuneet pullamössöyrittäjämme tulevat maitojunalla takaisin nopeammin kuin Matti Vanhanen iskee seuraavan tyttöystävän.

Ei kuitenkaan hyvältä näytä. Ilmeisesti joku valopää valtionhallinnossa on sitä mieltä, että yrityksiin on roiskittava nykyistäkin enemmän löysää rahaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettama luovan talouden ja kulttuuriyrittäjyyden tulevaisuustyöryhmä on jo vauhdissa. Se sommittelee puheenjohtajansa Saku Tuomisen johdolla ehdotusta jälleen yhdestä uudesta tukipumpusta.

Tällä kertaa tarkoitus on tappaa kekseliäisyys ns. luovan alan yrityksistä.

Jos haluat menestyä kilpailussa, kieltäydy kaikesta vastikkeettomasta tuesta ja ilmaisesta rahasta.

* Tämä ei tietenkään koske maataloustukia. Siitä pitää EU:ksi kutsuttu maatalousjärjestö vissin huolen.