Suomalainen on alamainen. Uskomme viranomaisiin, poliisiin ja auktoriteetteihin muita eurooppalaisia enemmän. Käytännössä asenne näkyy esimerkiksi liikenteessä.

Ikea on mielestäni mahtava firma. Monellako muulla yrityksellä on esittää vastaavaa määrää ideoita, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan.

Esitin tämän näkemykseni joitain vuosia sitten naisyrittäjien seminaarissa. Eräs kuulijoista valitti, ettei hän pidä ruåtsalaisten konseptista. Syyksi hän ilmoitti nuolet. Ne jotka kulkevat tavaratalon lattiassa.

Hänen mielestään oli inhottavaa käydä Ikealla, koska siellä täytyy seurata ennalta määrättyä reittiä.

Mietiskelin silloin, ettei tuo tyytymätön ollut valinnut itselleen sopivinta ammattia. Kyllä yrittäjän täytyy uskaltaa kävellä täsmälleen siitä, mistä hän sen viisaaksi näkee. Sama koskee myös tuotekehittäjiä, tuotteistajia ja muita uudistajia.

Mutta esimerkkejä suomalaisesta alamaisuudesta näkyy joka puolella. Ihmiset seisovat keskellä yötä suojatien punaisissa valoissa, vaikkei 10 kilometrin säteellä olisi yhtään autoa.

Parkkihalleissa sama ilmiö on nähtävissä joka päivä. Suomalainen ei voi käyttää järkeään. Hän työntää autonsa kiinni naapurin oveen, vaikka tilaa riittäisi toisella puolella metrikaupalla.

Tässä ei pysäköi bisneksen uudistaja.

Tässä ei pysäköi bisneksen uudistaja.

Syykin on selvä. Kun joku valopää on joskus maalannut valkoisen viivan lattiaan, sitähän on sitten noudatettava.

Bisnestä uudistavat vain kapinalliset, jotka antavat piupaut vanhoille säännöille.