Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Muistisi pelaa egosi pussiin

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Muistisi toimii yhteistyössä egon kanssa. Aivosi korjailevat muistojasi järjestelmällisesti suotuisaan suuntaan niin, että itsetuntosi säilyisi kolhuitta.

Eräs tutkimus kartoitti opiskelijoiden käsityksiä omista kyvyistään. He osallistuivat kyselyyn juuri ennen kolmiviikkoista opiskelutaitojen kurssia.

Samoihin kysymyksiin vastasivat myös ne opiskelijat, jotka eivät olleet tällä kertaa mahtuneet koulutukseen mukaan. Nämä vertailuryhmään kuuluvat olivat joutuneet jonotuslistalle.

Kun ensimmäinen ryhmä oli käynyt kurssin, tutkijat tiedustelivat, olivatko opiskelutaidot kohentuneet koulutusohjelman aikana. Vertailuryhmä oli sillä välin harjaantunut korkeintaan jonottamiseen.

Lisäksi opiskelijoiden tuli muistella mahdollisimman tarkasti, millaisia arvioita he olivat antaneet kyvyistään muutamia viikkoja aiemmin.

Juuri valtavan määrän erilaisia opiskelutekniikoita päntänneet nuoret olivat tietenkin hyvin varmoja, että heidän taitonsa olivat kehittyneet huimasti.

Todellisuudessa he eivät kuitenkaan menestyneet myöhemmin pidetyissä kokeissa yhtään sen paremmin kuin toistaiseksi ilman opiskelutekniikan kurssia jääneen vertailuryhmän jäsenet.

Miksi he kuitenkin olivat niin varmoja uusista taidoistaan?

Kun faktat osoittivat, etteivät tulokset olleet parantuneet, ainoa keino oli tietenkin vääristellä lähtötilannetta. Niin tutkittavien aivot myös tekivät.

Opiskelijat muistivat ilmoittaneensa lähtötasonsa huonommaksi kuin he todellisuudessa aikanaan vastasivat.

Egon ja muistin yhteistyö huolehti siitä, ettei kurssi ollut mennyt hukkaan: tulokset olivat selvästi kohentuneet.

Tutkimus ei kuitenkaan päättynyt vielä tähän. Tiedemiehet palasivat asiaan puoli vuotta myöhemmin. He pyysivät opiskelijoita arvioimaan, millaiset heidän taitonsa olivat olleet heti koulutuksen jälkeen.

Nyt muistilla oli taas tilaisuutensa korjailla asioita niin, että ego olisi tyytyväinen.

Kuinka ollakaan, opiskelijat muistivat pärjänneensä todellista paremmin.

Siitä ei ole tietoa, mitä turhan kurssin vetäjät muistivat työnsä tuloksista.

Kun seuraavan kerran kinaat tapahtumista jälkikäteen, huomaa, että muistisi on salaliitossa egosi kanssa. Jos et kuitenkaan muistaaksesi ole väärässä, syy löytyy tuosta edeltävästä virkkeestä.

Lähde: Michael Conway and Michael Ross: Getting what you want by revising what you had, Journal of Personality and Social Psychology, Volume 47, Issue 4, October 1984, sivut 738-748

4 vastausta

  1. Keskustelemme usein myyjien kanssa messujen järkevyydestä. Tuntuu kovin vaikealta luopua kuukauden asiakaskäynneistä vaikka tiedämme että juuri messuasiakkaille on vaikeaa tehdä kauppaa (kova hintakilpailu).

    Messujen jälkeen huonoa myyntiä perustellaan messuasiakkailla. muutaman kuukauden jälkeen ei voida olla osallistumatta messuille 🙂

    Tarvitseeko myyjä messuja vain egonsa viritykseen?

    Emme arvosta mainonnassa mitään muuta kuin suoria tuloksia, maineen vuoksi ei messuilla kannata rampata. Meneehän messujen takia aina yksi kuukausi työaikaa hukkaan 🙂

    1. Jani, kiitos napakasta kommentistasi!

      Messut on tavattoman vaativa markkinoinnin laji. Ylivoimainen enemmistö messuilla käyvistä yrityksistä tekee reissuillaan silkkaa tappiota vuodesta toiseen. Siksi kaikki hyvät selitykset ovat tarpeen, jotta taas seuraavana vuonna voidaan jatkaa samaa pelleilyä.

      Koko messutouhun ajava voima on suuressa osassa firmoista nimenomaan egoon liittyvä näkökulma. Sen voi tiivistää tähän kommenttiin: ”Jos emme osallistu tänä vuonna, kaikki luulevat, että olemme menneet konkurssiin.”

      Jokainen tietysti tajuaa, että moinen veruke on aivan järjetön. Etenkin kun tuo ”kaikki” tarkoittaa useimmiten kilpailijoita. Päähäni ei mahdu, mitä väliä sillä on, mitä kilpailijat miettivät.

      Tämähän ei tarkoita, ettei messuilla voisi onnistua. Mutta se vaatii erittäin järjestelmällistä toimintaa, valmistautumista ja jämeriä tavoitteita.

  2. Messuille osallistuminen on todella taitolaji ja vaatii paljon työtä ennen messuja ja messujen jälkeen, jos niistä aikoo saada sijoittamansa panoksen takaisin.

    Toimin aikanaan myyntipäällikkönä eräässä yrityksessä, jonka toimitusjohtja / omistaja piti messuja kalliina. Niihin oli osallistuttu usean vuoden ajan.

    Budjetti pelkästä messuständistä oli luokkaa 7800 eceä + palkat+ päivärahat (3 hlöä).

    Esitin, että minä voin käyttää kyseisen summan henkilökohtaiseen myyntiin, tavata uusia asiakkaita ja kartoittaa vanhojen asiakkaiden tarpeet. Toimitusjohtajan kommentti oli, että ”meidän on oltava messuilla kun muutkin ovat, kaikki luulevat meille käyneen jotain, jos emme ole siellä”.

    Vastasin, että turha sitten valittaa kalleudest. Henkilökohtaisella tapaamisella kerromme asiakkaille, että emme osallistuisi messuille ja että palvelumme on henkilökohtaista – ei massatoimintaa, kuten monilla muilla.

    Ei saanut tuulta alle. No se yritys on mennyt konkurssiin. Kannattaisiko joskus kokeilla jotakin uutta?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.