Suomalaiset firmat ovat täynnä palveluja, jotka ovat periaatteessa valmiiksi tuotteistettuja. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Juttelin muutamia päiviä sitten erään suomalaisen pörssiyhtiön asiantuntijoiden kanssa. Heidän pitäisi tuotteistaa palvelujaan niin, että asiakas ymmärtäisi, mitä hän on ostamassa.
Projektista näytti tulevan helppo. Lähes kaikki tuotteistuksen osat olivat nimittäin periaatteessa valmiita.
Pyysinkin insinöörejä näyttämään saman tien kaikki asiat, jotka olivat periaatteessa valmiita. Mitä luulet, kuinka kävi?
Tietenkin ”periaatteessa valmis” tarkoittaa, ettei mikään ole valmista. Mitään näytettävää ei löytynyt.
Periaatteessa valmis ylioppilas on sellainen, joka ei ole valmis ylioppilas.
Periaatteessa valmis gradu tarkoittaa, että gradusta puuttuu vielä teksti.
Periaatteessa valmis ruoka tarkoittaa, ettei ruokaa voi vielä tarjoilla.
Periaatteessa valmis ohjelmisto tarkoittaa, ettei ohjelmisto toimi. Tai vaikka toimisikin, sitä ei voi toimittaa asiakkaalle.
Periaatteessa valmis palvelu tarkoittaa, ettei palvelu on vasta pilke isänsä tai äitinsä silmäkulmassa.
Periaatteessa valmis tuotteistus tarkoittaa, että tuotteistus tekemistä vaille valmis – eli kokonaan tekemättä.
Tuotteistaminen merkitsee juuri sitä, että periaatteessa valmiista rutistetaan jotain toimituskelpoista.
7 vastausta
Mainiota! Hyvin suunniteltu on … edelleen tekemättä.
Arvostamaani ohjelmistokehityksen professoria lainaten, kun tilannearvio on ”melkein valmis” (tai ”periaatteessa valmis”), vaaditaan tarkennusta. ”Prosenteissa kuinka valmis? Näytä minulle.”
Toisille 5 prosenttia on melkein valmis. 🙂
Softassa tuntuu usein pätevän tuo Pareton periaate. Eli näennäisesti valmiissa softassa on toteutettu jotain 80 – 95 % ominaisuuksista (omituisuuksista) ja unohdetaan että loppujen toteuttamiseen tarvitaan lähes sama aika kuin ekojen jo toteutettujen toteuttamiseen.
Eli Gantt-kaavion lähes valmis tarkottaa kuitenkin vielä tuotetta, jota ei voi markkinoida niiden tärkeiden olennaisten ominaisuuksien puuttumisen takia. Ja yleensä ne ovat juuri niitä vaikeasti toteuttavia.
Esimerkkejä löytyisi paljonkin, mutta yksi tyypillinen oli se softa, joka muuten toimi, mutta asiakkaiden tarvitsemat konversioskriptit puuttuivat. Eli tuotetta pystyi periaatteessa käyttämään ja myymään. Mutta oikeasti ei kuitenkaan, koska asiakkaan datoja ei saanut millään järkevällä tavalla sisään.
Tuo ”periaattessa valmis” on kamalinta mitä voi kuulla. Siitä tietää sen, että tuote on vielä kaukana markkinointikelpoisesta.
Kari, olen kanssasi niin samaa mieltä!
Aikanaan softafirman vetäjänä sain kuulla päivät pääksytysten selityksiä, miten se periaatteessa valmis ohjelmisto ei vieläkään ole toimituskelpoinen. Ei vaikka paketin piti olla jo puoli vuotta sitten oikeastaan vain viimeistelyä vailla.
Joo, mutta tässä on vielä toinenkin ongelma. Jos joku repii prosentit hatusta, hän saattaa jopa uskoa arvioonsa. Se perustuu siihen, ettei hän todellakaan ole lainkaan kärryillä, mitä kaikkea on vielä tekemättä.
Tässä tuotteistamishommassa on lisäksi se nurinkurisuus, että koko tuotteistamisen idea on rutistaa juuri tuo viimeinen 5 prosenttia kuntoon.
Viimeinen etappi edellyttää poikkeuksetta jotain ei-teknistä, kuten sopimuksia, markkinointimateriaaleja, hinnoittelua sun muuta. Kun se ei kuulu tuote- tai palvelukehittäjän tontille, hänen on tosi helppo vähätellä jäljellä olevan työn määrää.
Enpä ole varma, uskooko kukaan noihin prosentteihin.
Sehän on vähän sama kuin että joku kysyy, kuinka kauan jonkin asian tekemiseen menee. ”15 minuuttia”, vaikka tietäisi, että hommaan menee kauemmin. Mutta kun se 25 minuuttia kuulostaa niin hirveän pitkältä! Siinä alkaa jo epäillä, että toinen pelästyy tai toteaa että ”no sitten jää myöhemmäksi” tai ”no ei sitten tehdä ollenkaan”. Mutta jos toisen onnistuu höynäyttämään siihen, että pääsee aloittamaan hommat (sillä 15 minuutin lupauksella), tulee helposti lisäaikaa – vaikka sitten menisikin sitten yli se 15 minuuttia, kun se on ”ihan just valmis” (tämähän perustuu tietysti uponneiden kustannusten harhaan).
Mitenkään järkevää tämä ei ole, ja kaikilla on toteutuksen jälkeen paha maku suussa ihan samasta syystä – meni kauemmin kuin piti. Kaikki siksi, ettei toteuttaja uskaltanut sanoa, kuinka kauan hommaan oikeasti menee.
Joskus projektipäällikkönä seurasin ohjelmistoprojektin edistymistä läpi menneiden testitapausten lukumäärällä. 0% –> 90% mentiin kahdessa kuukaudessa ja 90% –> 100% vei myös kaksi kuukautta.
Valmis on kielenkäytössäni binäärinen mittari: joko on valmista tai ei ole. Melkein valmis, periaatteessa valmis, lähes valmis on sama kuin ei valmis.