Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Viidennes valehtelijoita

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Gallup ennusti, että perussuomalaiset saisivat 15 prosenttia äänistä. Todellinen tulos oli 19 prosenttia. Gurumarkkinoijat tietävät, mistä ero syntyi.

Ennen vaaleja sain seminaareissa istuvat hereille, kun väitin, että ennustajaeukot aliarvioivat perussuomalaisten tulevaa menestystä. Moni tietysti epäili arvaustani.

Kuitenkin oli aivan selvää, ettei tässäkään asiassa voinut luottaa kyselytekniikkaan. Gurumarkkinoijat tietävät varsin hyvin, miksi näin on.

Suomalainen eliitti teki parhaansa, että perussuomalaisia äänestävät tuntisivat itsensä typeryksiksi. Myös tiedotusvälineet yrittivät lietsoa paniikkia.

On siis aivan selvää, että monet äänestäjät valehtelivat gallupeissa. He eivät halunneet tunnustaa haastattelijoille, että kallistuisivat epäsoveliaan vaihtoehdon kannalle.

Jos olettaisimme vaikkapa Taloustutkimuksen otosten edustavan koko kansan vastauksia täsmällisesti, valehtelijoita oli lopulta perussuomalaisia äänestäneiden porukassa noin viidennes.

On muuten mielenkiintoinen yksityiskohta, että kyselyihin osallistuvat esittävät todellista parempaa ihmistä silloinkin, kun he saavat vastata täysin nimettöminä. Ilmiö on havaittu ulkomaisissa tutkimuksissa.

Ennusteen virhe kertoo paitsi vastaajien egon heikkoudesta, mutta myös itsepetoksesta. Ihmiset eivät halua myöntää alhaisia ajatuksiaan edes itselleen.

Populistit ja muut ”väärät” ryhmät saavat gallupeissa todellista vähemmän kannattajia.

9 vastausta

  1. Ennen vaaleja monet galluptuloksia kritisoineet henkilöt väittivät, että tuloksiin käytettiin ennen julkaisua erilaisia korjauskertoimia, jotka perustuivat aiempiin vaalituloksiin ja odotuksiin siitä, mitkä ihmisryhmät jäävät kotiin tai lähtevät kaljalle äänestämisen sijaan. Kenties korjauskertoimia laatineilla oli sellainen käsitys, että suurempi osa Perussuomalaisten äänestäjistä jäisi kotiin äänestämisen sijaan.

    En tiedä, onko näillä korjauskertoimilla mitään totuuspohjaa, vai onko se vain joidenkin joka paikassa salaliittoja näkevien ihmisten hengentuotetta. Jos Taloustutkimus kuitenkin käyttää tällaisia korjauskertoimia, niin Perussuomalaisten kannatusta ne todennäköisin perustein vähättelisivät, jolloin syyn voisikin vierittää kyselyihin vastanneilta tutkimuksen tekemisessä mukana olleille.

    Lisäksi vaalitulokseen vaikuttivat galluptulokset itsessään, kun ihmiset muuttivat omaa ajatteluaan yleisen mielipiteen mukaan.

    1. Kyllä korjauskertoimet ovat käytössä. Tässä aiheeseen liittyvää Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Jari Pajusen selittelyä (Lähde: MTV3.fi 18.4.2011):

      ”Perussuomalaisilla on kannattajissa henkilöitä, jotka eivät ole aikaisemmin käyneet äänestämässä. Meidän mittauksissamme niin sanottu korjauskerroin leikkaa uusien äänestäjien kannatusta. Se perustuu vanhaan kokemukseen siitä, että sellaisilla henkilöillä on taipumus jäädä loppupeleissä kotiin.”

      Korjauskertoimet ovat mielenkiintoisia. Niitä kai voisi kutsua myös hihasta ravisteluksi?

  2. Vaalitutkimusta käsitteleviä kirjoja joskus hieman sivunneena pidän kyllä aika voimakkaina tulkintojasi; toisaalta tunnetaan täysin päinvastainenkin ilmiö (mielipidetutkimusten ”helppo” protesti), toisaalta HS:n Taloustutkimuksella teettämän 6 päivää sitten julkaistun tutkimuksen virhemarginaaliin tulos mahtuu oikein hienosti, joten noin tilastotieteellisessä mielessä mitään virhettä ei välttämättä edes tapahtunut.

    1. Kirjoitukseni pointti oli kai se, että gallupit menivät pahasti metsään – siitä lienemme samaa mieltä? Näin totesi esimerkiksi Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen:

      ”Kun galluptulos oli yli kolme prosenttiyksikköä pielessä, eihän se silloin onnistunut ole.”

      Jos ihmiset vastaisivat todellisten äänestysaikeidensa mukaisesti, virhettä ei syntyisi.

      Kun nyt otit puheeksi virhemarginaalin, kerro meidän kaikkien iloksi, miten sitä tulisi tulkita. Mitä virhemarginaali tarkoittaa? Olen hyvin kiinnostunut kuulemaan, miksi tulos mahtui mielestäsi virhemarginaaliin.

    2. Oikeastaan tuossa lienee jopa asiavirhe. Pitäisi kait puhua luottamusvälistä virhemarginaalin sijaan. Ja siihenhän taitaa vaikuttaa otoksen suuruus ja myös se, millä todennäköisyydellä oletetaan osuvan luottamusvälille.

      Oletuksena kait on se, että 95% todennäköisyydellä osutaan tuolla välille ja luottamusväli pitäisi laskea sen mukaan. Ja pitäisi kait huomata, että samassa tutkimuksessa eri kannatuksille kait pitäisi tulla erilaisia luottamusvälejä.

      Luottamusväli tai virhemarginaali lasketaan muistaakseni prosenteille seuraavasti (95% todennäköisyydellä):

      m=+-1,96*sqrt(prossa*(100-prossa)/kyselyjen määrä)

      Eli tuo kertoo jotakin sinnepäin, että luottamusväli kasvaa niin kauan kunnes on saatu kannatukseksi 50% ja lähtee sitten laskemaan. Vrt. normaalijakauma.

      Eli jos noita galluppeja pitäisi osata lukea, niin pitäisi kertoa kait se, että mille todennäköisyydelle luottamusväli lasketaan ja mitä se tarkoittaa. Ja kertoa, että kannatusprosentin kasvaessa luottamusväli kasvaa kunnes 50% jälkeen se lähtee uudelleen laskuun.

      Ihan esimerkki, eli jos kysyttäisiin vaikkapa puolueiden a,b,c kannatusta 2000 ihmiseltä ja saataisiin kannatuksiksi 10%,30% ja 50%. Niin luottamusvälit olisivat:

      Puolue A: +-1,3% => eli kannatus jossain 8,7 – 11,3% välillä
      Puolue B: +-2,0% => eli kannatus jossain 28,0 – 32,0% välillä
      Puolue C: +-2,1% => eli kannatus jossain 48,9 – 51,1% välillä

      Ja tällöin oletetaan, että puolueiden kannnatus jää 95% varmuudella noiden vaihteluvälien sijaan.

      Kaava kertoo myös sen, että galluppi kannattaa tehdä mahdollisimman pienellä osallistujamäärällä, jotta saadaan pieleen mennyt tulos selitettyä vaihteluvälin avulla ja säilytettyä omat kasvot.

      Ja Hs:n mukaan ( https://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Yle+Kokoomus+lis%C3%A4nnyt+etumatkaansa+muihin+puolueisiin/1135265401994 ) perussuomalaiset olisivat saaneet 15,4 +- 1,17% eli maksimissaan 16,6% eli gallupin arvaus oli aika pahasti väärin.

      Tilastomatemaattisesti kait asiaa ajatellaan noin, mutta kyselyteknisesti myös vastauksia on helppo ohjata. Kysytään vaikka ensin, että äänestätkö kepua,sdp, kokoomusta vaiko jotain muuta. Ja vasta sitten tarjotaan muita puolueita. Ja taitaa noita olla muitakin tapoja, vrt. lastenkasvatus.

      Vastaus oli hiukan pitkä ja sekava ja noin muistelen aikuisiän opiskelijana todennäköisyyksiä käsiteltävän. Jos olen väärässä niin korjailkaa 🙂

      Kari…

      1. Kiitos Kari, tämä oli hyvä täydennys!

        Jatkan aiheesta vielä täällä: Toimittaja ei ymmärrä virhemarginaalia.

        Toimittajat aika usein oikovat nurkkia, kun he kommentoivat esimerkiksi puolueiden välisiä kannatuseroja. Heidän mielestään kyselyjen tulokset joko ovat tai eivät ole merkittäviä sen perusteella, onko kannatusten erotus isompi vai pienempi kuin virhemarginaali. Niiden välinen yhteys on kuitenkin hiukan mutkikkaampi juttu.

  3. Tämähän on sitä samaa kuin nk. työtyytyväisyys tai -ilmapiiritutkimukset. Eivät ihmiset vastaa niin kuin oikeasti ajattelevat vaan siten, mikä on heidän omien tavoitteidensa kannalta hyväksi. Jos epämielyttävä pomo on edullinen oman paikan vahvistamisen kannalta niin annetaan johtamiselle hyvät pointsit.

    Siitä ja monesta muustakin syystä tämänkaltaiset mittaamiset ja gallupit ovat haitallisia muille paitsi niitä tekeville yrityksille.

    Vanha totuus on ”sitä saa mitä mittaa”. Mutta täytyy muistaa, että se voi toimia myös niinpäin että ei saa sitä mikä on mittarilukeman yläpäässä, alhainen mittarilukema voi sisältää ihan yhtäpaljon energiaa. Tai enemmän. Ainakin kun yritetään mitata inhimillisiä asioita.

    1. Cristina, kiitos kommentistasi!

      Yksi kyselyjen harha on vielä se, että ihmiset luulevat haluavansa kaikenlaista. Yksi usein toistuva esimerkki on työtyytyväisyystutkimusten tulos, ettei johto tiedota riittävästi asioista.

      Kun sisäisiä tiedotteita alkaa sitten sataa oikealta ja vasemmalta, lisätietoa vinkuneet nostavat kädet pystyyn. Jos aikaisemmin jotkut johdon viestit sentään tavoittivat työntekijät, nyt nekin katoavat yleiseen kohinaan.

      1. Tiedottaminen onkin kimurantti juttu. On totta, että ihmiset eivät koe saavansa riittävästi tietoa. Menipä mihin yritykseen tahansa, löytyy aina henkilöitä, joiden mielestä tiedonkulku on yksi yrityksen pahimmista ongelmista.

        Väitän: Tiedonkulun ongelma ei johdu tiedon panttaamisesta tai vähäisestä viestinnästä. Se johtuu siitä, että asiat jotka ovat hahmottumassa eivät ole vielä valmiita sanallistamiseen. Siinä vaiheessa kun kehitteillä oleva hahmo on tullut sanallistamisvaiheeseen, ollaankin jo varsin pitkällä asian kanssa. Niinpä ihmiset kokevat, että taaskaan ei tiedotettu ajoissa.

        Ratkaisu olisi yhdessä hahmotteleminen (co-patterning) jossa ihmiset tulisivat yhteen aavistuksen tai nimeämättömien asioiden ympärille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Crazy chemist with a failed experiment, explosion in laboratory
Jari Parantainen

Vain supertähtien tuotteistaminen unohtui

Jopa maailman tunnetuimpien gurujen asiantuntemus muuttuu rahaksi hyvin nihkeästi – ainakin, jos palvelujen tuotteistaminen unohtui. Freakonomics-kirjan toinen kirjoittaja Steven D. Levitt kertoi hiljattain omasta firmastaan, joka ei menestynyt.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Karisma kumpuaa vikkelyydestä

Harvard Business Review (3/2016) kirjoitti Queenslandin yliopiston professori William von Hippelin tutkimuksesta (juu ei, nimi ei ole aprillipilaa). Tulokset kertoivat, että mitä vikkelämmin koehenkilön pää toimii,

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.