Tänään Hesari julkaisi jutun omasta, leikkimielisestä kielikokeestaan. Kuinka ollakaan, uutiseen oli uinut pelottavan nopeasti yleistyvä kielivirhe.
Hölmöily löytyy tästä virkeestä:
”Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) teki myös HS:n kokeen.”
Tarkoitan tuota myös-sanan paikkaa. Se on alkanut vaeltaa – ilmeisesti englannin vaikutuksesta. Usein tekstistä ei enää voi tietää, mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Esimerkissä Raija Vahasalo teki siis jotain – ja sen lisäksi HS:n kokeen. Jutusta täytyy vain päätellä kirjoittajien tarkoitus.
Luultavasti toimittajat (Vesa Lindqvist & Esa Mäkinen) yrittivät sanoa, että kokeeseen osallistui muitakin. Myös-sana olisi siis kuulunut virkeen alkuun näin:
”Myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok) teki HS:n kokeen.”
Siitäkin voisin nalkuttaa, että tuskin Vahasalo sitä koetta teki. Hän luultavasti osallistui siihen. Mutta se on sivuseikka.
Toisinaan väärään paikkaan lipsahtanut myös-sana on harmiton. Mutta yllättävän usein viesti hämärtyy. Tässä muutama esimerkki:
”Professori Thomas Runst oli myös Stasin vakooja.” (HS 20.1.2012)
Onko professori siis myös jonkin toisen organisaation vakooja? Vai oliko tarkoitus sanoa, että myös hän on vakooja (joidenkin vakoojakollegojensa lisäksi)?
Toisinaan asialla on juridistakin merkitystä.
”Korkorahastomme ovat myös indeksirahastoja.” (Seligson & Co:n verkkosivut)
Onko tosiaan niin, että Seligsonin korkorahastot ovat jotain muutakin kuin indeksirahastoja? Vai ovatko firman korkorahastot aina indeksirahastoja, kuten yrityksen tarjoamat osakerahastot?
”Android-valmistajat joutuvat myös maksamaan Nokialle” (Taloussanomat 14.6.2011)
Uutisesta selvisi, että Android-valmistajat joutuivat maksamaan Nokialle, kuten monet muutkin valmistajat. Sen sijaan ne eivät joutuneet esimerkiksi itkemään sen lisäksi, että maksoivat.
Joskus vaeltanut myös-sana alkaa tuottaa huvittavia tuloksia.
”Sisällysluettelon sivumerkinnät olivat myös väärin.” (HS 22.1.2012)
”Kalustus on myös tasokasta” (HS 12.6.2011)
”Maailman kiinnostus nerokkaita etsiviä kohtaan on myös ennallaan.” (HS 5.6.2011)
Ongelma vaanii parhaitakin kirjoittajia. Olin järkyttynyt, että jopa toimittaja Jouni K. Kemppainen oli langennut ansaan.
”Karsinnat Pekingin olympiakisoihin menivät myös poskelleen.” (HS Kuukausiliite 11/2011)
Monet sarjakuvien suomentajat ovat perinteisesti vaalineet hyvää kieltä. Mutta myös-sana on alkanut seikkailla puhekuplissakin.
”Ystäväni haluavat myös nauraa.” (HS 5.6.2011)
Helga yritti sanoa Harald Hirmuiselle, että myös hänen ystävänsä haluavat nauraa.
Puheessaan kukin osaa painottaa sanojaan niin, että kuulijalle selviää, mihin myös-sana viittaa. Tekstistä vastaavaa vinkkiä ei löydy.
Ehkä taustalla vaanii laiskuus. Myös-sanaa on hiukan helpompi käyttää, kun kirjoittaja viittaa sillä jo aiemmin kirjoittamaansa asiaan.
Myös-sana viittaa yleensä eteenpäin.
3 vastausta
Tää on käsittämättömän hyvä blogi! Mainio ehdotus aseiden haittaverosta, loistava kielioppiteksti ja sitten oli se ruodinta erilaisista lausnnoistakin. Kiitos!
Olen täysin erimieltä! Olen seurannut näitä Parantaisen matalamielisiä snobi blogeja kauan. Taso on vaan aina yhtä heikko. Haluaisimpa tietää mitä hyötyä näistä on tämmöiseen perinteisen teollisuuden yritykselle. Melkoista idealismia ja psykologista huhaata päivästä toiseen. Tulisi itse tänne katsomaan millaisia on todelliset ongelmat niin ehkä valkenisi totuus. Kilpailu kiristyy ja hinnat putoaa. Sille ei vaan mitään mahda eikä tällaisesta markkinointi BS :stä ole apua.
Decker Pumps iskee jälleen 🙂