Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Mikä on markkinointia?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kouluaikoina ajattelin, että markkinointi tarkoittaa samaa kuin mainonta. Se oli tietysti kovin suppea näkökulma.

Kolmikymppisenä näkemykseni oli jo aavistuksen avarampi. Järkeilin, että markkinointi tarkoittaa samaa kuin markkinointiviestintä.

Aloin kuitenkin ymmärtää vasta reilusti yli nelikymppisenä, mitä amerikkalaiset gurut tarkoittivat markkinoinnilla. He kun väittivät, että markkinointia on kaikki, mitä firma tekee.

Nykyisin lasken markkinoinniksi vielä muutakin. Entinen suosikkikauppani Verkkokauppa.com toimikoon esimerkkinä.

Verkkokauppa.com toivottaa turistit tervetulleeksi Helsingissä jo laivarannassa.

Putiikkihan hankki uudet, hienot tilat Helsingin Jätkäsaaresta viime vuonna. Se harjoittaa ilmeisen tehokasta markkinointiviestintää. Tietotekniikkaa pursuvia mainoslehtisiä tupsahtelee postilaatikkooni kiitettävän taajaan.

Liitän tähän kuvasarjan Jätkäsaaren myymälän ja parkkipaikan välimaastosta puolentoista viikon takaa. Otokseni saat täysikokoisiksi niitä klikkailemalla.

Esimerkkini osoittaa, miksi yksin markkinointiviestintä ei riitä alkuunkaan. Jokainen päätelköön itse, mitä sillä tarkoitan.

Markkinointia on myös kaikki se, mitä yrityksesi ei tee.

13 vastausta

  1. Asiaa kirjoitat ja vaikka tietty suurin osa kuvista ei ole Verkkokauppa.comin aluetta, niin huonon vaikutelman roskat ja epäjärjestys silti aiheuttaa. Kuvissa näkyvät roskat on itseasiassa siivottu ja alueelle hankittu roskikset – vaikka katujen siistiminen ei nyt pitäisi meille edes kuulua.

    t. Samuli Seppälä / Verkkokauppa.com

    1. Samuli, kiitos kommentistasi!

      Olen usein nähnyt, miten Mäkkärin työntekijät pyörivät siivoamassa ravintolansa naapurustossa. Ajatus lienee juuri tuo, ettei asiakas tiedä tai välitä tonttien rajoista. Kaatopaikalta näyttävä ympäristö tuskin edistää bisnestä, oli siitä vastuussa kuka tahansa.

      Noin muuten on pakko todeta, että asiallisesta vastauksestasi voisi moni herkkänahkainen yrittäjä tai johtaja ottaa opiksi. Reaktionopeutesikin kelpaisi esimerkiksi kriisiviestinnän käsikirjan sosiaalista mediaa koskevaan lukuun.

  2. Meillä on itseasiassa käyty tästä keskustelua myyjien / kioskin henkilökunnan kanssa, että myös myymälän edustan tulee näyttää hyvältä – vaikka ei nyt meidän maata olekaan.

    Ja henkilökunta siivoaakin juuri erityisesti myymälän edustan,
    roskaahan sinne ilmestyy jatkuvasti.

  3. Tilatkaa 1000kpl katuharjoja painatuksella, ja jakakaa ihmisille jossain lähistöllä. Sillä verukkeella, että kun tulevat myymälään, niin jos viitsisivät vähän työnnellä roskia kasaan.

    Harjankanssa heilujalle joku bonus. Homma videolle, ja tonne interverkon syövereihin pyörimään.

    Muuttuu sotku markkinoinniksi…

  4. Moi,
    Hyvä ja kiinnostava aihe. Pahoittelen, että kommentoin ”taas” hieman myöhässä, mutta tiedättehän nuo ”halvat lähdöt” eli olin hieman lomailemassa Tukholmassa. Kommenttini on siis siinä mielessä vieläkin aiheellinen, koska liikutaan edelleen satama-alueella. Tosin oma reissuni lähti Turusta 🙂

    Osittain provosoiden esitän ja väitän, että suomalaisille on aivan sama, miltä ympäristö näyttää kunhan vain saavat tuotteensa halvalla. Tämä on siis ensimmäinen, ns. perusväitteeni. Tällöin siis se osa kuluttajista, joille se viimeinenkin kymmenen sentin alennus todella merkitsee jotakin, tulevat mihin vaan ostoksille. Toinen väitteeni hieman lieventää tätä ensimmäistä siten, että mikäli kyseessä on ravintoon liittyvä hyödyke, tulee ympäristön täyttää ainakin viranomaistason siisteysvaateet. Ja toisaalta ne, joilla on varaa, menevät sitten sinne, missä lattiat on päällystetty marmorilla. Mitä mieltä olette?

    1. Kiitos Seppo, taidat olla aivan oikeilla jäljillä! Kommentistasi tuli mieleeni Kyösti Kakkosen viisaus, jonka mukaan halpakaupan täytyy näyttää halpakaupalta. Muuten siellä ei kauppa käy.

      Myös Ikean perustaja Ingvar Kamprad pitää hyvin tärkeänä sitä, että Ikea-tavaratalot ovat riittävän halvalla tehdyn näköisiä.

      Tanskalais-Australialainen Buyology-kirjan kirjoittaja Martin Lindström kertoi muutamia vuosia sitten Suomen vierailullaan, että Kamprad oli purattanut Köpenhaminan uuden tavaratalon. Se nimittäin näytti liian hienolta.

      Köpiksen putiikin vetäjänä toimi tuolloin hänen poikansa, joka ei ilmeisesti ollut vielä täysin omaksunut Ikea-brändin syvintä olemusta.

  5. Vuonna 1990 silloinen työnantajani opetti tämän saman, tärkeän asian. Paistelin hampurilaisia ja makkaraperunoita pudasjärveläisellä grillillä. Kake sanoi, että aamun ensimmäiset asiakkaat tulevat siistille grillille tai menevät muualle.

    Aamuneljältä siivotessani juhlijakavereideni sotkuja en osannut ajatella asiaa osana markkinointia. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin olen myös tajunnut juuri saman kuin sinäkin. Markkinointi on kaikki, mitä yritys tekee – tai ei tee.

    Pienilläkin asioilla on valtava merkitys. Joskus täytyy uhrata omaa aikaa ja rahaa asioihin, jotka eivät välttämättä itselle kuulu.

  6. Kuten todettu, markkinointia on kaikki mitä yritys työntekijöineen tekee ja ei tee, myös työajan ulkopuolella.

    Tuo ei myöskään rajoitu vain yritykseen itseensä, vaan myös sitä palvelevalla mainostoimistolla on hyvä tilaisuus antaa hyvä kuva itsestään ja asiakkaastaan.

    Noin vuosi sitten kehaisin blogissani HelppoKatsastuksen mainosta (https://www.tommihonkala.fi/2011/08/onnistunut-markkinointi-helppo-katsastus/)

    Erittäin positiivinen yllätys oli, kun kommentteihin ilmaantuivat mainostoimiston projektipäällikkö ja asiakasyrityksen toimitusjohtaja, jotka vastasivat muiden kommentoijien kysymyksiin ja kuittasivat parannusehdotukset tehdyiksi.

    Isot pisteet kotiin myös Verkkokauppa.comille kommenteistaan!

  7. Mielenkiintoista! Asian vierestä tuli mieleen, valottaisitko vähän tätä asiaa liikkeenjohdon vinkkelistä: kirjoitat tuotteistusoppaassasi, että ”jokainen täyspäinen yritysjohtaja tajuaa, ettei tuotekehitystä
    tai markkinointia kannata lopettaa.”

    Miten hän tulee tähän johtopäätökseen? Ekonomistilandian vastaus kai on, että voiton maksimoiva markkinointibudu/myynti-suhdeluku on yhtä kuin (kysynnän markkinointijousto / kysynnän hintajousto) * (-1).

    Tuo suhdeluku on joillain aloilla aika reipas, mutta silti alan ihmisillä ei ole esimerkiksi hallituksiin asiaa, ja koko funktion arvostus on muutenkin vähän niin ja näin. Eräs alan johtaja sanoi ihan avoimesti, että hänen kiskansa markkinointistrategia on öbaut ”Roiski ja rukoile”.

    Vai kulkeeko johdon logiikka niin, että markkinointiin kun mällää sopivasti jenejä, niin on se ja sama missä ja miten markkinoi kunhan markkinoi. Tämä tuntuisi tosi oudolta, etenkin kuin digimaailmassa markkinoitipetokset ovat valtava bisnes.

    1. Kiitos Vili, mainio tuo (asiakkaasi?) markkinointistrategian kuvaus!

      Tosiasia on, että suuri osa yrityksistä vain budjetoi markkinointiin(kin) jotain. Luultavasti se on jokin prosenttiluku, jota ehkä säädetään suuntaan tai toiseen jollain höpsismin ja astrologian yhdistelmään perustuvalla ”menetelmällä”.

      Mutta sitä tuskin kukaan tietää, mistä alkuperäinen lukema on revitty. Ehkä pomon kaverit ovat sen kertoneet. Tai jotain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Turun telakka ja turhat insinöörit

Pari vuotta sitten näytti siltä, että Suomen meriteollisuus on kanttuvei. Sitten syyskuussa 2014 saksalainen Mayer osti Turun telakan. Yhtäkkiä näkymät muuttuivat rajusti. Nyt turkulaiset hukkuvat tilauksiin.

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Pitäisikö valita Sonera-simppeli?

Sain Soneralta kirjeen. Kapulaani olisi tarjolla entistä nopeampi nettiyhteys – ja vieläpä entiseen hintaan! Heti otsikon alle on präntätty pari pylvästä. Uutta nopeutta kuvaava palkki

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.