Hesari teetti TNS Gallupilla kyselyn kyykäärmeestä. Pitäisikö se rauhoittaa? Vai pitäisikö pirulainen murhata heti, kun se sattuu tontille?

Maamme on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa kyytä ei ole suojeltu.

Suomalaiset osoittivat olevansa aitoja juntteja, sillä 59 prosenttia oli tappamisen kannalla. Vain 19 prosenttia oli sitä mieltä, että kyy pitäisi rauhoittaa.

Mutta miksi vainottu hyötyeläin on jäänyt täällä Länsi-Siperiassa aikanaan lainsuojattomaksi? Sitä lehti ei kertonut.

Valtion luonnonsuojeluvalvoja Antti Haapanen paljasti näkemyksensä tasan kymmenen vuotta sitten Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä:

“Esittelin silloiselle maa- ja metsätalousministerille Taisto Tähkämaalle alkuvuodesta 1983, että Suomen tulisi suojella virallisin päätöksin matelijoita ja sammakkoeläimiä, jotta täyttäisimme Euroopan luonnonsuojelusopimuksen velvoitteet. Kyyn osalta säännösehdotus edellytti lajin rauhoittamista, mutta pihalta ja vastaavilta paikoilta sen olisi saanut tappaa.

Taisto Tähkämaa kuitenkin totesi minulle. ”Minua oikein puistattaa ajatuskin kyyn rauhoittamisesta. Eikös se jätetä pois tältä listalta?”

Niinpä kyy jätettiin pois suojeltujen eläinten luettelosta.”

Entä mistä Taisto Tähkämaa oli oppinut, että kyy on niin puistattava otus? Vastaus löytyy jälleen kerran psykologiasta.

Villit apinat pelkäävät käärmeitä. Mutta laboratoriossa kasvatut saman lajin apinat eivät ole niistä moksiskaan.

Välinpitämätön apina on kuitenkin helppo opettaa panikoimaan. Sille on vain näytettävä video sellaisesta lajitoverista, joka näkee käärmeen ja pelästyy.

Käärmeen ei tarvitse olla edes aito. Lelu riittää.

Ihmislapsi käyttäytyy aivan samoin. Syntyjään pienokainen ei karta käärmettä. Hän suhtautuu sellaiseen pelottoman uteliaasti.

Mutta jo yhdeksän kuukauden ikäinen oppii nopeasti. Tenavan ei tarvitse kuin kuulla pelokkaiden ihmisten ääniä niin, että hän yhdistää ne käärmeeseen.

Ilmeisesti reaktioon vaikuttaa myös evoluution jalostama perimä. Sekä ihminen että apina on paljon helpompi opettaa pelkäämään käärmeitä tai hämähäkkejä kuin esimerkiksi kukkia tai sieniä.

Luultavasti on siis ex-ministerin vanhempien syytä, että suomalainen saa edelleen listiä tielleen eksyneen kyyn. Tähkämaat pelkäsivät käärmeitä, kun Taisto oli vielä pieni apina…eikun poika.

Hirvi on satoja kertoja vaarallisempi eläin kuin kyy.

Lähteet:

  1. Helsingin Sanomat 8.7.2012
  2. Helsingin Sanomien kuukausiliite 6/2002
  3. Lakialoite luonnonsuojelulain muuttamiseksi 29.9.2010
  4. The Other Side of Normal: How Biology Is Providing the Clues to Unlock the Sercrets of Normal and Abnormal Behavior, Jordan Smoller 2012