Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Sopivatko menestyjän neuvot luusereille?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Istuin hiljattain suuryrityksen neukkarissa, jossa suunnittelimme asiakaspaneelia. Tarkoitus on puristaa yrittäjistä vinkkejä: miten iso putiikki voisi palvella pikkufirmoja nykyistä paremmin?

Kun tulin hankkeeseen mukaan, raatiin osallistuvat yrittäjät oli jo päätetty. Mutta millä perusteella heidät oli valittu?

Ryhmä koostui kaikkein menestyneimmistä yrittäjistä eri puolilta Suomea.

Ajatus oli tietenkin se, että vain valioyksilöitä kannattaa kuunnella. Eihän luusereilla ole näyttöä mistään. Miksi heidän mielipiteillään olisi arvoa?

Toisaalta on päivänselvää, että 99 prosenttia meistä suomalaista yrittäjistä on joko keskinkertaisia tai suorastaan onnettomia urpoja. Kohderyhmä jää mitättömän pieneksi, jos vain menestyjät kelpaavat.

Osaavatko parhaiten pärjänneet kertoa mitään luusereiden mielenlaadusta? Tutkimuksethan viittaavat siihen, että jo pelkästään rikastuminen heikentää ihmisen empatiakykyjä.

Tunnen kokeneen yrittäjän, joka ei ilmeisesti ole koskaan ollut itse masentunut. Hänellä on vaikeuksia ymmärtää, mistä on kyse, kun hän törmää sellaiseen kummajaiseen.

Ilmiselvistä depression oireista kärsivät ovat hänen mielestään saamattomia. Reipastuisivat, perkele!

Eräs johtaja kertoi eilen, miksi hänen työnantajansa käyttää entistä vähemmän joitain kouluttajia, jotka olivat vielä hetki sitten kuuminta hottia.

Pomon mielestä monet bisnesgurujen opit ovat täysin epärealistisia. Lennokkaat ideat toki kuulostavat hyvältä aluksi. Mutta isokaan organisaatio ei pysty toteuttamaan niitä.

Syy on ilmeinen. Kouluttajat kierrättävät iänikuisia menestystarinoita.

Esimerkit ovat peräisin voittajien yrityksistä, joissa ehkä poikkeuksellisen lahjakas ja ahkera johtaja on onnistunut. Totta kai mukana on ollut myös onnea, vaikka sitä ei kukaan halua myöntää.

Tilanne on toinen, kun oma organisaatio on täynnä tavallisia taaperoita.

Keskimäärin olemme kaikki aika keskinkertaisia!

Entä ovatko menestyneimmät yrittäjät pärjänneet juuri siksi, että he osaavat eläytyä toisten ihmisen asemaan? Näin voisi kuvitella, sillä ilman empatitaitoja on vaikea ymmärtää asiakkaiden todellisia tarpeita.

Mutta usein voittajat kuitenkin vaikuttavat kunnianhimoisilta, maanisilta työnarkomaaneilta. He nimenomaan jyräävät tavoitteisiinsa esteistä – ja siis muista ihmisistä – piittaamatta.

En olisi lainkaan varma, että keskinkertainen yrittäjä haluaa omaksua supersuorittajan elämästä juuri mitään. Enkä usko pätkääkään, että menestyjä osaisi eläytyä luuserin osaan.

Jos haluat myydä tavalliselle ihmiselle, älä vingu vinkkejä eliitiltä.

8 vastausta

  1. Niin…ja mikä sitten katsotaan menestymiseksi. Sekin on yksi haara tässä.

    Oliko Nokia aidosti menestyjä, kun se myi luureja, kun ei juuri muita myyjiä ollut. Onko Alko menestyjä. Onko VR menestyjä?

    Mun mielestä muita neuvomaan sopii parhaiten yrittäjä, joka on noussut jonkinsortin suosta takaisin terveeseen businekseen.

    Palkkajohtajista ei mielestäni ole neuvojiksi ollenkaan. Toisten rahoilla pelaavat on toisessa kastissa.

  2. Tuotantotekniikan puolella on eräänkin kerran kopioitu tätä nyt niin tehokasta tapaa toimia, eli Leania tai mallia, kuinka Toyota toimii. Kopioinnissa on usein käynyt niin, että on kopioitu malli muttei filosofiaa.

    Ja kun malli kopioidaan ilman ymmärtämystä toimintatavan periaatteista, saadaan helposti uudenlainen tapa tehdä sutta.

    Leanin tärkeitä oppeja on se, että ongelmista pitää oppia. Kun ongelma tulee vastaan, se analysoidaan, tehdään korjausehdotus, testataan, tutustutaan tuloksiin ja ehkä otetaan käyttöön. Tämä on yksi niistä vaikeista asioista, eli välitön puuttuminen.

    Ajatuksen tuominen normaaliin liike-elämään on vaikeaa. Vastuu kääntyy päälaelleen. Duunarit eivät ole vastuussa siitä, että työt voidaan tehdä tehokkaasti – vaan pomot. Heidän on taattava työntekomahdollisuudet, joilla tuottavuutta syntyy.

    Luulo siitä, että ymmärtää, ei riitä. Jos haluaa tietää, niin pitää tutustua hiukan enemmän todelliseen kohderyhmään. Kun alkaa ymmärtää, miten siellä toimitaan, voi alkaa ottaa viestejä vastaan. Ja miettiä aina, että he ohjaavat minua toimimaan oikealla tavalla, enkä minä heitä.

    En oikein osaa avata tuota ajatusta kunnolla. Mutta viestin pitäisi usein kulkea alhaalta ylös, eikä ylhäältä alas. Alhaalta ylös mennessä se kertoo tarpeesta ja toistepäin käskyttämisestä.

    1. Toyotan tehtailla olisi ollut aikanaan mielenkiintoista seurata, mitä tapahtui, kun tuotantolinja pysäytettiin ensimmäisen kerran virheen vuoksi.

      On helppo kuvitella, että paine ongelmien alkuperäisten syiden ratkomiseen kasvoi aivan hillittömäksi, kun koko tehdas seisoi. Harva nykyjohtaja olisi valmis vastaavaan koirakouluun.

      Mutta kuten toteat, sieltä työntekijöiden parista ne ratkaisutkin oli etsittävä. Ei niitä pomojen neukkareissa olisi keksitty koskaan.

  3. Tästä tuli mieleen kuinka koko elämänsä huippukunnossa ollut personal trainer Drew Manning halusi oppia ymmärtämään läskejä asiakkaitaan, jotka halusivat laihduttaa. Hän lopetti liikunnan puolen vuoden ajaksi ja lihotti itseään puolen vuoden aikana reilut 30 kiloa ja tämän jälkeen aloitti puolen vuoden kuntokuurin, jonka aikana hän onnistui pääsemään takaisin hyvään kuntoon.

    1. Kiitos Juho, esimerkkisi on mainio!

      Kuten olen usein kertonut eri yhteyksissä, meidän on vaikea löytää hyviä kirjoittajia alihankkijoiksemme.

      Kieliopillisesti täysin moitteetonta tekstiä osaa suoltaa todella moni filosofian maisteri. Mutta ongelma syntyy siitä, että kohderyhmämme koostuu useimmiten johtajista.

      Jos copywriterimme ei ole entinen johtaja itsekin, hän ei yleensä ymmärrä pomojen elämästä hölkäsen pöläystä. Niinpä hän ei osaa heille mitään kirjoittaakaan.

  4. Kun asentaja nykäisee andon-narusta, niin paikalle kipittää valkotakkinen palokunta. He kirjaavatat ylös ongelman ja selostuksen ja valmistautuvat ongelman ratkaisuun.

    Sitten tekevät korjausehdotuksen ja ottavat sen käyttöön. Se saattaa olla työkalumuutos, erilainen tapa tuoda tarvikkeita tms.

    Eli jos saa kunnian käydä useamman kerran katsomassa samaa tuotantolinjaa ja työpistettä, niin todennäköisesti jokaisella kerralla ympäristö on hiukan erilainen.

    Maailmalla kerrotaan tarinaa esimiehestä, joka kuvasi prosessin toimintaa:

    ”Olemme tehneet prosessin niin yksinkertaiseksi, että idioottikin pärjää”.

    Kuulijakunta tyrmistyi, hiljeni ja järkyttyi kunnes joku kysyi, että pidättekö meitä idiootteina.

    Esimies järkyttyi siitä, että oli antanut kuvitelman että hänen arvostamansa työntekijät ovat idiootteja ja antoi julkisen anteeksipyynnön.

    Tuo kuvaa sitä filosofiaa, jolla kehitystä ylläpidetään. Eli pienetkin asiat ovat tärkeitä ja niiden vaikutus tuottavuuteen pitää tutkia.

    Monessa softaprojektissa tehdään aina toistuvasti samat virheet, kun kukaan ei nykäise narusta ja keskeytä prosessia. Eli ongelman tullessa vastaan ei tutkita syytä vaan aina korjataan vanhalla kaavalla. Lisäämällä väkeä, pidentämällä päivää tai antamalla ulos keskeneräistä tuotetta.

    Sen sijaan, että pohdittaisiin kerrankin miksi prosessi pissii.

    Kolme pikkuasiaa yhteen kommenttiin, Kari…

  5. Kari kirjoitti asiaa. Melkein tekisi sanoa poliittisesti epäkorrektisti, kun joku mainostaa leania. Tarkoitan sitä varmistinta….

    Leanista todella puuttuu se filosofia, se myydään puhumalla hukista ja eri työkaluista. Taichii Ohnon viimeisin haastattelu on kirjoitettu kirjaksi, ja siinä Ohno paljastaa, että valehteli länkkäreille, jotka tulivat tutkimaan ja kyselemään Toyotasta.
    Ei nyt suoraan valehdellut, mutta sanoi että ei tietenkään voinut paljastaa koko totuutta kilpailijoille (miksi olisikaan?). Sanoi, että höpisi sitten länkkäreille eri työkaluista, mitä ovat käyttäneet. Eikä kukaan kysynyt, että miksi?

    Koko ajatus Toyotan takana oli (on) myydä autoja, tehdä voittoa. Ohnon suurin tavoite oli virtaus ja sen parantaminen (=paljon myytyjä autoja). Esimerkiksi laatu ei ollut tavoite, vaan seuraus.

    No, okei, unohdetaan se varmistin. Täytyyhän leanikonsultinkin elää ei siinä mitään pahaa. Muttä ehkä sen konsultin olisi hyvä olla puhumatta liikaa Toyotasta ettei mee Toyotan maine….;)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.