Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Uutinen, mielipide vai sepite?

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Aamupuuro oli lipsahtaa henkitorveen, kun luin sunnuntaina Hesaria (21.10.2012). En tosin äkännyt vedätystä, jonka Katleena ansiokkaasti bongasi.

Sen sijaan silmään sattui politiikan toimittaja Heli Suomisen kirjoittama taustajuttu ”Miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on niin vaikeaa?”

Aihe on ajankohtainen, koska se on tärkeimpiä vaaliteemoja. Erityisen kiinnostava oli vastaus kysymykseen, mikä nykyjärjestelmässä mättää.

“Pe​rus​ter​vey​den​huol​lon jär​jes​tel​mä suo​sii rik​kai​ta ja sor​taa köyhiä. Hy​vä​tu​loi​set käyt​tä​vät suu​rel​ta osin työterveyshuoltoa tai yk​si​tyis​lää​kä​rei​tä, ja köy​hät kär​si​vät julkisten terv​eys​kes​kus​ten ongelmista. Pienituloiset mie​het kuo​le​vat Suo​mes​sa 12,5 vuot​ta aiem​min kuin par​hai​ten ansaitseva viidennes mie​his​tä. Osa​syy on terveydenhuolto.”

Teksti oli kuin suoraan demareiden miehittämän populistipajan ronskeimman mutkanoikaisijan kynästä. Hän haluaa lietsoa käsitystä, että Suomessa muka joku kuolisi nuorena siksi, että hänellä on varaa vain ö-luokan terveyskeskuslääkäriin.

Jutun lopussa oli mainittu vain, että ”vastauksia varten on haastateltu pariakymmentä asiantuntijaa”. Olikin aivan pakko tiedustella Heli Suomiselta hänen lähteitään:

”Ketkä mainitsemistasi n. 20 asiantuntijasta kommentoivat kyseistä asiaa – ja miten täsmälleen ottaen? Oliko tarkoituskin, että lähteesi saavat kertoa näkemyksensä nimenomaan nimettöminä? Vai jätitkö heidän nimensä listaamatta esimerkiksi tilansäästösyistä?”

Heli vastasi kiitettävän nopeasti ja seikkaperäisesti. Koska viesti on valaiseva, lainaan sen tähän kokonaisuudessaan:

Moi,

Jutun taustalla on osittain käymäni koulutus, yhteensä viisi päivää Terveysakatemia-nimistä koulutusta. Siellä toki käsiteltiin muitakin aiheita, esim. syöpätutkimuksen nykytilannetta, mutta aika paljon aikaa käytettiin myös sote-järjestelmän ruotimiseen.

20 asiantuntijaa on karkea arvio, sillä olen viime viikkoina puhunut käymäni koulutuksen lisäksi useiden muiden asiantuntijoiden kanssa. Terveysakatemian luennoista valtaosa oli lääkäritaustaisten asiantuntijoiden pitämiä, ja siksi halusin laajentaa näkemyksiäni ”riippumattomampien” asiantuntijoiden kanssa, muun muassa THL:n, Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan. Juttu on syntynyt myös osin sivutuotteena kun olen penkonut sote-uudistusta, josta olen kirjoittanut useita juttuja viime viikkoina.

Luin myös muutamia raportteja, ja sote-työryhmän oma väliraportti käsittelee osaa kysymyksistä.

Asiantuntijoita ei mainita jutussa nimeltä, sillä vastaus on sellainen synteesi, että en voi panna tulkintoja lopulta kenenkään muun piikkiin kuin omaani. Jokainen asiantuntija olisi varmasti halunnut vastata monipolvisemmin ja laajemmin jokaiseen kohtaan, ja toimittajana tiivistin. Toisaalta asiantuntijoita on ollut niin monia, että tila-argumenttikin olisi ihan kelpo: aika monta riviä olisi mennyt kyseisen nimilistan painamiseen.

Alkuperäisessä juttuversiossa en ollut kertonut mitään lähteitä, ja jutun käsittelyvaiheessa siihen toivottiin kuitenkin mainintaa siitä, kuka kysymyksiin vastaa. Siksi tuo ”parikymmentä haastateltavaa” lisättiin juttuun.

Vastaan mielelläni tarkemmin jos toivot.

yst.terv. Heli S

Toki ymmärrän, että toimittaja on tehnyt perustyötään. Hänen tehtävänsä on nimenomaan rusikoida sekavista ja usein ristiriitaisista näkemyksistä jotain lukukelpoista.

Sitä paitsi Suomisen käyttämä formaatti on meillä Edisteelläkin käytössä usein. Kysymyksiä & vastauksia -tyyppinen vuoroveto on kätevä tapa purkaa mutkikkaita asioita.

Toisaalta artikkeli on hyvä esimerkki siitä, miten paljon toimittajalla on valtaa. Lukija ei tiedä, kuka milloinkin puhuu.

Totta kai valtakunnan päälehteen painettu ”totuus” vaikuttaa äänestäjiin. Asia ei ole yhdentekevä, sillä yli puolet kuntalaisten maksamista veroista palaa sosiaali- ja terveyspuolen kuluihin. Kyse on lähes 20 miljardin euron potista vuosittain.

En epäile Helin kertomaa noin 20 asiantuntijasta. Silti ajatus köyhiä sortavasta terveyskeskuksesta saattaisi olla yhtä hyvin hänen omaa vasemmistolaista propagandaansa.

Kaksi vuotta sitten EVA:n johtaja Matti Apunen ehdotti, että toimittajat ilmoittaisivat poliittisen kantansa nykyistä avoimemmin.

Tiedotusvälineiden päätoimittajat eivät innostuneet ajatuksesta, rivitoimittajista nyt puhumattakaan.

Mielestäni olisi erittäin hyödyllistä, jos voisin tarkistaa nettipalvelusta vaikkapa Heli Suomisen näkemykset yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Hesarilla olisi tarkoitukseen jo valmis sovelluskin. Se on nimeltään vaalikone. Siitä vain toimittajat vastaamaan kuntavaaliehdokkaiden kanssa samoihin kysymyksiin, hopihopi!

Toimittajan ”tuoteseloste” auttaisi erottamaan uutiset, mielipiteet ja sepitteet toisistaan.

14 vastausta

  1. Toimittaja on varmasti ihan oikeassa kertoessaan, että köyhät miehet kuolevat rikkaita aiemmin. Se, mistä tämä johtuu ei olekaan ihan yksinkertaista tai yksiselitteistä.

    Tähän olisi voinut linkittää vanhan kirjoituksesi jäätelönsyönnistä ja hukkumiskuolemista.

    Ihmettelen, että joka ikinen päivä politiikkaan liittyviä asioita lukiessa saisi olla muistuttamassa itseäni varmasti fiksumpia ja kokeneempia toimittajia näinkin itsestäänselvästä asiasta kuin korrelaation ja kausaliteetin erosta.

    1. Samuel, kiitos kommentistasi! Juuri tuohon hengenahdistukseni liittyi.

      Se tosiaan on tilastofaktaa, että köyhä kuolee nuorempana kuin rikas. Korrelaatio on siis olemassa.

      Mutta sitä en ole nähnyt, että joku olisi onnistunut todistamaan syys-seuraussuhteet. Silti monet puhuvat aivan kuin se olisi päivänselvä asia.

      Se mainitsemasi, aihetta sivuava vanha kirjoitukseni olikin sopivasti nimeltään Demarin dilemma.

      1. Suosittelen tutustumaan Zeitgeist: Moving Forward -dokumenttielokuvaan (löytyy youtubesta). Siinä käsitellään mm. rahan ja tulojen vaikutuksesta ihmisen terveyteen.

        Lyhyenä yhteenvetona näyttäisi siltä, että nimenomaan se henkinen rasite, jonka köyhyys ihmisessä aiheuttaa, tekee tämän suuren muutoksen tilastoissa. Terveydenhuollon laadulla on tietenkin edelleen oma osuutensa, mutta se ei todellakaan selitä edes puoliakaan tuosta 12,5 vuoden erosta.

        1. Mainiota, kiitos vinkistä!

          Osa ihmisistä jää köyhäksi siksi, että he ovat sairaita. Syy-seuraussuhde on siis päinvastainen kuin vasemmistolaisten hokemassa. Sitä ei vain ilmeisesti saisi sanoa ääneen.

          Ääriesimerkki on kuitenkin helppo ymmärtää: nuori narkomaani tai alkoholisti harvoin a) elää pitkään ja b) kuolee rikkaana.

          Lisäksi taustalla voi vaikuttaa jokin kolmas asia, joka vaikuttaa sekä varallisuuteen että terveyteen yhtäaikaa. Sellainen saattaa olla vaikkapa ryhtymisrajoitteisuus (eli laiskuus).

          Jos Matti makaa vielä kolmekymppisenäkin sohvassa, vetää roskaruokaa ja pelaa päivät pitkät Pleikkarilla, on aika todennäköistä että hänen terveytensä kärsii ja tulot jäävät pieniksi.

          Se on sitten eri keskustelu, miksi Matti on sellainen kuin hän on. Mutta sillä asialla tuskin on mitään tekemistä terveyskeskuksen vasteaikojen kanssa.

  2. Sunnuntaisuomalainen on yrittänyt selvittää toimittajien aanestyskäyttäytymistä mielipidekyselyllä. YLE:ssä sekä Helsingin ja Ilta-Sanomissa siitä on kieltäydytty. Jäljelle jääneestä vastaajajoukosta koko kansan kyselyihin nähden ylivoimaisen ylikannatettu toimittajien joukossa on ollut vihreät. Kannatus peräti 31%! Lähde: https://www.karjalainen.fi/fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/9724-kysely-toimittajat-pitavat-vahiten-perussuomalaisista

    Ottaen huomioon vihreiden korkean kannatuksen Helsingissä koko valtakuntaan nähden koko väestössä voisi olettaa, että ehkä vihreiden kannatus Helsingin toimituksissa on vieläkin korkeampi?

    1. Kiitos Jouni, hyvää taustaa! Arvelusi vihreiden toimittajien osuudesta saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

      On kuitenkin merkillistä, että joudumme arvailemaan asiaa. Miten toimittajan kaltainen, muilta avoimuutta alvariinsa vaativa ammattilainen perustelee sitä, ettei itse elä niin kuin opettaa?

  3. In God we trust, others must show data. Korrelaatio, tuo ”mother of all fuckups”.

    Nuo vaaliväittelyt ovat aika surkuhupaisaa katsottavaa, jos vaikka joskus lyötäs tilastoja (ei korrelaatioita), faktaa ja vaikka kuntalaki ekaksi tiskiin ja sitten alettaisiin ruotia asioita. Nyt demarit eivät näe eroa ulkoistamisella ja yksityistämisellä. Toinen on ostamista ja toinen myymistä.

    1. Sano muuta! Demareiden hokemissa on muitakin norsun kokoisia aukkoja.

      Mistä lähtien on esimerkiksi muuttunut totuudeksi se, että kunnan leivissä olevat työntekijät olisivat jotenkin lähtökohtaisesti yritysten palveluksessa toimivia ammattitaitoisempia tai tehokkaampia?

      Arkikokemukseni on kyllä ihan päinvastainen. Kunnallisista organisaatioista löytyy vieläkin sellaista löysäilyä, ettei sellainen olisi yrityksessä mahdollista. Kuntaliitosten yhteydessä käytettävä viiden vuoden irtisanomissuoja ei edistä asiaa yhtään.

      Entä miksi se on niin paha, että joku tekisi voittoa kunnalle myymällään palvelulla? Yksikään valtuusto ei kai osta lääkäripalveluja yritykseltä, jos hinta ei ole laatuun nähden paras?

      Jos niin on, mitä ihmettä se ostajalle kuuluu, miten myyjä rahansa käyttää? Polttakoon setelit vaikka nuotiossa, ei se ole kunnalta pois mitenkään.

      Entäs ulkomainen iso terveyspalveluja tuottava yritys, joka on kuulemma paha peikko? Urpilaisen mukaan ensin se ryökäle tekee parhaan tarjouksen, sen jälkeen nostaa hintoja ja lopuksi muuttuu monopoliksi!

      Tästä herää kolme kysymystä:

      1. Kuntauudistuksen tarkoitus on koota pieniä kuntia vahvoiksi isoiksi organisaatioiksi. Miksi kunnan on hyvä olla iso ja vahva, mutta kunnan palveluja tuottavan yrityksen pitäisi olla pieni ja heikko?

      2. Eikö kunta osaa sopia hintoja niin, ettei myyjä voi nostaa niitä mielensä mukaan jälkikäteen?

      3. Jos jossain on näkyvissä kannattavaa bisnestä, sinne tunkee aina kilpailijoita. Jos yksi toimittaja yrittää nostaa hintojaan kohtuuttomasti, se kyllä häviää taas seuraavan kilpailutuksen. Mistä se monopoli tähän putkahtaa?

      1. Vielä pikkasen jatkoa: ulkoistaminen, ostaminen ei todellakaan ole helppoa. Ei se nyt rakettitiedettä ole, mutta vaatii osaamista ja paneutumista. Helposti ulkoistamisprojekti syö pienen työryhmän koko vuoden työn ja moni ongelma juontuu jo ulkoistamiseuvotteluista. Ostaja ei tiedä, mitä ostaa ja tarjoaja ei tiedä mitä tarjoaa.

  4. Hienoa, että terveydenhuollosta keskustellaan. Kommenttina Jarin kirjoitukseen: On yleisesti jaettu näkemys sekä poliitikkojen että asiantuntijoiden piirissä, että suomalainen terveydenhuolto, nimenomaan perusterveydenhuolto, on tällä hetkellä eriarvoinen. Käsitys ei siis vallitse vain ”vasemmistopropagandistien” mielissä.

    Linkkaan oheen esim. kokoomuslaisen Jan Vapaavuoren blogin otteen aiheesta.

    ”Itse asiassa Suomessa on laaja kansallinen yhteisymmärrys siitä, että nykyinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli ei enää toimi. Eriarvoisuus maassa lisääntyy ja osa hyvinvointimallimme perustuksista vaarantuu, jos takerrumme niihin rakenteisiin, joita armas keskustaoppositiokin jo pitää menneen maailman rakenteina. Siitäkin ollaan samaa mieltä, että perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi pitää saada kytkettyä paremmin toisiinsa, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroitua ja hoitoketjut kuntoon. ” kokoomus.fi/uutiset/vapaavuori-kokoomus-uskaltaa-uudistaa/

    Lainaan vielä jo aiemmin mainitsemaani sote-asiantuntijatyöryhmän omaa raporttia:

    ”Palvelujärjestelmä on eriytynyt kuntien vastuulla olevaan verorahoitteiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sairausvakuutuksen korvaamaan yksityiseen terveydenhuoltoon ja työtulovakuutuksesta maksettavaan työterveyshuoltoon. Väestöryhmittäin eri tavoin kohdentuvat sosiaali- ja terveyspalvelut kasvattavat entisestään erittäin suuria väestöryhmien välisiä ja alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja. ”(s. 11)

    Tutkimusten mukaan Suomessa on EU-maaksi erittäin jyrkät erot eliniänodotteessa eri tuloluokissa. On myös tutkimuksilla todettu että terveyspalvelujen asiakaskunta on hyvin jakautunutta: erikoissairaanhoitoa käyttävät kaikki yhtä lailla, mutta julkista terveydenhuoltoa käyttävät eniten alimpaan tuloviidennekseen kuuluvat suomalaiset.

    Jarin lainaamassa kohdassa artikkeliani ei toki väitetä, että terveydenhuolto yksin olisi syynä köyhien ja rikkaiden terveyseroihin tai kuolleisuuteen, vaan että se on osasyy. On totta, että yksi ideologinen perusero oikeistolaisessa ja vasemmistolaisessa ajattelussa on, missä määrin ajatellaan yksilön menestyksen, hyvinvoinnin tai surkeuden syyksi yksilön omia valintoja vai yhteiskunnan rakenteita. Suuri osa ihmisistä, kuten minä, ajattelee varmaankin, että molemmat vaikuttavat.

    1. Heli, kiitos kommentistasi!

      En tarkoita tätä millään tavalla loukkaavaksi, mutta ymmärrätkö varmasti, mikä ero on korrelaatiolla ja kausaliteetilla?

      Asiaa on pakko kysyä, koska toistat tunnettua havaintoa asioiden korrelaatiosta: ”Tutkimusten mukaan Suomessa on EU-maaksi erittäin jyrkät erot eliniänodotteessa eri tuloluokissa.”

      Mitä tuo korrelaatio sitten mielestäsi todistaa?

      Mitä tulee tuohon kansalaisten epätasa-arvoon, siinäkin päättelyssä mättää jokin.

      Nimittäin kaikki näyttävät olevan siitä samaa mieltä, että yksityiset terveyspalvelut ovat parempia kuin julkisen puolen kilpailevat ratkaisut. Siitähän se tasa-arvo-ongelma tuntuu syntyvän, eikö niin?

      Siitä huolimatta (vasemmiston mielestä) kunta ei saisi ostaa niitä paremmin toimivia yksityisten tuottamia palveluja. Sen sijaan jollain hallinnollisilla päätöksillä julkisen puolen pitäisi muuttua yhtäkkiä yksityisiä kilpailukykyisemmäksi.

  5. “Miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on niin vaikeaa?”

    Se vaikeaa, koska vaalit ovat liian usein. Kaksi vuotta menee pähkiessä ja toiset kaksi vaaleja odotellessa, jolloin ei uskalla tehdä mitään.

  6. Jarin pointit ovat hyviä. Arvostan myös hänen tapaansa kävellä vastaan kommentoijia. Poliitikotkin joutuvat tekemään blogin pitämiseen verrattavaa työtä monta kertaa päivässä, ja ehkä jopa aiheesta poiketen jatkuvasti, mikä on sinänsä sääli, mutta kansanvallalle toivottava piirre.

    Ikävä piirre siinä on kuitenkin se, että julkilausumat ja kirjoitukset helposti muuttuvat läpijuoksetuiksi kannanotoiksi, missä pilkut on kohdillaan ja jokaisen sanan kohdalla on jo luonnostaan tuleva muoto, jotta ei loukata potentiaalista äänestäjää. Siksi oikeastaan arvostan näitä nuoren polven Schubakeja ja Anderssoneja (Kokoomusnuorten ja Vasemmistonuorten puheenjohtajia), jotka hallitsevat kielen ja osaavat ärsyttää oikealla tavalla.

    Täältä Irlannista tietenkin katsottuna poliitikot osavat pitää näinä päivinä kielensä kurissa, mutta täällä osataan vittuilun aito taito, ja se osataan ottaa vastaan sellaisenaan. Sen ehkä haluaisin siirtää suoraan Suomeen. Täällä ei nimittäin virkamiehiä haastatella, vaan poliitikot joutuvat itse muodostamaan tavoitteet instanttina. Lakien läpijuoksemisaika on about semmoset 3-4 kuukautta ja sitten on tietenkin kansanäänestykset (joista osa on semmoisia, että kaikki kampanjaryhmät käyttävät massia siihen, että kaikki muistaa äänestää kyllä aiheesta, josta muutenkin äänestettäisiin kyllä, koska kampanjointi)

    [sivupropagaatio]
    Täällä yksityistäminen on toiminut ihanasti ja voittoakin osattu kääriä kivasti. Vaikka tiedän, että se on ikävää pumpattavan rahan kannalta, mutta toivoisin, että muu EU ei tunkisi enää rahaa tänne. Konkurssit on sitä varten, että kun homma ei pelitä, voittoja ei tule, niin sitten lopetetaan homma. Ja sanon tämän silläkin uhalla, että kenkä viuhuu nopiasti omaankin peräreikään, mutta sanon silti.
    [/sivupropagaatio]

    Toivon Jarin palaavan blogin pitämiseen jälleen kun kiire hellittää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko tässä kaikkien aikojen paras myyntiesitys?

Monikin tuttavani on viime aikoina viitannut kirjoitukseen, jossa Andy Raskin -niminen konsultti analysoi parasta koskaan näkemäänsä myyntiesitystä. Juttua on peukuttanut jo yli kolmetoistatuhatta lukijaa, joten

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Osallistuisitko tähän koulutukseen? Mikset muka?

Ajattelin käynnistää syksyllä uuden koulutuksen. Se johtuu siitä, että saan katsella niin huonoja myyntiesityksiä päivät pitkät. Ja tarkoitan tosiaan, että ne ovat todella huonoja. Kurssipäivän

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.