Helsingin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen professori Roope Uusitalo teki vihdoin sen, jota olen itseäni viisaammilta jo kauan odottanut. Hän kuvaili Enkelitutkimusta-postauksessaan hienosti, miten erikoisiin tilanteisiin hallituksen junailemat uudet yritystuet voivat johtaa.

Tarkoitan väliaikaista tutkimus- ja kehitysmenojen verovähennystä ja bisnesenkelivähennystä. Olen ollut alusta asti satavarma, että ne ruokkivat sellaista luovuutta, jolla ei ole mitään tekemistä oikean bisneksen kanssa.

Kohta firman siivoojakin tekee tutkimus- ja tuotekehitystöitä. Onhan hän tähänkin asti joutunut tutkimaan vaikka mitä – etenkin miesvaltaisten työpaikkojen vessoissa. Puhdistusratkaisujen kehittämisestä puhumattakaan.

Uusi kehitysmenojen verovähennys on tarkoitettu nimenomaan pienille ja keskisuurille osakeyhtiöille ja osuuskunnille. Firmani Noste Oy kuuluu siis kohderyhmään.

Tuen idea on se, että voin vähentää putiikkini tuloksesta kaikki tutkimus- ja tuotekehitystyöstä maksamani palkat. Summan on oltava vähintään 15 000 euroa ja enintään 400 000 euroa.

Oletetaan nyt sitten, että firmani tekee vaikkapa 50 000 euron tuloksen. Sattumalta olen maksanut tuotekehittäjilleni (eli itselleni) palkkoja tilikauden aikana saman summan, eli 50 000 euroa.

Koska vähennys on yhtä suuri kuin tulos, verotettavaa tulosta jää nolla euroa. Yritykseni ei tarvitse maksaa 24,5 prosentin yhteisöveroa lainkaan.

Mistä verottaja sitten tietää, mikä osuus ajastani kuluu tutkimukseen ja kehityshommiin?

Työni muistuttaa sitä, mitä Elias Lönnrot aikanaan teki. Kerään (bisnes)kansanviisauksia. Suomennan ne helposti sulaviksi annoksiksi. Myyn pakkaukset asiantuntijoille, johtajille ja yrittäjille.

Teenkö siis tutkimustyötä, kun metsästän lähteitä ulkomaisista kirjoista? Ainakin se on täsmälleen sitä, mitä monet tutkijat työkseen tekevät.

Valtiovarainministeriö pyysi lakialoitteesta lausunnon esimerkiksi HTM-tilintarkastajat ry:ltä. Vastaus (20.11.2012) oli koukeroista tilkkarikieltä, mutta osui asian ytimeen:

“Näkemyksemme mukaan on tärkeää saada lisäohjeistusta siitä, millainen dokumentaatio palkkojen kohdistamiseen liittyen tutkimus- ja kehitystoimintaan on riittävää. Tähän on tärkeää saada esimerkiksi verottajalta yksityiskohtaiset ohjeet käytännönläheisin esimerkein.”

Satanen vetoa, että luvassa on tuhansia kiistoja. Byrokraatteja ei työttömyys uhkaa, kun verottaja saa tämän sotkun silmilleen. Siinä sitä sitten arvotaan jälkikäteen, mikä oli ns. aitoa  ja mikä täysin keksittyä tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Olen päivä päivältä varmempi, että yritystuet pitäisi lakkauttaa kokonaan. Muuten tuloksena on aina vain enemmän hölmöläisten hommia. Hallitus leikkaa peittoa toisesta päästä ja jatkaa sitä toisesta.

Ministereille pitäisi maksaa selvästi parempaa palkkaa. Nykyliksat houkuttavat hallitushommiin keskinkertaisia tunareita, jotka eivät ymmärrä yritysten arjesta mitään.

Yritystuki ruokkii puuhastelua ja teatteria, joka ei tuota mitään hyötyä maksaville asiakkaille.