Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Näin luulo pestään tiedoksi

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kauppalehti julkaisi tänään jutun, jonka otsikko oli ”Printtilehti pitää pintansa”. Toimittaja ruoti tuoretta tutkimusta, jonka mukaan

”Kuluttajista 53 prosenttia uskoo lukevansa sanomalehtiä viiden vuoden päästä enemmän painettuna kuin digitaalisena.”

Näin haaveet ja arvaukset muuttuvat tiedoksi. Kuvio muistuttaa monivaiheista rahanpesua. Rikoksella alun perin hankittu pätäkkä alkaa vaikuttaa esimerkiksi lailliselta myyntivoitolta.

Tiedän tapauksia, joissa jo alkuperäinen tutkija on alkanut tehtailla oletuksistaan faktaa:

    1. Ensin hän päättää, millaiset tulokset sopisivat tilaajan pirtaan.
    2. Seuraavaksi tutkija laatii kysymykset niin, että niihin on vaikea vastata väärin.
    3. Lopulta hän julkaisee tiivistelmän, jossa hän nostaa kärjeksi sopivan tulkinnan.

Toki käytäntö on tuttu jokaiselle akateemisen tutkinnon suorittaneelle. Aluksi on sorvattava hypoteesi. Sitten on tutkittava niin kauan, että tulokset alkavat tukea oletusta.

Tämän jälkeen tarvitaan enää laiskanpulskeita apureita, joita usein myös toimittajiksi kutsutaan. He nappaavat tutkijan laatiman tiedotteen jopa sellaisenaan ja julkaisevat sen.

Pesutulos on jo aika hyvä. Ehkä kaltaiseni blogisti kirjoittaa vielä jutun, jossa siteeraan luotettavaa lähdettä tähän tapaan:

Tuoreen tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista lukee mieluiten printtilehteä vielä vuonna 2018. (KL 27.3.2013)

Enintään yksi sadasta lukijasta viitsii metsästää alkuperäistä lähdettä. Puhdasta tuli!

Yksikään kyselyn vastaajista ei kuitenkaan tiennyt, lukeeko hän viiden vuoden päästä painettua vai digitaalista lehteä. Ihmiset vain arvailivat, koska heiltä sitä pyydettiin.

Älä koskaan kysy asiakkaasi aikeita. Vastaukset eivät ole edes puolikkaan palaneen puupennin arvoisia.

6 vastausta

  1. Toisin sanottuna 47 % kuluttajista lopettaa sanomalehden lukemisen viiden vuoden sisällä.

    Tuo ei lehtitalojen kannalta kuulosta kovin hyvältä.

    1. Kommenttisi on hyvä esimerkki siitä, miten monella tavalla yksinkertaisintakin ”tutkimustulosta” voi painottaa. Kumpiko tässäkin esimerkissäni oli todellinen uutinen?

      Toimittajilla on hirmuinen tarve todistella kaikin mahdollisin tavoin (etenkin itselleen), että kyllä paperilehti säilyy, koska kyse on omasta työpaikasta.

  2. Yleensä tutkimuksella voidaan osoittaa mitä vain. Tai tutkimatta jättämisellä. Jos harrastaisin vakavissani opiskelua, niin varmaankin tekisin esseen laskuvarjohypyn vaarallisuudesta. En vielä ole löytänyt yhtään validia kaksoissokkotestiä siitä, että laskuvarjo pelastaa hyppääjän hengen. Eli heitetty sama määrä ihmisiä ulos ilman varjoa ja varjon kanssa. Eli hypätessä hyppääjä ei tiedä onko repussa varjo vaiko ei.

    On aikas vaikea myös tietää tuota kumpaa luetaan enemmän, kun emme tiedä edes lehden muotoa viiden vuoden päästä eli onko paperisia lehtiä, lukulaitteella luettavia vaiko sähköistä paperia.

    Sama koskee aika montaa muutakin asiaa, viisi vuotta on aika pitkä aika nykytekniikalla ja -taloudella. Monella voi olla visio siitä mihin tähtää, mutta tavat päästä sinne saattavat muuttua aika monta kertaa matkalla.

    Tuosta aikeiden kysymisestä olen kyllä eri mieltä. Sitähän aina voi kysäistä mitä he aikovat, mutta vastaukseen kannattaa suhtautua varauksella. He harvoin tietävät kuinka maailma muuttuu ajan kuluessa.

    Kuhan pohdin, pääsiäisen kunniaksi ja uusi blogin ulkoasu muuten on kiva.

    Kari…

    1. Täsmälleen tästä on kysymys: haastateltavat olivat aivan ylivoimaisen tehtävän edessä. Ei heillä tosiaan voi olla mitään käsitystä edes omista tulevaisuuden reaktioistaan.

      Moniko kuluttaja olisi joitain vuosia sitten ennustanut vaikkapa sen, että hän raportoi kaikelle kansalle miltei vessareissunsakin jossain Facebookiksi kutsutussa sovelluksessa? Ja että hän tekee sen vielä jollain matkapuhelimellaan tai tabletilla.

  3. Yleensä viimeistään tutkimuksen pohdiskeluosuudessa tulisi pohtia tulosten järkevyyttä. Että tuliko sitä tehdyksi nollatutkimus. Mutta lehtijuttuja voi repiä sitten niistäkin tuloksista ja unohtaa tulosten tulkinnan.

    Voihan tuo tarkoittaa, että 53 % aikoo ylipäätään lukea.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Selkopuhe voitti asiantuntijan jorinan

Rooger Doodley pohti Neuromarketing-blogissaan jo kauan sitten, miksi Donald Trumpin viesti tuntuu uppoavan äänestäjiin. Uusimmassa tekstissään (Trump Surprise: Four Neuromarketing Takeaways from the 2016 Election) hän käy läpi muutamia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Onko tässä kaikkien aikojen paras myyntiesitys?

Monikin tuttavani on viime aikoina viitannut kirjoitukseen, jossa Andy Raskin -niminen konsultti analysoi parasta koskaan näkemäänsä myyntiesitystä. Juttua on peukuttanut jo yli kolmetoistatuhatta lukijaa, joten

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.