Vuonna 2003 julkisuuteen vuoti salaisiksi luokiteltuja ulkoasianministeriön papereita. Valheista kärähtänyt Anneli Jäätteenmäki täräytti kuolemattomat sanansa.
”Puhun niin totta kuin osaan.”
Jääteenmäki joutui eroamaan. Suomen ensimmäisen naispääministerin ura jäi 68 päivän pituiseksi.
Törmään arkisten bisnesten tuiskeessa usein samaan lausuntoon. Vain yksi sana poikkeaa ex-pääministerin virkkeestä.
”Puhun niin totta kuin uskallan.”
Olipa kiemurtelija kuinka oikeassa tahansa, hän ei omasta mielestään voi kiekaista näkemystään suoraan. Se muka vaarantaisi hänen uransa.
Vielä muutamia vuosia sitten kukaan ei uskaltanut sanoa Nokiasta poikkipuoleista sanaa. Suurin osa toimittajistakin nuoleskeli ykkösfirman hanuria. Jorma Ollilan kapeista hartioista nousi suhteeton älämölö.
Moni uumoilee, että jonain päivänä hän saattaa olla hattu kourassa kerjuulla Tekesin porstuassa. Tai jos ei hän itse, ainakin hänen asiakkaansa. Ei siis kannata suututtaa rahakirstun vartijaa, oli putiikin touhuista mitä mieltä hyvänsä.
Itsesensuuri on sikäli vaarallinen harrastus, että sitä on vaikea rajata. Jos yhdestä asiasta on syytä vaieta, niin ehkä on toisestakin.
Tuloksena on suomalainen asiantuntija, myyjä tai markkinoija, joka ei ole mistään mitään mieltä. Siis ihan vain varmuuden vuoksi.
Väitän, että itsesensuurissa piilee yksi selitys sanonnalle, jonka mukaan raha tulee rahan luo.
Rahakkaan ei tarvitse sutata sanomisiaan. Hänellä on jo tarpeeksi paalua tilillä. Sikäli on samantekevää, mitä joku puoliammattimainen mielensä pahoittaja tuumii suupaltin murjaisuista.
Esimerkkejä tällaisista riippumattomuuden saavuttaneista suomalaisista riittää: Hjallis Harkimo, Niklas Herlin, Kalle Isokallio, Nalle Wahlroos ja niin edelleen.
Taitavan sanankäyttäjän mielipiteet kiinnostavat kaikkia. Ne ovat nykyisin niin muodikasta sisältömarkkinointia. Kohulausunnot myyvät iltapäivälehtiä ja kirjoja. Samalla ne markkinoivat myös keksijäänsä – ja hänen tuotteitaan.
Kierre toimii myös toisin päin.
Kun myyjä on persaukinen, hän alkaa hyssytellä. Miksi härnätä ketään? Olisi hullua häätää mahdollinen asiakasehdokas. Pian myyntipuhe onkin muuttunut hampaattomaksi hyminäksi.
Markkinoi mielipiteilläsi kuin upporikas. Muuten pysyt köyhänä.
