Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Sinä et ymmärrä bisneksestä mitään

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kukaan ei pelännyt esiintymistä yhtä paljon kuin minä. Kouluaikoina jännitin esitelmävuoroani vatsa kipeänä viikkokausia etukäteen. Kipsi ei murtunut vielä yliopistossakaan.

Eipä ihme, että vuonna 1989 ensimmäinen oikea esimieheni Pertti Ervi passitti minut saman tien esiintymistaidon kurssille. Olin silloin 27-vuotias, vastavalmistunut myynti-insinööri.

Korpihotellissa kouluttajamme tiesi, mitä tehdä. Parin päivän ajan saimme täysin päättömiä tehtäviä, joiden tarkoitus oli nöyryyttää jokaista vuorollaan.

Menetelmä toimi. Olin muuttunut mies, kun päristelin paria päivää myöhemmin kotiin uudella punaisella Peugeot 405 -työsuhdeautollani.

Sen jälkeen en ole live-esiintymistä pelännyt. En ainakaan niin paljon, että homma olisi siksi mennyt aivan munilleen.

Ainakin näin maallikosta näyttää, että teatterikoulu toimii samoin. Ensin näyttelijäksi aikovan on päästävä estoistaan. Se onnistuu mokailemalla ja nöyryyttämällä itseään – tarvittaessa vaikka nakuna keskellä toria.

Vasta tuon vapauttavan jakson jälkeen opiskelija on valmis opiskelemaan ammattiaan.

Väitän, että myös jokaisen bisnekseen tosissaan aikovan olisi terveellistä nollata tilanne.

Vaikka olisit mielestäsi konkari, myönnä ensin itsellesi, ettet ymmärrä mistään mitään.

Luultavasti tarvitset ulkopuolista apua, jotta niskasi taipuisi. Tarvitset hyviä kirjoja.

Keräsin listan teoksista, jotka vatkaavat aivosi oikeaan asentoon. Tässä tärkeimmät kaksitoista opusta (kirjailijan mukaan) aakkosjärjestyksessä:

1. Predictably Irrational: The Hidden Forces That Shape Our Decisions – Dan Ariely (2009)

Kalifornialainen professori Dan Ariely yhdistää talous- ja käyttäytymistieteitä. Hän on mestari keksimään näppäriä arkisia koeasetelmia, jotka paljastavat ihmisen raadolliset motiivit. Hän selvittää monin tavoin outoa suhdettamme rahaan.

Ariely on kuin Sinuhesta nykyaikaan siirretty Kaptah-orja, joka ei häpeile sanoa asioita niin kuin ne oikeasti ovat.

Ariely on sikäli harvinainen bisneskirjailija, että myös hänen (tässä alla listaamani) myöhemmät teoksensa ovat säilyttäneet tasonsa. Proffamme ei ole juuttunut jankuttamaan vain yhtä ideaa.

2. The Upside of Irrationality: The Unexpected Benefits of Defying Logic at Work and at Home – Dan Ariely (2010)

Arielyn toinen kirja jatkaa sujuvasti siitä, mihin Predictably Irrational jäi. Ariely kertoo esimerkiksi siitä, miksi yksittäisen uhrin kohtalo liikuttaa meitä enemmän kuin suurten joukkojen kärsimät katastrofit.

3. The Honest Truth About Dishonesty: How We Lie to Everyone – Especially Ourselves – Dan Ariely (2012)

Professori Arielyn kolmas teos pureutuu valheisiin. Paljon tiedotusvälineissä palstatilaa saaneet vedätykset saavat helposti unohtamaan, että me kaikki olemme paatuneita huijareita.

4. Sway: The Irresistible Pull of Irrational Behavior – Ori Brafman & Rom Brafman (2008)

Kun joskus esihistoriallisena aikana ostin vielä painettuja kirjoja, tapasin taittaa sivun nurkan merkiksi hyvän esimerkin kohdalta. Sway on niitä harvoja opuksia, josta lähes joka toinen sivu oli runtattava hiirenkorvalle.

Brafmanin veljekset kertovat lukemattomia mielenkiintoisia näytteitä siitä, miten pieleen arkiset bisnespäätökset menevät. Luultavasti et voi enää nauramatta osallistua esimerkiksi rekrytointihaastatteluihin.

5. The Invisible Gorilla: And Other Ways Our Intuition Deceives Us – Christopher Chabris & Daniel Simons (2010)

Yhdysvaltalaiset psykologit Chabris ja Simons kertovat karuja esimerkkejä, miten huonoja olemme tekemään havaintoja ympäristöstämme – puhumattakaan, että muistaisimme niistä juuri mitään.

6. Influence: The Psychology of Persuasion – Robert B. Cialdini (2009)

 Jos pitäisi valita vain yksi kirja, tämä se olisi. Entinen Phoenxin yliopiston professori Cialdini on saanut monta tuttavaani miettimään, onko ihmisellä omaa, vapaata tahtoa lainkaan.

Kirja näyttää äkkiä vilkaisemalla raskaslukuiselta, mutta ei se sitä lopulta ole. Sivut ovat täynnä käytännön esimerkkejä. Pian huomaat, miten yksinkertaiset asiat kampeavat päätöksiämme suuntaan tai toiseen.

7. A Mind of Its Own: How Your Brain Distorts and Deceives – Cordelia Fine (2006)

Jos olet kuvitellut olevasi jotain, luultavasti olet nimenomaan vain kuvitellut. Kanadalaissyntyinen, mutta myöhemmin englantilaistunut psykologi Cordelia Fine todistaa tutkimusten avulla, miten monin tavoin aivosi pettävät sinut.

Useimmiten itsepetos kumpuaa pääkoppasi ego-osastolta. Sinäkin olet syvällä sisimmässäsi liikuttavan turhamainen.

8. The Art of Choosing: The Decisions We Make Everyday – What They Say About Us and How We Can Improve Them – Sheena Iyengar (2010)

Sosiaalipsykologian tohtori Sheena Iyengar on kuuluisa hillojen myyntiä koskevasta kokeestaan. Hän osoittaa kirjassaan, että liian monet vaihtoehdot aiheuttavat ihmiselle valintahalvauksen. Näkökulma on tuotteistajille tärkeä, sillä se korostaa sisäänheitto- tai kärkituotteiden merkitystä.

9. Thinking, Fast and Slow – Daniel Kahneman (2011)

Taloustieteen Nobelin saanut yhdysvaltalainen Daniel Kahneman jakaa ihmisen aivot kahteen osaan, joista ensimmäinen toimii nopeasti ja vaistomaisesti. Toinen osa taas puuhastelee hitaammin, loogisesti ja tietoisuutemme ohjaamana.

Yhdistelmä kuulostaa hienolta, mutta se toimii kaikkea muuta kuin täydellisesti. Ihmisillä onkin taipumusta liioitella arviointikykyään.

Kokemukseni mukaan Kahnemanin ajatukset uppoavat erityisen huonosti myönteistä ajattelua korostaviin markkinoijiin. Heidän on vaikea hyväksyä havaintoa, että menettämisen pelko vaikuttaa asiakkaisiin paljon voimakkaammin kuin saavuttamisen riemu.

10. Freakonomics: A Rogue Economist Explores the Hidden Side of Everything – Steven D. Levitt & Stephen J. Dubner (2006)

Kirja koostuu artikkeleista, joissa Steven D. Levitt soveltaa talousteoriaa ja tilastoja epätavallisiin aiheisiin. Hänen laskelmansa osoittavat vääjäämättä esimerkiksi, että opettajat, sumopainijat ja yritysjohtajat ovat huijareita ja varkaita.

11. Buyology: How Everything We Believe About Why We Buy is Wrong – Martin Lindstrom (2008)

Tanskasta kotoisin oleva Martin Lindstrom on erikoistunut tutkimaan kuluttajien ostokäytöstä mm. aivokuvausten avulla. Kuten arvata saattaa, päätökset syntyvät pitkälti alitajuisesti. Lindstromin Buyology-kirja on ilmestynyt Talentumilta myös suomeksi.

12. Brandwashed: Tricks Companies Use to Manipulate Our Minds and Persuade Us to Buy – Martin Lindstrom (2011)

Lindstrom paljastaa, miten markkinoijat käyttävät heikkouksiamme hyväkseen ja ohjailevat kuluttajia pelottavan tehokkaasti.

Kun olet lukenut ainakin suurimman osan listaamistani teoksista, pääsi on tyhjentynyt suurista luuloista. Alat olla valmis opiskelemaan jotain uutta.

Myönnä itsellesi, että tuskin tiedät edes sitä, mitä et tiedä.

28 vastausta

  1. Ihan mielenkiinnosta kysäisen että mitä ajattelit tehdä vastavalmistuneena myynti-insinöörinä kun pelkäsit esiintymistä?

    1. En tullut ajatelleeksi, että joutuisin yleisön eteen. Kuvittelin, että juttelisin vain elektroniikkasuunnittelijoiden, eli muiden insinöörien kanssa nenätysten – kuten useimmiten teinkin.

      Mutta kävi pian selväksi, että monenlaiset esiintymiset kuuluivat toimenkuvaan. Usein ne oli hoidettava englanniksi Ruotsissa, Englannissa tai USA:ssa.

  2. Jatkaisin listaa Nassim Nicholas Talebin kirjoilla. Esim. ”Antifragile” on kaikessa omintakeisuudessaan hyvä kirja uskonvahvistukseksi kaikille yrittäjille (taksikuskeista aina FU-moneynsä jo tehneisiin). Managereille ko. teos toimii pään pyöräyttävänä myllynä.

    Oletko lukenut?

    1. Olen lukenut Talebilta vain joutsenkirjan ja Fooled by Randomness-opuksen.

      Kiitos vinkistä, täytyypä ostaa tuo suosituksesi!

    2. Antifragile saa myös minun suositukseni. Hyviä käytännön vinkkejä siihen, miten mustien joutsenten ympäröimässä maailmassa kannattaa elää. Talebin paras kirja tähän mennessä.

      1. Kiitos vinkistä, kävinkin jo ostamassa kirjan. Tuolla se odottelee iPadissä, että ilta pimenisi.

  3. Tuo Kahneman on luettavana, sait tässä myytyä myös nuo loput. Eri asia onkin, miten huijaan itseni lukemaan ne.

    Kahnemanista on jo nyt jäänyt jotain myyjän mieleen; jos teet positiivisen vaikutuksen heti alussa, on erittäin todennäköistä, että esittämäsi asia otetaan myös vastaan positiivisesti, koska aivot huijaavat. Tämä taas sai minut miettimään, mikä on jokaiselle kohdeyleisölle sellainen asia, ettei negatiivista mielikuvaa vain voi syntyä? Koiranpentu ei toimi kissaihmisille. Pullaa ei voi viedä, koska joku laihduttaa.

    Jatkossa pitänee mennä myyntineuvotteluun pieni karitsa kainalossa. Kukaan ei voi vihata karitsaa.

    1. Nykyisin myyjä tekee myönteisen vaikutuksen hyvin helposti, kun
      – hän on ajoissa paikalla,
      – ei höpise koko ajan omia asioitaan,
      – kirjoittaa (jotain) muistivihkoonsa ja
      – lähtee ajoissa pois.

      Se olisi jo hurja homma, jos hän vielä hoitaisi palaverissa lupaamansa asiat.

      1. Sangen yksinkertaista. Tänään kävi tuollainen kaveri toimistossa. Nyt jään odottelemaan viimeisen toteutumista. Se on harvinaista.

  4. Hieno kirjoitus, Jari!
    Hauskaa, joskin yllättävää kuulla, että sinäkin olet ollut jämääjä! Itse olin toivoton esiintymisjännittäjä, mikä vei minut puheviestinnän opintoihin. Nyt koulutan muita siitä eroon. Sinunkin kohdallasi käy mielessä, että mikä ei tapa, vahvistaa.
    Kiitos myös kirjavinkeistä. Pari olen lukenut, mutta jos samaa tasoa on luvassa, luen varmasti loputkin!

    1. Onkin tosi mielenkiintoista seurata, miten luokanopettaja-vaimoni valmentaa alakoululaisista esiintymistaitoisia. Esiintyminen on lähes jokapäiväistä rutiinia niin, että todella harvat jännittävät sitä enää kuudennen luokan lopussa.

      Jonkin verran sain aikanaan helpotusta yliopiston pakollisilta englannintunneilta. Opettajamme maanitteli kaikki puhumaan niin, että ainakin kaikkein pahin tuska oli ohi, kun tutkintopaperit tulivat kouraan.

  5. Itse seuraan aina väliin opiskelijoiden seminaariesityksiä ja katson kauhulla sitä, kuinka he jännittävät esiintymistä. Sitä kuinka he saavat näytettyä kalvot, jaettua puheenvuorot ja lopuksi onnistuvat vastaamaan kysymyksiin. Eli he tekevät paljon esityötä esiintymistä varten, mutta harvemmin harjoittelevat sitä tärkeintä eli luontevaa esiintymistä.

    Sama koskee luentoja eli siellä jännitetään professoria niin palljon ettei sanaa saada suusta. Ihmisiä ne professoritkin ovat.

    Itse olen aina miettinyt sitä, että lähes kaikkiin tutkintoihin pitäisi kuulua yhtenä pakollisena osiona esiintymistaidon sivuaine. Eli sellainen jossa opitaan käyttämään omia vahvuuksia ja heikkouksia hyödykseen. Ja opitaan, että esiintyessä saa mokata, kuhan ei vain loukkaa pahasti. Tai ainakin osaa pyytää anteeksi, jos sen tekee.

    Esiintymistaitokin on vain taito, jonka voi oppia. Kaikista ei tule mestareita, mutta kuitenkin heistä tulee hyviä. Eli vaikkei pääse presidentti Reaganin tasolle, joka sai puhelinluettelonkin lukemisen kuullostamaan kiinnostavalta, niin kannattaa opetella esiintymään.

    Kannattaa lukea myös Juhana Torkin Puhevalta ja Perelmanin Retoriikan valtakunta. Ne ovat hiukan toisenlaisia opuksia, jotka kertovat että sanan säilää kannattaa opetella heiluttamaan. Retoriikka ei ole ole muoto vaan sisältö ja muoto yhdistettynä.

    1. Jos jokin on suomalaisessa korkeakoulussa aliarvostettua, se on juuri viestintä. Kuitenkin viestintätaidot määräävät kunkin menestyksen.

      Esiintymistaito on yksi oleellinen osa viestintätaitoja. Turha kuvitella, että sähköiset härvelit jotenkin hävittäisivät suulliset esitykset.

      Ei sillä ole mitään merkitystä, mitä joku tietää. Sillä on merkitystä, miten hyvin hän osaa kertoa, mitä hän tietää.

      Torkin Puhevalta on yksi parhaista kotimaisista bisneskirjoista. Luin sen eräänä kesäyönä kertaheitolla alusta loppuun. Sellaista ei satu kovin usein.

      1. Molemmat lapseni aloittivat koulunsa Yhdysvalloissa. Siellä joutuivat pitämään esitelmiä heti ensimmäiseltä luokalta alkaen. Tuon ikäisenä kun aloittaa, niin voi jopa oppia hyväksi esiintyjäksi. jenkkipuhujia tavattiin ainakin ennen kehua hyviksi.

        Vaikka olin urani alkumetreillä pitänyt esitelmiä, vasta duunini kautta USA-retkellä tunsin kehittyväni, kun pidin 100 esitystä vuodessa asiakkaille.

        Omasta kansakoulusta on sen verran aikaa, että en osaa kommentoida nykyistä koululaitosta. Hienoa jos Jari vaimosi kouluttaa nuoria myös tuon taidon hallintaan.

        Erinomaisella esiintyjällä pitää olla myös substanssi kunnossa…

        1. Yhdysvaltalaiset saavat esiintymistaitojensa vuoksi hurjan kilpailuedun. Lieneenkö siinäkin yksi syy, miksi vaikutteet leviävät rapakon takaa niin tehokkaasti muualle maailmaan?

          Olen samaa mieltä, että esiintymistaito ilman sisältöä ei paljon auta. Tyhjänpuhujia tavataan kai kutsua puoskareiksi, helppoheikeiksi tai poliitikoiksi.

          1. En voi kuin kompata tätä esiintymistaidon tärkeyttä. Ja Suomen opetusjärjestelmä todellakin laiminlyö nuo viestintätaidot. Kävin Suomessa tradenomin tutkinnon jossa oli kokonainen kurssi esiintymistaidosta ja viestinnästä – vietimme 6 kuukautta tuon pelon voittamiseen. Kämppikseni oli oppilas ns. Suomen parhaimmassa kauppaoppilaitoksessa (Helsingin Kauppakorkeakoulu), eikä pitänyt ollenkaan esitelmiä. AMK oli esiintymistaitojen hiomiseen parempi oppipaikka.

            Tradenomin tutkinnon jälkeen tulin tekemään markkinoinnin maisterin tänne Australiaan – jossa esitelmiä on vähintään 4-5 per 6kk. Ei pelkästään suomalaiset, mutta myös muut eurooppalaiset olivat paskanjäykkinä kaikissa esitelmissä. Kysyin monelta että miksi? ”Kanditutkinnon aikana olen pitänyt yhden esitelmän – senkin omasta kandityöstäni”

            Juuri nyt tänään, kuuntelen ja arvostelen (opettajan roolissa) oppilaiden esitelmiä markkinatutkimus-kurssilla ja tähän mennessä Australialaiset ovat pesseet eurooppalaiset mennen tullen. Rakas Suomi – jotain on tehtävä!

          2. Eräs Oulun yliopiston sähköosaston professori sai aikanaan raivarin. Olin siinä vaihessa opiskellut vasta pari vuotta. Mutta kehtasin väittää, että opistoinsinöörit olivat yrityksille hyödyllisempiä kuin opinahjostamme valmistuvat diplomi-insinöörit.

            Kommenttini perustui siihen, että yllättävän moni vuosikurssimme porukasta tuhahteli halveksivasti tuotantotyölle. Siis sille, jota elektroniikkatehtaan lattialla tehtiin. Sellainen ei sopinut kuulemma arvonsa tuntevalle teekkarille edes kesätöiksi.

            Omasta mielestäni ilman käytännön ymmärrystä tehtaan arjesta oli erittäin vaikea suunnitella tehokkaaseen tuotantoon sopivia laitteita.

            Esiintymistaito lienee samaa sarjaa. Teoriassa ja akateemisesta näkökulmasta sillä ei ehkä ole paskankaan arvoa. Käytäntö on sitten ihan toinen asia.

  6. Piru vie, Jari, pakkoko oli taas listata kiinnostavia kirjoja? Nyt menee viimeisetkin roposet niihin.

    Predictably Irrationaliin ja ostajan ennakko-odotuksiin liittyen tarina: tilasin ko. opuksen muutamia vuosia sitten ja aloin lukea sitä innolla. Mutta sitten huomasin, että kirjanihan on maanantaikappale: sen sivut olivat jotenkin rispaantuneet ja eripituisia (kirjan sivunpuoleinen selkämys oli epätasainen). Peukalolla selaaminen oli mahdotonta. Ilmeisesti sivut leikkaava paperileikkuri oli ollut epäkunnossa.

    Palautin kirjan virheellisenä ja sain uuden kappaleen tilalle. Tässäkin oli kuitenkin sama vika! Joten ei kuin postitädin juttusille, kirja palautukseen ja sama homma.

    Sain kolmannen kirjan. Ja taas: sama vika! Sivujen selkämykset olivat rispaantuneet ja eripituisia. Leikkausjälki paperissa näytti tylsän terän viiltämältä. Palautin kirjan; nyt visiitit postiin alkoivat jo kasvattaa V-käyrää.

    Sen jälkeen sain kirjakaupasta mailin, että ”Hei! Saimme kustantamolta tiedon, että Predictably Irrationalin sivut ovat nk. rough cut -mallia. Niiden ei siis kuulukaan olla täsmällisesti leikattuja. Laitetaanko kirja tulemaan?”

    Valitettavasti tässä vaiheessa olin jo niin ky… harmistunut koko säädöstä, että käskin pitämään tunkkinsa – ja kirja jäi lukematta. Ehkä nyt voisi tilata sen uudestaan, tiedostaen, että se on rough cut -paperia…

    Mitä opimme tästä? Jos tuotteessa on jokin ominaisuus jota voi luulla virheeksi, siitä kannattaa kertoa avoimesti. Rough cutista ei nimittäin ollut mitään mainintaa kaupan sivuilla – jos olisi ollut, tuskinpa olisin kiinnittänyt siihen mitään huomiota.

    1. Tuosta tuli mieleen..tilasin kerran Gary Halbertin (tietänette kaverin) kirjoittamat kirjeet pojalleen. Nimeltään Boron Letters. Opuksessa oli kirjeet kopiona, ja niistä ei saanut yhtään mitään selvää. Halusin niin kovasti tuota opusta, että en lukenut millainen se on..oma vika

      Nuo kirjeet toki on netissäkin saatavana ihan ilmaiseksi, mutta on kivaa kun on kirjoja..

    2. Omakin paperiversioni on juuri maintsemaasi roisia mallia. Mutta nyt Jussi the Juristin on aika siirtyä tälle vuosituhannelle. Osta Kindle.

      Itse tilasin pari päivää sitten uusimman Kindle Paperwhite -version. Nykyinen laitteeni kun on aivan ensimmäistä, esihistoriallista Kindle-mallia, jossa on (vaimoani) harmittavat, naksuvat painikkeet. Nykymalli on äänetön, koska siinä on kosketusnäyttö.

      Hintaa rakkineelle tuli 199 taalaa. Se sisältää sekä 3G-mobiililiittymän että langattoman lähiverkon. Amazonin mobiililiittymä on hieno. Se ei maksa mitään erikseen ja toimii heti, kun otat laitteen paketista.

      Kirjat putoilevat kaupasta yhdellä napin painalluksella muutamassa sekunnissa syliisi siitä riippumatta, missä satut luuraamaan.

      Usein luen Kindle-kirjat iPadillä. Mutta etenkin auringonpaisteessa tuo Paperwhite-versio on ylivoimainen. Muutenkin sitä voi lukea siinä kuin kirjaakin, silmät eivät taatusti rasitu.

      Lisäksi Kindlen näytössä on nykyisin taustavalo hämärähommia varten. Akku kestää 8 viikkoa, joten ihan joka välissä ei tarvitse polkea generaattoria.

      1. Oletko kenties ajatustenlukija? Juuri tänään töihin talsiessani mietin, pitäisikö kysyä sinulta Kindle-vinkkejä. Voisi olla kehittävämpää työmatka-aktiviteettia kuin Twitterin selailu.

        Eli ymmärsinkö nyt oikein, että kun tilaan tuolta jenkkilästä Kindlen, se tulee valmiiksi 3G-yhteydellä joka toimii myös Suomessa – ja sen jälkeen vain ostelemaan kirjoja, jotka valuvat minulle hetkessä? Hurraa, ei enää kirjalaatikoiden kantamista muuton yhteydessä!

        1. Ymmärsit täsmälleen oikein. Amazon on tehnyt jonkin suomalaisen operaattorin kanssa sopimuksen. Sitten se on leiponut SIM-kortin Kindlen uumeniin niin, että rakkine löytää mobiiliverkon saman tien. Verkon käyttöoikeus on leivottu laitteen hintaan, et saa koskaan puhelinlaskuja erikseen mistään.*

          Kun ostat kirjan Amazonista, voit siinä yhteydessä valita heti, haluatko opuksen Kindleesi, iPadiisi, iPhoneesi tai kenties pöytäkoneeseesi – tai vaikka niihin kaikkiin. Amazonin myymät kirjat voivat sijaita enintään seitsemällä tiliisi liitetyllä laitteella yhtäaikaisesti.

          Voit siis lukea samaa kirjaa kaikilla laitteillasi rinnakkain ja ristiin rastiin. Systeemi huolehtii automaattisesti siitä, että jos lopetit lukemisen vaikkapa puhelimellasi sivulle 139, Kindlesi avaa kirjan samasta kohdasta. Myös tekemäsi merkinnät ja kirjanmerkit synkronoituvat eri laitteidesi välillä itsekseen.

          Mutta huomaa siis, että voit ladata Kindle-kirjojen lukuohjelman miltei mille tahansa laitteellesi ilman, että joudut ostamaan varsinaista Kindle-rautaa. Kindle-lätty ei ole siis millään tavalla pakollinen hankinta. Onpahan vain mukava ja kätevä tarkoitukseensa.

          * Amazon osaa tuotteistaa asiat helpoksi tavalla, johon suomalainen insinööri ei taipuisi. Teppo Tuotekehittäjä pakottaisi asiakkaansa hankkimaan 3G-liittymän erikseen ja maksamaan siitä kuukausilaskua operaattorille.

        2. Se piti vielä sanomani, että Kindle pitää tilata nimenomaan USA:n Amazonista kansainväliseen käyttöön. Oikean tuotteen tunnistat tuosta 199 taalan hinnasta (3G-versio) ja siitä, että sivulla kysytään, mihin maahan Kindle on tulossa.

          Jos yrität tilata Kindleä esimerkiksi Saksan Amazonista tai USA:n kotimaan puolelta, verkkokauppa kertoo heti toimitusosoitteesi nähtyään, että olet tilaamassa väärää tuoteversiota. Sitten se ohjaa sinut ns. kansainväliselle puolelle.

  7. Aivan hillitön esimerkki esiintymistaidosta ja pönötysvapaasta markkinoinnista on Dollar Shave Clubin ruhtinaalliset 4500 dollaria maksanut mainosvideo joka on kerännyt reilu 10 miljoonaa katselukertaa YouTubessa.

    Puljun perustajaa katsellessa en ihmettele että onnistui keräämään myös kohtuullisen rahoituksen sijoittajilta. Toki kaverilla on epäreilua kilpailuetua mm. markkinointitaustastaan sekä jos oikein muistan niin teatteriharrastuksesta.
    https://www.dollarshaveclub.com/

    1. Mainio pläjäys, kiitos linkistä!

      Bisnesidea on muutenkin taas sellainen, että jälkiviisaita riittää: ”Kyllä minäkin olen monesti ajatellut, että tuollainen palvelu olisi hyvä.”

      No miksi kukaan näistä viisaista ei sitten tehnyt muuta kuin kaiveli nenäänsä? Ongelma on kaivannut ratkaisua kymmenet vuodet.

  8. Täällä on parjattu yliopiston antamia eväitä esiintymiseen. Tämä nyt on vain yksittäistapaus, mutta onpahan positiivinen esimerkki siltä puolelta.

    Viimeiset pari opiskeluvuottani vuosisadan vaihteen tienoilla olin töissä eräässä koulutusalani tutkimuslaboratoriossa. Siellä oli muutamaan otteeseen opiskelijaseminaaripäiviä, joissa harjoiteltiin konferenssiesityksen pitämistä. Tehtävänä oli, kaikessa yksinkertaisuudessaan, pitää seitsemän minuutin esitelmä omasta tutkimuskohteesta. Tiedemaailman kansainvälisissä konferensseissa kun ei paljoa aikaa anneta alottelevien tieteentekijöiden esityksille.

    Siinä oppi kätevästi
    – Tiivistämään sanottavansa olennaiseen, perusasiat tiskiin ja rönsyt pois
    – Huolehtimaan aikatauluista (yliaikaa puhuvat heitettiin armotta lavalta)
    – Tekemään optimaalisen laajuiset esiintymiskalvot (vähempi parempi)
    – Esiintymään englanniksi

    Omasta puolestani voin sanoa, että nämä olivat yksiä parhaita juttuja, mitä siellä opin, ja niistä on ollut suurta hyötyä sittemmin yritysmaailmassa omasta työstäni puhuessa.

  9. Tässäpä kanssa tosi hyvä kirja, ei ehkä suoraan kuuluu psykologiaan, mutta yksi parhaista businesskirjoista: 80/20-Principle, Koch, Richard.

    1. Harri, kiitos vinkistä! Jäin heti miettimään, miksi pidät kyseistä kirjaa niin hyvänä. Ehtisitkö kommentoida?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Miten saksalainen putkiremontti voi valmistua viikossa?

Suomen Kuvalehti kertoo tuoreessa jutussaan (44/2016), miten saksalainen putkiremppa valmistuu yli kymmenen kertaa nopeammin kuin suomalainen. Jutusta näkyy karusti reaktio, johon olen törmännyt urani aikana lukemattomia

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Jari Parantainen

Kannattiko ostaa kotimaisia bisneskirjoja?

Vuodenvaihteessa asiakkaani uteli, mitä uusia suomalaisia bisneskirjoja olen lukenut hiljattain. Jouduin nolona tunnustamaan, että vähiin ovat jääneet. Oikeastaan nollaan. Syynä ei ollut mikään tietoinen päätökseni hylkiä kotimaista.

puhevalta_kayttoon-kirja
Jari Parantainen

Insinöörin puheopas: Puhevalta käyttöön!

Posti kiikutti pienen ylläripaketin Otaniemeen. Riemukseni löysin sieltä tupituoreen sinikantisen kirjan nimeltään ”Puhevalta käyttöön!”. Puhekouluttaja Juhana Torkki on taas ahkeroinut. Olen Juhanan pitkäaikainen fani. Hänen ensimmäinen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.