Tuotteistaminen kannattaisi usein aloittaa lopusta

Strategiapokkarin tuotteistaminen alkoi lopusta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on whatsapp
Jari Parantainen
Jari Parantainen
Autan insinöörejä tuotteistamaan osaamisensa helposti ostettaviksi palvelupaketeiksi. Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. ✆ 050 5229 529

Joskus kannattaa konkretisoida maali ja peruuttaa siitä. Senaatti-kiinteistöjen strategiapokkari-projektissa tuotteistaminen alkoi lopusta. Ensi teimme pokkarin prototyypin. Vasta sitten aloimme miettiä, miten saisimme sen sivuille järkevää sisältöä kerta toisensa jälkeen tehokkaasti.

Taululla vilisi täyteen ahdettuja Word-sivuja. Niitä oli pitkästi yli sata. Kun dokumentti oli silmäilty, kaikki olivat aivan uuvuksissa. Datatykistä nousi savua.

Olimme juuri tutustuneet erään valtion organisaation toimitilastrategiaan. Jokainen ymmärtää, että siinä olivat haukotuksia pidättelevän yleisön leukapielet lujilla.

Istuimme Senaatti-kiinteistöjen neuvotteluhuoneessa. Valtioneuvosto oli asettanut selkeän tavoitteen. Valtion tilakustannuksia oli leikattava 15 prosenttia vuoteen 2015 mennessä.

Valtion laitoksilla on valtavasti tiloja. Niihin kuuluvat esimerkiksi puolustusvoimien varuskunnat, poliisilaitokset, vankilat, yliopistot ja loputon määrä erilaisia virastoja ja ministeriöitä.

Vuonna 2011 valtion virastot ja laitokset maksoivat tilavuokria pelkästään Senaatti-kiinteistöille yhteensä 475 miljoonaa euroa. Muille vuokranantajille meni vielä 130 miljoonaa lisäksi.

Tehtävämme oli pohtia, miten Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijat saisivat rotia tilojen järkeistysohjelmiin. Kiinteistöpelissä jää helposti Musta Pekka kouraan. Turhaksi ja tyhjäksi jääneet tilat ne vasta kalliita ovatkin.

Jokaisen valtion laitoksen piti laatia toimitilojaan koskeva strategia. Mutta sellaiset harjoitukset venyivät ja paukkuivat helposti. Vuosi oli lyhyt aika. Korjauskierroksia riitti loputtomasti.

Satojen kompromissien tulos saattoi hyvinkin olla – anteeksi nyt vain – luku- ja jakelukelvotonta sontaa.

Senaattilaiset olivat havainneet tilanteen. Tarvittiin palvelupaketti, jonka tuloksena syntyisi käyttökelpoinen toimitilastrategia mille tahansa valtion organisaatiolle.

Mielestäni strategian pitäisi tietenkin olla sellainen, että jokainen työntekijä ymmärtää sen sekunnissa. Muuten koko himmelin voi tunkea pimeään paikkaan.

Päätin kaivaa vanhan hyvän aseen naftaliinista. Sen nimi on formaatti.

Vaikka kaikki Senaatti-kiinteistöjen asiakkaat ovat erilaisia, heille kaikille on taatusti löydettävissä yhteinen strategian formaatti. Se taas toisi kummasti ryhtiä koko strategiaprojektiin.

Päädyin siihen, että sarjakuva ei ehkä menisi kaupaksi. Mutta siitä seuraava ”vakavampi” formaatti olisi kuvakirja. Tai oikeastaan pokkari.

Tuotteistaminen alkoi lopusta, eli pokkarin prototyypistä

Sen verran olen oppinut sisäisestä markkinoinnista, että konkretia puree aina. Tilasinkin pinon kierreselkäisen pokkarin prototyyppejä. Sivut olivat täynnä kuvia, kaavioita ja lorem ipsum -tyyppistä hölynpölytekstiä.

Tuotteistaminen alkoi lopusta, eli tästä strategiapokkarin prototyypistä.
Tuotteistaminen alkoi lopusta, eli konkreettisesti tästä strategiapokkarin prototyypistä. Näköiskappaleen sivut ovat täynnä vain siansaksaa, mutta silti se helpotti idean sisäistä myyntityötä oleellisesti.

Ajattelin, että idea olisi helpointa saada läpi, kun jokainen asiaan vaikuttava Senaatti-kiinteistöjen johtaja ja asiantuntija saisi oman protopokkarin hypisteltäväkseen.

Stragtegiaprojekti sai starttiluvan

Oli se näytekappaleiden ansiota tai ei, pian Strategiapokkari™-projektimme sai starttiluvan.

Jonkin verran jouduin kamppailemaan tuotteen nimen puolesta, sillä pokkari-sana kuulosti monien mielestä liian vähäpätöiseltä ja halvalta.

Toisaalta strategia-sana on pahin mahdollinen pönötyskäsite. Mielestäni se kaipasi vastapainoksi nimenomaan jotain hyvin epävirallista.

Apple Computer -nimi sisältää vastaavan jännitteen. Steve Jobs yhdisti (siihen aikaan) ääriteknisen ja hyvin arkisen sanan samaan nimeen – joko tahallaan tai vahingossa.

Senaatti-kiinteistöjen myyjät tarvitsisivat salkkuihinsa näytteen, jonka avulla he voisivat kaupata pokkarihankkeita asiakkailleen. Päätimmekin jatkaa niin, että rusikoisimme malliksi Word-muotoisen strategiapläjäyksen pokkarimuotoon.

Kirjasen oli esitettävä faktaa helposti luettavassa muodossa. Värväsin avuksemme fiksun infograafikon, joka tekee päätyökseen vastaavia hommia Helsingin Sanomille.

Suolakaivos-tuotteistusprojektimme tuloksena syntyi ensimmäinen oikea pokkari. Se tiivisti Rikosseuraamusviraston toimitilaohjelman 32:een sivuun.

Ensimmäinen oikea strategiapokkari kuvaa Rikosseuraamusviraston toimitilastrategian. Se käsittelee siis käytännössä suomalaisten vankiloiden tulevaisuutta.

Tietenkin palvelun myyjille piti rakentaa myös muut hyvään tuotteistukseen kuuluvat osat. Siksi laadimme myös PowerPoint-myyntiesityksen ja esitteen.

Strategiapokkari on palvelutuote, joten siitä on laadittu myös esite.
Strategiapokkari on palvelutuote, joten siitä on tietenkin painettu myös esite. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi esitteen pdf-version.

Kokemukseni mukaan yksi myyjien mielestä hyödyllisimpiä välineitä on napakka kysymyksiä & vastauksia -koonti, joka käsittelee asiakkaiden tyypilliset ns. tyhmät kysymykset.

Usein tuotteistaminen kannattaa aloittaa kysymyksiä & vastauksia -dokumentista.
Myyjät pitävät usein hyödyllisimpänä dokumenttia, johon on koottu asiakkaiden tyypilliset ns. tyhmät kysymykset – ja tietysti niiden vastaukset. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi näytteen pdf-tiedostona.

Tuotantovaihe vasta lopuksi

Vasta tässä vaiheessa tuotteistusryhmämme oli aika pohtia sitä, miten pokkari olisi tuotettavissa tehokkaasti. Päätimme rusikoida nälkävuoden mittaiset kirjoitusprojektit enintään 8-viikkoisiksi.

Pokkarin prototyyppi helpotti prosessisuunnittelua selvästi. Kun lopputulos oli tiedossa, sen perusteella oli helppo miettiä, millaisia tietoja eri virastojen ja laitosten strategiaryhmiltä olisi puristettava – ja miten se tapahtuisi käytännössä.

Tuotteistushankkeidemme ahkerin työmyyrä ja idealinko, kiinteistöbisneksen asiantuntija Sonja Nybonn lähetti pari viikkoa sitten näytteeksi uusimman pokkarin. Hän oli laatinut sen kollegansa Mirkka Laukkasen kanssa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, eli THL:lle.

Uusin Strategiapokkari kiteyttää THL:n toimitilastrategian. Klikkaa kuvaa, niin saat ladatuksi koko pokkarin pdf-tiedostona.

Tässä vaiheessa on vielä aikaista sanoa, tuleeko Stragiapokkari-tuotteesta todellinen hitti. Mutta ainakin ensimmäisten aitojen asiakkaiden mielestä se on sitä ilman muuta jo nyt. Niin ylitsevuotavan innostunutta palautetta senaattilaiset ovat saaneet palvelupaketistaan.

Tuotteistaminen alkoi tässä projektissa lopusta. Kun prototyyppi oli valmis, jokaisen oli helppo hahmottaa, miten tuottaisimme sellaisia tehokkaasti. Formaatti säilyy aina samana, vaikka toki sisältö räätälöidään täysin asiakaskohtaisesti.

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen
Palvelun tuotteistaminen -käsikirja
Tämä e-kirja neuvoo, miten tuotteistat insinöörisi osaamisen helposti ostettavaksi sisäänheittopaketiksi.
Maksuton

7 kommenttia

  1. Niin, ja uutta esitystapaa (mahdollisesti) pelkääville voi todeta, ettei strategioiden lukuinnon osalta ole sen kummemmin hävittävää. Ties vaikka joku pakon sijasta tarttuisi uudenlaiseen esitykseen jopa aidolla mielenkiinnolla. Ja vielä ymmärtäisikin jotain…

  2. Eivät nuokaan nyt ihan sekuntiin vielä strategian ymmärtämistä tiivistä. Mutta kun kyse on valtion organisaatiosta, niin voi olettaa, ettei ainakaan huonompaan suuntaan mennä.

    En tietenkään lukenut näitä läpi, mutta sitä ihmettelin selatessani, että miksi vaikkapa helsingissä toimistotilojen käyttöasteen nostotavoite on 47 prosentista 65 prosenttiin. Miksei tavoitella sataa prosenttia? Vai onko se jotenkin tyrmätty heti, että ”ei se kuitenkaan onnistu”? Minusta tuo 65 prosenttia johtaa siihen, että porukka laiskistuu, kun tavoite on saavutettu, vaikka se olisi tullut kuinka helposti.

    1. Toki edistys on tässä(kin) asiassa suhteellista. Ikävä kyllä joudun jättämään kunkin mielikuvituksen varaan sen tauhkan, mistä tässä hommassa lähdettiin liikkeelle.

      Käsittääkseni tuo tilojen käyttöaste olisi saatavissa lähelle sataa vain niin, ettei kukaan ole koskaan jossain talon ulkopuolisessa työtehtävässä, matkoilla tai sairaana. Siis vaikka edes nimettyjä paikkoja ei olisi käytettävissä.

      Lisäksi kaikkien yhteisten tilojen pitäisi olla taas koko jatkuvasti täydessä käytössä. Toisin sanottuna samaa porukkaa pitäisi kierrättää vuoronperään työpisteiden, neuvotteluhuoneiden ja vaikkapa wc-tilojen välillä.

  3. Tuskin tuo 47 prosenttia on laskettu ihan kaikkia vessassa käyntejä huomioiden. Enkä itse tarkoita sadalla prosentilla sitä, että Pertin lähtiessä tupakalle Tuula tulee samaan toimistoon käymään Facebookissa.

    Oletin, että käyttöaste tarkoittaa tilan X olevan varattu jollekin toiminnalle/henkilölle ottamatta kantaa siihen, onko siellä sata prosenttia ajasta joku päivystämässä. Sillä logiikalla ainakin lähelle sataa voisi päästä ja esimerkkeinä käyvät Tampereen teknillinen yliopisto ja epäteknillinen yliopisto. TTY:llä näyttävät luokat olevan melko täysiksi buukattuja, kun taas toisessa tilat ovat hyvin vajaalla käytöllä. Kustannuksissa tällainen tehokkuus näkyy ihan takuuvarmasti.

    1. Valtioneuvoston asettama tavoite on, että tilakuluista täytyy pusertaa nyt tällä tietoa 15 prosenttia pois. Toisaalta läheskään sataprosenttinen käyttöaste ei käsittääkseni ole realistinen tavoite.

      Noin muuten olen sitä mieltä, että bisneksiä rakennetaan tosi usein aivan liian tilavetoisesti ja minä-minä-näkökulmasta. Asiakaspalvelupisteitä lukuunottamatta myyjän tilat tuskin kiinnostavat asiakkaita pätkän vertaa.

  4. Tartuin täysin epäolennaiseen asiaan tekstin sisällön kannalta: mistä painosta moisia painotuotteita voi tilata?

    Olen aikoinaan pyöritellyt mielessäni muutamia erilaisia pokkari-ideoita (excel-oppaita yms) mutta mitään käsinkosketeltavaa en ole koskaan saanut aikaiseksi, koska seinä on tullut aina vastaan painotalon kohdalla.

    -Missään sivuilla ei ole edes suuntaa-antavia esimerkkihintoja millekään
    -Minimipainomäärät ovat kuvottavan suuria
    -Materiaalidemoja harvoin saatavilla (edes pahvinpalasia)
    -Sisältö pitää toimittaa joko 100% painovalmiina tiedostona tai 100% asettelemattomana tekstidokumenttina

    Tällä hetkellä useimmat alan nettisivut ovat informaatiosisällöltään ”Olemme ehkä painotalo, kysy lisää!” Kuka tuotteistaisi ja toisi markkinoille pienasiakkaille sopivan tee-se-osittain-itse-pokkari -palvelun?

    1. Tommi, itse olen ollut DMP:n asiakas jo vuosia. Sieltä Senaatti-kiinteistötkin tilaavat pokkarinsa.

      Päädyin DMP:lle aikanaan vuosia kestäneen etsinnän päätteeksi. Sitä ennen kokeilin monta isoa ja pientä paikkaa, mutta kaikki vähänkin monistamista vaikeammat työt piti tyypillisesti teettää kahteen kertaan.

      Ei DMP:kään ole täydellinen. Esimerkiksi välillä vaikutti siltä, ettei yksikään heidän toimittamansa paketti tullut oikeaan osoitteeseen. Kamat pyörivät milloin missäkin päin pääkaupunkiseutua.

      DMP ei ole myöskään halpa. Mutta se vasta kalliiksi käy, jos työt ovat aina myöhässä tunaroivien pilipainojen vuoksi. Siksi olen pysynyt firman asiakkaana jo seitsemän vuotta tai jotain.

      Ota yhteyttä DMP:n yhteyshenkilööni Kimmo Karppiseen (p. 044 088 4407) ja kerro terveisiä! Hänellä ainakin on asenne paikallaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

lehdon-kirittaja-koulutus
Jari Parantainen

Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen johti 100-kertaiseen nopeuteen

Lehdon Kirittäjä-palvelun tuotteistaminen on vuoden tärkein projektini. Hankkeen tuloksena syntyi projektimalli, jonka ansiosta toimitilan suunnittelutyö nopeutuu jopa satakertaiseksi perinteiseen tapaan verrattuna. Rakennus ehtii tuottaa jopa

Palvelun tuotteistaminen opas, Jari Parantainen

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä yli 100-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.