Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Älä tankkaa, bensalle on nyt parempaakin käyttöä

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Pertti Haaparanta ihmettelee Akateemisessa talousblogissa, miksi niin monet haluavat lietsoa kriisitietoisuutta. Hän viittaa esimerkiksi vakavasti otettavien lehtien pääkirjoituksiin.

Itse kiinnitin huomiota Talouselämän pääkirjoitukseen elokuun lopussa (30.8.2013). Taloustoimittaja Seija Holtari oli nimenomaan Haaparannan kanssa samoilla linjoilla:

”Tällainen perikadon lietsominen on typerää. Kun menoja on enemmän kuin tuloja, on syytä kiristää veronmaksajilta kerättyjen rahojen käyttöä. Ei siihen kukaan kuole.”

Lääkkeestä olen Holtarin kanssa samaa mieltä. Mutta silti saattaa olla aivan järkevää, että lietsomme itse itsemme kriisitunnelmiin.

Muutoshallinan tunnettu guru John P. Kotter on mielestäni oikeassa. Hän on saarnannut jo vuosia, ettei kukaan ole valmis muuttamaan tapojaan pätkääkään, jos ei ole aivan pakko.

Tämän tietää jokainen työpaikaltaan. Jos firmalla menee hyvin, mitä siinä hötkyilemään.

Pomot paukuttakoon poskea aivan rauhassa. Minä syön nyt lounasta. Sitten alan valmistautua kotimatkaan.

Kotter neuvookin muutoshaluisia johtajia tehtailemaan kriisejä ihan itse. Tappioita kannattaa korostaa. Samoin tulevia vaikeuksia. Vasta silloin väki alkaa kuunnella.

Pakko ei ole paras muusa, se on ruoskaa heiluttava Lady Domina.

Toki kriisipuheiden taustalla on paskahouisista pelkureista koostuvan hallituksemme tahto ja propagandakoneisto. Ministereistä koostuva nössösakki ei uskalla päättää mistään mitään, jos kansa ei suorastaan kerjää kärsimystä.

Kukaan ei viitsi kuunnella sinua, jos et kaada bensaa liekkeihin.

6 vastausta

  1. Totta. Muistuu mieleen yritys, jossa varovaiset kyselyt vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta (entä jos liikevaihto ei kasvakaan, vaan laskee, mitä se sitten tekikin) kaikuivat tuuleen tai suoraan kiellettiin.

  2. Vaikka sinulla onkin tässä tekstissä asiaa, on tämä turhan yksinkertaistettua. Jos normaali ihminen lukee kriisistä kertovia otsikoita jatkuvasti, hän usein alkaa leikata omia menojaan ja irtisanoo esimerkiksi lehtitilauksia (lehtien tilaajamääräthän ovat romahtaneet viime aikoina). Jopa ihmiset joiden palkkoja nostetaan vuosittain leikkaavat kulutusta. Tätähän on monesti aiemminkin tapahtunut, kulutuksen väheneminen alkaa usein jopa vuosia ennen varsinaista lamaa, vaikka palkat edelleen nousevat entiseen tahtiin. Esimerkiksi 90-luvun laman aikaan asuntojen hinnat aloittivat romahduksensa jo yli 2 vuotta ennen varsinaista lamaa. Pelkkä uhka työpaikan menetyksestä saa ihmiset varuilleen.

    Pelkästään tämä kulutuksen vähentäminen ihan varmuuden vuoksi aiheuttaa usein laman. Voihan hallitus toki kehoittaa kuluttamaan kuten ennenkin, mutta kukaan ei hallituksen puheista piittaa omassa elämässään pätkän vertaa (oli hallitus sitten mikä tahansa)…

    Kriisitietous voi toki saada henkilön tekemään ahkerammin työtä yrityksessä, mutta samaan aikaan yhteiskunnassa yritysten asiakasmäärät pienenevät. Kriisiyrityksen työntekijä ei pelkästään tee ahkerammin töitä yritykselle, vaan myös samaan aikaan varautuu kriisiin omassa kotitaloudessaan (vain typerys ei tekisi niin).

    Ja on ihan turha kuvitella, että kriisitietouden lisääminen ja samaan aikaan kuluttajien luottamuksen tulevaisuuteen pitäminen samaan aikaan olisi mahdollista. Jos hallituksen nytkin puhuisi kriisistä ja sitten kertoisi voimakkaista toimista sen korjaamiseksi, ihmiset kuulevat lähinnä sanan ”kriisi” ja varautuvat pahimpaan. Mikä tietenkin tarkoittaa säästämisen lisäämistä ja kulutuksen vähentämistä…

    1. Pekka, kiitos näkemyksestäsi! Tunnut olevan sitä mieltä, että se olisi paha asia, jos suomalaiset leikkaavat kulutustaan. Mutta sehän riippuu vain siitä, mitä pidät normaalina.

      Minusta hyvät ajat ovat bonusta, taantuma taas tarkoittaa monin tavoin terveellistä paluuta maan pinnalle.

    2. En pidä kulutuksen leikkaamista pahana asiana, mutta kotimaassa toimivien yritysten joukkokuoleman se varmuudella aiheuttaa. Nimittäin ihmiset eivät oikeasti usein aloita kulutuksen leikkaamista ulkomaisista tavaroista ja viihteestä, vaan kotimaisista palveluista ja tuotteista. On helppoa tehdä ruoka itse eikä mennä ravintolaan tai ruokalaan, voi aivan hyvin leikata hiukset itse ja pienellä opettelulla voi jopa huoltaa auton omin päin (listaa voisi helposti jatkaa pitkään). Lähes kaikki palvelualat ovat sellaisia, joiden käytöstä voidaan helposti luopua, eikä tule suurta ongelmaa omassa taloudessa. Mutta näissä palvelualoissa työskentelee Suomessa satoja tuhansia ihmisiä ja yrityksiä on varmaan jopa kymmeniä tuhansia, joten olisi todella kova pala, jos näistä valtaosa kuolee.

      Ja yllättävästi, viihteen kulutus yleensä lisääntyy kriisitilanteessa, mutta sen sijaan esimerkiksi ravintoloissa käynnit romahtavat.

      Eikä ole mitään taetta siitä, että taantumasta toivutaan jatkossa yhtä nopeasti kuin viime kerralla. Viime kerralla satuttiin vain olemaan onnekkaita, kun lama kesti vain noin lyhyen aikaa. Muualla maailmassa taantumat ovat usein kestäneet jopa kymmeniä vuosia. On täysin mahdollista, että taantuma ei ole loppunut edes kymmenen vuoden päästäkään.

      1. Minusta Pekan näkemys pitää hyvin pitkälle paikkansa – jopa keskituloiset saattavat vähentää palvelujen käyttöä ja muuttavat muutoinkin ostokäyttäytymistään.

        Tästä on ikävä kyllä ihan omakohtaisia kokemuksia koska ainakin itse reagoin/meidän perhe siten että Hesari joutui kärsimään siitä että nettoa tulee taloon vähemmän mikä taas johtuu siitä että asuinpaikkakuntamme kiristi veroäyriä ja päivähoitomaksut ym. hilattiin tappiin. Samoin jäi kotisiivous ainakin tauolle koska siitäkin tulee kotitalousvähennyksestä huolimatta siivoinen siivu maksettavaa + karsimme muitakin ostoja ja palveluiden käyttöä – ravintolavierailut mm.

        Summa summarum säästämme useamman tuhatlappusen vuositasolla mutta se on taas pois sitten joltakulta toiselta. Mitä tekevät ne joilla tuloja on vielä vähemmän ja ei muutoinkaan tahdo jäädä mitään säästöön – kiristävät vyötä hekin. Ja se että todellakin kirjoitetaan että menee huonosti aiheuttaa monessa juuri Pekan kuvaaman ”ketjureaktion”. Että eiköhän pistetä sanat ”lama” ja ”kriisi” pannaan ja aleta kuluttaa 🙂

        1. Meilläkin kotitalousvähennysten leikkaus johti siihen, ettemme ole palanneet kodin siivouspalvelujen käyttäjäksi kesätauon jälkeen.

          Urpilaisen logiikan mukaan on parempi, että esimerkiksi kaltaiseni yrittäjät käyttävät enemmän omaa aikaansa imurinvarressa.

          Kyllä nyt demareilla on aihetta tyytyväisyyteen, kun he saivat tempauksellaan vähintään satoja suomalaisia siivoojia työttömiksi.

          Lisäksi oli tiedossa, että kotitalousvähennys vähensi harmaata taloutta enemmän kuin mikään valvontakuvio koskaan. Toisin sanottuna hallitus rohkaisi suomalaisia taas takaisin veronkiertopuuhiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

fossiili-3
Jari Parantainen

Valtuutetun vaarallinen johtamisvinkki

Päätä ensin tavoitteet ja vasta sitten resurssit. Jos annat resurssien ohjata tavoitteita, organisaatiosi päätyy muiden fossiilien seuraksi aika pian.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.