Projektiryhmä oli äänestänyt selkäni takana. Vielä edellisenä päivänä palvelun hinnaksi oli sovittu kymppitonni. Illan ja yön aikana lukema oli kutistunut hikiseen 500 euroon.

Kun utelin syytä moiseen, sain kuulla, ettei yrityksen kulttuuriin kuulunut myydä yli tonnin hintaisia tuotteita.

Hienosteleva termi “kulttuuri” tarkoitti käytännössä myyjien hermoja. He pelkäsivät pyytää asiakkailtaan satasia enempää. Tyly ostaja olisi murskannut akkount manakerin herkän sielun.

Entä kävikö kauppa? Niin kai voisi luulla, kun hinta oli romahtanut 95 prosenttia.

No, ikävä kyllä hankkeen tulokset eivät päätyneet edes henkilöstölehden otsikoihin. Toimiva hinnoittelu edellyttäisi peräti viittä johdonmukaista vaihetta.

Hinnoittelijan viisikko on herkkä himmeli. Se on yhtä toimiva kuin ketjun heikoin lenkki.

Myyvä ja kannattava hinta syntyy näin:

    1. Kehitä haluttava tai tarpeellinen tuote
    2. Valitse tuoteversio
    3. Kuvaa tuotteen hyöty tai arvo
    4. Dollarisoi
    5. Valitse veloitustapa

Helppoa kuin heilan lemppaaminen! Jos seuraat reittiä reippaasti, saatat ansaita jopa pari paistisiivua näkkärin päälle.

Miten hinnoittelijan viisikko seikkailee käytännössä?

1. Kehitä haluttava tai tarpeellinen tuote

Jotta saisit bisnestä, tarvitset ensin jotain arvokasta. Sitä kutsutaan tuotteeksi tai palvelutuotteeksi.

Salkustasi on löydyttävä paketti, jota asiakas joko a) tarvitsee tai b) haluaa. Muuten sätkit pian kaulaasi myöten kellertävässä nesteessä.

Porsche on haluttava tuote, jota kukaan ei varsinaisesti tarvitse. Toisaalta Viagraa tuskin kukaan haluaa, mutta moni sitä tarvitsee.

2. Valitse tuoteversio

Usein samasta tuotteesta kannattaa pusertaa versiota, jotta mahdollisimman moni voisi sen ostaa.

Ehkä yleisin versioinnin tapa on viilata samasta perustuotteesta persaukisille karsittu ekoruppana, keskiluokalle standardimalli ja rikkaille pimpattu bling-bling-ökyversio.

3. Kuvaa tuotteen hyöty tai arvo

Jos et ole tarkkana, viimeistään tässä vaiheessa moottorisi alkaa yskiä. Paraskin tuotteesi jää hyllyyn happanemaan, jos ostaja ei ymmärrä sen tuottamaa hyötyä tai riemua.

Huomaa, että hyöty on aivan eri asia kuin tuotteesi ominaisuus. Hyöty on esimerkiksi tuotto, säästö, turva, helppous, imago, elämys tai flaksi.

4. Dollarisoi

Nyt muutat tuotteesi hyödyn tai arvon numeroiksi. Tai niin ainakin kannattaisi. Mutta aivan liian usein loikka höttöisistä mielikuvista selkeisiin lukuihin lipsahtaa limboksi.

Hämäläinen yltiörehellinen sisäinen äänesi alkaa nalkuttaa. Päätät olla tosi reilu. Jätät suuren osan tuotekehityksesi ponnistuksista dollarisoimatta.

Tuloksena on suomalainen tragedia. Tuote on muka a) kilpailijoita selvästi parempi mutta b) kilpailijoita selvästi halvempi. Yhdistelmä on ostajan näkökulmasta täysin epäuskottava.

5. Valitse veloitustapa

Viides ja viimeinen hinnoitteluvaihe jää usein kokonaan pohtimatta. Kuitenkin valitsemasi veloitusmenetelmä saattaa vaikuttaa rajusti sekä liikevaihtoosi että katteeseesi.

Kiinteä kokonaishinta on toki selkeä, muttei se aina ole tuottavin. Esimerkiksi osamaksu tekee köyhästäkin kuninkaan. Yrityspuolella leasing ajaa saman asian.

Yhdessä ravintolassa jokainen annos maksaa erikseen. Toisessa saat hotkia samaan hintaan niin paljon kuin pötsi vetää. Kolmas uskaltaa ehdottaa, että saat itse päättää, mitä ruokailustasi haluat maksaa.

Aluksi mainitsemani yrityksen “kulttuuri” varmisti, että dollarisointivaihe petti. Hintalappu ei ollut linjassa tuotteen todellisen arvon kanssa.

Tavallaan on vain hyvä, ettei paketti käynyt kaupaksi. Muuten firma olisi lahjoittanut kalliisti hankkimaansa kokemusta ja osaamista lähes ilmaiseksi.

Rohkenin soveltaa viestinnän professorin Osmo A. Wiion ensimmäistä lakia: Hinnoittelu menee yleensä pieleen, paitsi sattumalta.