Tänään Digitoday raportoi, että uusi iPhonen sormenjälkitunnistus murtui hakkereiden käsittelyssä saman tien.
Toisin sanottuna uutuuden arvo väheni, vaikka tuote säilyi täysin ennallaan.
Tämä asia tuntuu olevan hinnoittelukoulutusteni (insinöörihenkisille) osallistujille yksi vaikeimmista: tuotteen arvo ei riipukaan vain tuotteesta itsestään.
Esimerkkejä vastaavista tilanteista riittää pilvin pimein:
- Omakotitalosta tuli slummia, kun sen naapuriin muutti rötöstelevä moottoripyöräjengi.
- Hummer-maasturi muuttui ökypirssistä romuraudaksi, kun polttoaineen hinta pompsahti.
- Yhdysvaltalaisten pilvipalvelujen kysyntä notkahti, kun NSA:n urkintakuviot tulivat julkisiksi.
- Rätin arvo paukahti peltikatosta läpi, kun Lady Gaga ripusti sellaisen päälleen.
- Tallinnanmatkat lisäsivät suosiotaan, kun valtio korotti alkoholiveroja.
Kaikissa tapauksissa tuote on aivan entisellään – mutta vain teknisestä näkökulmasta. Jokin ulkopuolinen muljahdus muuttaa tuotteen arvoa ilman, että myyjä mahtaa sille yhtään mitään.
Ilmiö kertoo hyvin siitä, miten vähän tuotteen tai palvelun arvo – ja sikäli siis myös sen käypä hinta – riippuu vain joistain tuoteominaisuuksista. Puhumattakaan, että se olisi jotenkin kiinni valmistuskustannuksista.
Periaate lienee aika selvä. Mutta entäs kun kyse onkin juuri sinun omasta tuotteestasi?
Etenkin monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että toki maailman tuulet saattavat heilautella muiden tuotteiden hintoja. Mutta heidän omia palvelujaan moinen ei tietenkään koske millään tavalla.
Tuotteesi arvo riippuu tuotteestasi vain osittain.
5 vastausta
Eikö teoria tässä tapauksessa toimi myös niin päin, että uuden iPhonen sormenjälkitunnistuksen arvo ei riipu suojauksen aukottomuudesta.
Siis uutinen sormenjälkitunnistuksen heikkouksista ei laske sen arvoa, kun otetaan huomioon sormenjälkitunnistuksen lisäävän puhelimen suojauksen käyttöä ylipäänsä.
Suurin ongelma älypuhelinten suojauksessa kun taitaa edelleen olla se ettei mitään pin-koodeja tai salasanoja viitsitä käyttää sen vaativan vaivan takia, tai niitä käytetään niin, että koodia ei kysellä esimerkiksi tuntiin, kun puhelimen on kerran avannut. Sophoksen mukaan vuonna 2011 67 % kännykän käyttäjistä ei käytä suojauskoodeja (https://j.mp/1fxZVLC) ja viime vuonnakin vielä 59 % ei käyttänyt suojausta (https://wp.me/p120rT-Qya). Niistäkin, jotka käyttävät koodia niin valtaosa on TOP20 huonointa tyyliin 1234, 1111 ja 0000.
Chaos Computer Club on siis oikeassa ettei sormenjälkitunnistus ole idioottivarma suojaustapa, mutta Touch ID saa ihmiset silti suojaamaan puhelimensa paremmin kuin ilman Touch ID:ta.
Joidenkin perfektionistien mielestä suojauksen murrettavuus teki ominaisuudesta arvottoman. iPhonen arvo siis laski heidän näkökulmastaan.
Mutta sepä se, että maailmassa ei koskaan ole kahta asiakasta, jotka arvioisivat tuotteen arvon täsmälleen samalla tavalla. Sen vuoksi myyjä ei todellakaan voi päättää, mikä tuotteen arvo lopulta on.
Kuulun itse noihin suojauskoodin käyttäjiin. Hakkaan siis nelinumeroista koodia sata kertaa päivässä. Sormenjälkisuojaus helpottaisi elämää selvästi. En usko sekuntiakaan, että kukaan jaksaisi etsiä jostain sormenjälkiäni ja väärennellä niitä.
Niinpä omalta kannaltani uusi iPhone
5C5S olisi taas selvästi arvokkaampi kuin nykyinen iKapulani.Taisin saada kiinni tästä teoriasta. Kiitos!
5C:ssä ei ole sormenjälkitunnistinta. Insinööri huomaisi sen heti.
Se oli kirjoitusvirhe!