Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Jumala käski painua helvettiin

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Idolini ja guruni Seth Godin esiintyi eilen illalla ICE Live Business Forumin lavalla Tampereella. Niinpä painelin Pendolinolla syntymäkotikaupunkiini pyhiinvaellusmatkalle.

Pitkäaikaisen yhtiökumppanini Antti Apusen kanssa olemme kutsuneet Godinia jo vuosien ajan Ukko-ylijumalaksi – tai tuttavallisemmin vain Ukoksi. Eipä siis ihme, että myös Apunen istui seminaarissa kuin tatti.

Godin on monin tavoin palkittu ja etenkin bisneskirjailijana menestynyt markkinointiheppu. Hän on julkaissut jo (vähän laskutavasta riippuen) 15 teosta, jotka kaikki ovat olleet hittejä. Forbes-lehti valitsi Free Prize Inside -opuksen vuoden 2004 parhaaksi bisneskirjaksi.

Mutta miksi itse pidän Ukkoa niin tärkeänä?

Ensinnäkin hänen läpimurtoteoksensa Permission Marketing vuodelta 1999 vaikutti ajatteluuni rajusti. Ukko kääntyi ensimmäisten joukossa perinteistä tyrkyttämiseen perustuvaa markkinointia vastaan.

Monet ammattilaiset ajattelevat vieläkin, että asiakas on jonkin sortin kohde tai uhri, joka ei ymmärrä omaa etuaan. Niinpä häneltä on aivan turha kysellä, haluaako hän ylipäätään jonkin myyntireiskan maalitauluksi.

Godin käänsi asetelman ylösalaisin. Hän alkoi aidosti miettiä asioita myös uhrin – eli asiakkaan – näkökulmasta.

Väitänkin, että nykyään niin muodikkaat sisältö- ja inbound-markkinoinnin opit ovat paljon velkaa Ukko-ylijumalan ideoille.

Guruni ei kuitenkaan jäänyt yhden hitin ihmeeksi. Hän on onnistunut lanseeraamaan monta käytännön markkinointityötäni muuttanutta ajatusta myöhemminkin.

Esimerkiksi Tribes-kirjassaan hän totesi, ettei ihmisiä ole mitään järkeä yrittää käännyttää. Sen sijaan kannattaa etsiä ja koota omaksi heimoksi ne asiakasehdokkaat, jotka ovat jo valmiiksi uskossa.

Suuri osa markkinoijista ei tietenkään moisesta piittaa. He hakkaavat päätä seinään ja haaskaavat miljooniaan tehottomaan lähetystyöhön aina yhtä huonoin tuloksin.

Godin ei ole pelkkä akateeminen viisastelija. Hän kehittää jatkuvasti jos jonkinlaisia uusia liikeideoita. Ukko on esimerkiksi (Amazonin Jeff Bezosin ohella) niitä edelläkävijöitä, jotka ovat päättäneet hyökätä perinteisen kankean kirjankustannusbisneksen kimppuun.

Tietysti Ukon TED-puheita sun muita löytyy netistä vaikka kuinka. Mutta halusin nähdä hänet myös livenä jo siitäkin syystä, että kenties saisin vinkkejä tehokkaasta esiintymistekniikasta. Oli kiinnostavaa tarkkailla, miten homma hoidetaan suuren maailman tyyliin.

Satuin jäämään saliin ennen tätä illan pääesiintyjäämme. Juttelin Markkinointi & Mainonta -lehden toimittajan kanssa, kun muut painuivat kahvitauolle. Godin tuli lavalle selailemaan pian alkavaa esitystään läppäriltä. Päätinkin marssia moikkaamaan häntä.

”Hello Mr. Godin, I’m a big fan of yours! May I shake your hand?”

Ukko oli tyly. Hän käski painua helvettiin. Ei nyt ehkä aivan niillä sanoilla, mutta ajatus tuli kyllä selväksi.

No, mistäpä esitykseensä valmistautuva guru tiesi, millainen takiainen hänen kimppuunsa oli hyökkäämässä. Hän osasi priorisoida aikaansa. Nielin kyyneleeni ja palasin kehumaan Godinin ideoita toimittajalle.

18 vastausta

  1. Mainio teksti näin aamunavaukseksi!
    Tärkeää on että usko ei horju vaikka sitä koetellaan.
    Oma kokemukseni Godinin teksteistä on ohut mutta tämän perusteella aion taas tutustua lisää.

  2. Hmmmm….. Itse taisit puhua hiukan samankaltaisesta asiasta jossan välissä eli yhteistyöstä. Eli kovapalkkaisella ylijumalalla ei ollut tarvetta verkostoutua, tehdä yhteistyötä tms. ja hän ilmoitti asiasta selvästi.

    Etkös itsekin tainnut puhua hiukan samasa asiasta joskus aikoinaan ( https://pollitasta.fi/2011/03/ala-tee-yhteistyota/ )

    Tuo on aika vastakkainen käsitys kuin joillain kouluttajilla, jotka puhuvat esiintymistaidosta ja hyvistä esiintyjistä. Eli Antti Mustakallio puhui jossain siitä kuinka kiedotaan yleisö pikkusormen ympärille (https://sanahaltuun.fi/blogi/84/Kuinka-yleisoe-kiedotaan-pikkusormen-ympaerille/) ja korosti siellä yleisön tuntemista.

    Itse noudattaisin julkisena puhujana enemmän noita Mustakallion oppeja kuin sitä, että kuuntelijat ovat takiaisia.

    Huippuluokan konfrenssipuhujille ne kuuntelijat ovat niitä maksavia asiakkaita ja myös yksittäiselle pienelle takiaiselle muutaman ystävällisen sanan sanominen on lisäarvoa eikä hukkaa. Ja voihan siellä oman esiintymisen aikana mainita jotain siitä hankalasta takiaisesta.

    Äh, kuinka sekavasti sanottu, Kari 🙂

    P.S. Saattaahan olla että huippukin jännittää esiintymistä ja on luonut omat rutiinit esityksen alkuun ja ei halua niitä häirittävän.

    1. Arvostan sitä, että a) joku priorisoi aikansa mielestään tärkeimpiin asioihin ja b) ilmaisee itseään kiertelemättä. Seth Godin teki juuri niin.

      Oma rutiinini on sellainen, että kun saavun esiintymispaikalle, showni on jo valmis. Se johtuu siitä, että tarjouksissani lupaan toimittaa esitykseni tilaisuuden järjestäjälle viimeistään kolme päivää ennen h-hetkeä.

      Ehdin siis hyvin jutella muutamien vieraiden kanssa ennen esitystä. Tosin joudun useimmiten itse pyydystämään juttuseuraa. Suomalainen kuulija ei yleensä uskalla tulla moikkaamaan ilman jonkin viranomaisen antamaa lupaa.

      Ennakkoturinat ovat sitä paitsi hyödyllisiä tulevan esityksen kannalta. Saan usein vinkkejä siitä, millaisia vieraita salissa istuu ja millaisia odotuksia heillä saattaisi olla.

      Mutta nämä eivät siis ole mitään neuvoja oikeille tähdille. Jokaisella on tietenkin oma tapansa valmistautua.

      1. Täytyy sanoa, että God Seth teki virheen, vaikka muuten voikin olla etevä. Hän puhui omia sanojaan vastaan ja näkee ihmiset objekteina ja omina pelinappuloinaan tämän edellä mainitun perusteella.

        Nyt ku puhe muutenkin on osittain mennyt Raamatulliseksi, niin on otettava esiin kohta nimenomaisesta kirjasta, jossa taidetaan sanoa, että vaikka puhuisit ihmisten ja enkelten kielillä ja sinulta puuttuisi rakkaus, et sinä mitään olisi. God Seth teki varmaan juuri tämän. Tuollainen tyly käyttäytyminen tulee kostautumaan, myönnän että sisältö on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on ihmiset. Jos ei ole aikaa jutella kaikkien kanssa, niin vähintä mitä voi tehdä on kieltäytyä kohteliaasti hyökkämäättä toisen ihmisen ihmisarvoa vastaan.

        Tietty tämä on vaan oma mielipide.

        1. Ehkä suuren maailman tähdillä täytyy olla diivojen elkeitä. Ja johan se on tutkittu moneen kertaan, että mitä rikkaammaksi ihminen tulee, sitä vähemmän hän tuntee empatiaa.

          1. Joo, no kertomasi perusteella näyttäis tosiaan olevan näin 😉

  3. Jari, kertomuksesi paljastaa enemmän omasta tilannetajustasi kuin Sethistä.

    Yllätyit siis, että esitykseensä valmistautuva ihminen ei ollut kaikkein vastaanottavimmassa tilassa, kun joku tuli häiritsemään häntä.

    Yritin itse kutsua herraa illalliselle jo ennen joulua, ja vaikka se ei lopulta onnistunutkaan, kävin kohteliaasti kysymässä aiemman tauon aikana backstagen nurkilla, haluaisiko Seth tulla tervehtimään. Halusi, ja sain lopulta kaverikuvankin.

    Mitä tästä voisi oppia?

    1. Jos haluat saavuttaa jotain, valmistele sitä tarpeeksi ajoissa. Selvitä, keneen pitää ottaa yhteyttä ja tee niin.

    2. Kunnioita toisen ihmisen rajoja. Joka vaiheessa tarjosin itse mahdollisuuksia vaatimatta Sethiltä mitään. Sinä menit herran luo ja vaadit hänen huomiotaan (mitä Permission Marketing tästä sanoisi?).

    Voi toki olla, että Seth on ylimielinen, itsekäs kusipää. Toisaalta niinhän me kaikki ajoittain.

    1. Jyri, kiitos neuvoistasi! Ilman muuta karsin vastaisuudessa spontaaneja tempauksiani. Ei sellainen sovi suomalaiselle.

      Tässä maassa muutenkin tehdään liikaa harkitsemattomia asioita sen sijaan, että suunniteltaisiin niitä hartaammin – mieluiten kuukausia etukäteen.

      Lisää komiteamietintöjä, perkele!

      Yksi asia jäi vaivaamaan: mistä päättelit, että yllätyin Seth Godinin reaktiosta?

      1. Jos et olisi yllättynyt, et olisi pettynyt. Jos et olisi pettynyt, et varmaankaan olisi kirjoittanut katkeraa marttyyriblogahdusta.

        Toisaalta, jos et pettynyt vaan tiesit, että Seth reagoisi kuten reagoi, ja kävit silti miehelle huikkaamassa jotta voisit kirjoittaa tämän kirjoituksen, muodostuu omaan päähäni ikävä kuva sinusta juonittelevana ketkuna. Koska haluan uskoa ihmisten hyvyyteen, oletan että petyit ja loukkaannuit.

        Kyllä se siitä.

        1. Jos vain kokeilen onneani, en nyt niin hirveästi jaksa pettyä. Näissä myyntimiehen ja yrittäjän hommissa ei kovin kauan pärjää, jos jokainen torjunta tekee arven sieluun.

          Joku toinen toivottavasti näkee kirjoituksestani, että ylistän siinä Seth Godinin kykyä tuottaa vääräuskoisia ajatuksia vuodesta toiseen. Mutta jokainen tietysti muodostaa omat päätelmänsä.

          Myös kaltaisiasi auktoriteettiuskoisia tarvitaan tässä maassa. Siinä lajissa me suomalaiset olemmekin tutkitusti Euroopan kärkeä.

          1. Auktoriteettiuskovaista minusta ei kyllä saa millään, intänhän aiemmin ihailemalleni hunajapurkkigurullekin vastaan.

            Menisinkö juttelemaan jollekulle ihailemalleni ihmiselle hänen valmistautuessaan suoritukseensa? Onhan se mahdollista, mutta en välttämättä.

            Menisinkö juttelemaan hänelle vapaamuotoisemmassa ympäristössä (esimerkiksi cocktail-tilaisuudessa tai muuten vapaa-ajalla)? Todellakin menisin.

            Moniko meistä menisi kysymään kädenpuristusta Tero Pitkämäeltä hänen kävellessään vauhdinottopaikan päähän keihäs kädessään?

          2. Eiköhän todeta, että ajattelemme tästä asiasta eri tavalla ja sillä sipuli.

            Jos maksan seminaarista lähemmäs tonnin, olen mielestäni päivän päähenkilö – jota asiakkaaksikin kutsutaan. Seth Godin puolestaan kuuluu järjestäjän alihankkijoihin. Olen siis hänen palkanmaksajansa.

  4. Aletaan olla ytimessä – pitäisi olla lupa siihen, mitä teen tai tehdään. Luterilainen tai jotain, sisäänrakennettu sisäsiittoinen itserakennettu sensuuri.

    Perheessämme käydään parhaillaan keskustelua tulevaisuudesta, poikani ovat siinä iässä, että tätä on pohdittava. Oma kehoitukseni on, että ulkomaille ja mieluiten Venäjälle – on lähellä ja alkaa pikku hiljaa kypsyä markkinataloudeksi.

    Miksei kotimaahan, kysyvät molemmat ja vastaukseni on, että tässä maassa on menty liian pitkälle ”yhteiskuntavastuussa” ja se ajaa konkurssiin koko Oy Suomi Ab:n. Menee noin 5 vuotta siihen, kun ajaudutaan IMF:n holhoukseen, jonka jälkeen EU:n parhaillaan rakennusvaiheessa oleva ”rakennerahasto” ottaa haltuunsa päätöksenteon ja vasta sen kuurin jälkeen täällä voidaan hengittaa uudelleen.

    Yhteensä menee 20 vuotta ja sitä en halua, että oma jälkikasvuni suorittaa tässä maassa yhteiskunnan verotusorjana.

    Edelleen, allekirjoitan alla olevan kaverin kaikki sanat.

    Jyri voi jäädä tänne pesemään naapurin selkää. Eurolla kerta.

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66162-mies-kyllastyi-suomeen-koko-ajan-joku-stanan-saantosakari-kyttaamassa

  5. Tai sitten jumala mokasi. Joskus, vaikka harvoin, kokeneillakin esiintyjillä on inhimillinen hetki – jokin asia oli ärsyttänyt hetkeä aikaisemmin, ja seuraava henkilö saa maksaa siitä.
    Joku tamperelainen teknikko ei saanut laitteita toimimaan ja syytti jumalan presentaation formaattia kömpelöllä englannilla samalla kun jumalalla on jetlag ja mustasta makkarasta saatuja mahanpuruja, eikä ketään kiinnosta tuoda pullovettä jumalalle vaan tyrkyttävät kraanvettä ylistäen suomalaista vedenlaatua.
    Ja sitten joku suorasukainen ihminen yhtäkkiä lähestyy käsi reippaasti ojossa.

    Jumala mokasi, ja paljasti inhimillisen puolensa.

  6. Vakavammin ottaen Jyrin kommentti hienovaraisemmasta lähestymistavasta kuulostaa selitykseltä tällaiseen reaktioon. Kulttuureissa on eroa, ja koska Suomea ei juuri tunneta edes maana kartalla pääkaupungista puhumattkaan, ei suomalaista suoratoimista kulttuuriakaan tunneta, ja tänne tulleet saavat ihmetellä että täällä ei omata kansainvälisiä hienovaraisempia toimintamalleja vaan käytetään omia – joita pidetään oikeampina – .”sillä eihän rehellisessä suorassa puheessa” voi olla mitään vikaa…

    Tampereella varsinkin on hyvin suorasukainen perusrehellinen suomalainen kulttuuri — eihän siellä edes asu juurikaan muunmaalaisea sitä muuttamassa, tai kenen kanssa voisi harjoitella englantia. Joten sinne tullut please -sanaan ja small talk -kulttuuriin tottunut saa äkkiä moneen kertaan täyslaidallisen ennenkuin päivä on edes ehtinyt pitkälle.

    Ja tämä voi olla suomalaisittain täysin normaalia kohteliasta puhetta mutta tulee väärin tulkituksi toisesta kulttuurista tulevan kohdalla.

    Vaikeuksia ei yleensä tule kun asiat rullaavat, mutta jos jokin ei toimi ja tulee ongelmia, niin kulttuurilliset asiat nousevat tunteina esiin niiden myötä aivan huomaamatta. Ja jos suurin osa paikalla olevista asianosaisista tulkitsee tilannetta vain yhden kulttuurin näkökulmasta, yhtä kulttuuria tuntien niin ristiriita jää usein selvittämättä.

    Ja nyt kun väitän tällaista, minun kanssani täysin eri mieltä olevat paljastuvat niiksi, jotka tuntevat vain yhden kulttuurin, ja vaikka puhuisivatkin vierasta kieltä, puhuvat sitä suomalaisella kulttuurilla tyyliin: miksi joka väliin pitäisi laukoa turhia kohteliaisuuksia ja jaksaa jotain small talkia.

    Valitettavasti jalkapallon ja jääkiekon eroista ei voi keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka osaa vain jompaa kumpaa. Ne, jotka itse osaavat pelata hyvin molempia, voivat vasta rinnastaa niitä ja etsiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia syvällisemmällä tasolla, eli ymmärtää molempia.

    Suomalaisuuteen kuuluu herkkähipiäisyys kulttuurien tuntemuksen suhteen, sillä kiitos suomettumisen kauden moni täällä on päässyt oppimaan ainoastaan yhden kulttuurin – omansa. Se ei anna valmiuksia nähdä asioita toisesta, yhtä lailla kelvollisesta vinkkelistä.

    Itse en puhu jalkapalloa, joten hermostutan hetkessä tosifanin osaamattomuudellani, mutta amerikkalaisia tunnen läheisesti ja tiedän mitkä asiat suomalaisessa kulttuurissa saavat heidät – no, poikkeamaan rauhallisen kohteliaasta käytöksestä.
    Ja näitä lienee tapahtunut jo monta, ennen kuin Jari ehti edes luoda iloisen hymyilevää katsekontktia, joten Jari ei saanut edes tilaisuutta osoittaa vilpitöntä ihailuaan, joka on esiintyjille kuitenkin tärkeää.

    Ja kaikki kuitenkin Tampereellakin varmasti tarkoittivat vilpittömästi olla normaalin ystävällisiä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja
Tommi Elomaa

Mikä on ollut paras varastamasi idea?

Pölli Tästä- blogimme täyttää tänään vuosia. Jo 15 vuotta tämä ideavarkaiden apaja on ollut vapaata riistaa kaikille katiskasta kalastaville. Kirjoituksia on hyvän matkaa toista tuhatta ja aiheet ovat käsitelleet kaikkea. Siis ihan kaikkea. Mutta mikä on ollut kaikkien aikojen paras postaus?

Sakkojen tuotteistaminen
Tommi Elomaa

Kannattaisiko sakot tuotteistaa?

Matkailijan matka katkesi koneesta poistamiseen Pariisissa. Avoimeksi jää, millainen lasku tuosta lankeaa – jos lankeaa. Olisiko sakkojen tuotteistuksella mitään vaikutusta?

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.