Vaimoni piipahti Vepsäläisellä. Hiljaista oli. Kolme myyjää nakutteli koneitaan tiskin takana. Somessa ilmeisesti riitti sutinaa.

Parempi puoliskoni kysyi, missä hän voisi tutustua putiikin mattovalikoimaan. Yksi myyjättäristä jaksoi vaivoin nostaa katsettaan.

“Meillä ei ole matto-osastoa erikseen. Ne ovat täällä pitkin myymälää. Kova homma.”

Kovalla hommalla hän kaikesta päätellen tarkoitti, että vain joku hänen persnahkaansakin sitkeämpi asiakas oli joskus onnistunut ostamaan kudelman tallottavakseen.

Vaimoni pyöriskeli liikkeessä kotvan. Halli ei suinkaan ollut tyhjä. Siellä harhaili toinenkin orpo.

Lopulta ostajaehdokkaat poistuivat peräkanaa porstuaan – tyhjin käsin molemmat. Asiakaspalvelutiimi ei muilta kiireiltään ehtinyt edes hyvästellä.

(Lauantaina marssimme Vepsäläisen kilpailijalle. Siellä myyjällä oli meille aikaa. Tilasimme kaksi keskikokoista, yhden ison ja yhden Saharan kokoisen maton.)

Tiedotusvälineet ovat taivastelleet Etlan selvitystä, jonka mukaan automatio hotkaisee joka kolmannen työpaikan. Ennuste haarukoi samaa ilmiötä, joka oli mielestäni vuoden 2012 tärkein uutinen.

Viime viikolla otin asian puheeksi eräässä johtajakoulutuksessa. Totesin, että robotti korvaa monet rivimyyjät muutamassa vuodessa. Reaktio oli jo tuttu.

“Kone ei pärjää ihmiselle joka hommassa. Se ei ota huomioon ihmisen tunteita.”

Olen ihan samaa mieltä. Jos tiskin takana seisoo kaunis/komea, huumorintajuinen, sosiaalisesti taitava, rehellinen, osaava, ripeä, hyvämuistinen ja ilmaisutaitoinen myyjä, robotti jää toistaiseksi kakkoseksi.

Ongelma on vain se, että siellä tiskin takana notkuu kyllästynyt, lusmuileva, välinpitämätön, epäluotettava, hidas ja sönköttävä mäntti.

Jos myyjä onnistuu herättämään jonkin tunteen asiakkaassaan, se on lähinnä kipakka vitutus.

Vepsäläisen myyjä ei varmasti sijoitu ammattikuntansa pohjasakkaan. Silti hänkin onnistui häätämään asiakkaansa nimenomaan tunteisiin vetoavalla käytöksellään.

En muista, että vaikkapa Amazonin myyntirobotti – eli verkkokauppa – olisi koskaan viisastellut, hidastellut, valittanut, unohtanut tai huijannut. Se on sitä paitsi töissä ympäri vuorokauden, aina yhtä pirtsakkana.

Jos saisin päättää, asioinko paikallisen ostarini postikonttorissa vai pakettiautomaatilla, valitsen jälkimmäisen ilman muuta. Samaa kertoi eräs Itellan johtaja.

Kerrankin automaattia kokeilleet ovat valmiit hylkäämään ihmiskontaktin saman tien.

Sitä paitsi myynnin ammattilaiset unohtavat tärkeän yksityiskohdan. Homo sapiens ihastuu erittäin herkästi otuksiin ja esineisiin.

Kuten edesmennyt viestinnän professori Osmo A. Wiio totesi, planeetallemme tupsahtanut marssilainen luulisi koiraa maapallon valtiaaksi. Me kaksijalkaiset näyttäisimme ulkopuolisen silmin palvelijoilta, joiden perimmäinen tehtävä on huolehtia laiskottelevien lemmikkien hyvinvoinnista.

Tiedän täyspäisiä suomalaisia, jotka ovat antaneet lattioita imuroivalle siivousrobotilleen nimen.

Eräässä tutkimuksessa havaittiin jo vuosia sitten, että luomakunnan kruunu liittoutui tietokoneen kanssa muutamassa minuutissa. Koehenkilöt alkoivat jopa osoittaa kiintymystä elektroniseen joukkuetoveriinsa.

Pikkupoikana rakkain ystäväni oli pieni punainen apina. Heitin parsitun ja paikatun pehmoleluni ullakolta roskiin muuton yhteydessä kymmenen vuotta sitten. Kadun julmaa temppuani ajoittain niin ankarasti, että tunnen silkkaa fyysistä kipua.

Ihmisen mielikuvitus huolehtii siitä, että kaikenkarvaiset korvikkeet herättävät tunteita. Nykynuori ehtii rakastua robottiin vielä ennen eläkepäiviään.

Robotti ei kärsi känkkäränkästä. Se peittoaa keskinkertaisen myyjän pelottavan usein jo nyt.