Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Yrittäjä ei almuja kaipaa

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kuten kaikki suomalaiset hyvin tietävät, olen bisneskirjojen ilkkaremes. Tai ainakin katakärkkäinen. Tai vähintään katariinasouri.

Toisin sanottuna kansa ostaa satojatuhansia opuksiani vuosittain. Tai ainakin tuhansia.  No okei, vähintään satoja ihan varmasti.

Eräs ystävä tiedustelikin hiljattain, paljonko saan kirjastoilta lainauskorvauksia.

Mitä ihmeen lainauskorvauksia?!

Juttukumppani oli oikein laskenut arvion, miten suuren summan kirjastolaitos on minulle velkaa. Rahat pitäisi vain hakea.

Kieltäydyin kohteliaasti. En aio periä lainauskorvauksiani ja piste.

Mielestäni avustukset tekevät bisnekselle usein hallaa. Ne ohjaavat yrittäjien ja johtajien huomion maksavista asiakkaista byrokraattiseen nyhjäämiseen.

Viikko sitten eräässä projektipalaverissa asiakkaani esitti retorisen kysymyksen, että olinhan tietenkin käyttänyt Tekes-rahaa omien palvelujeni tuotteistamiseen.

Hämmästys oli ilmeinen, kun kerroin, etten ole hakenut tuotekehitysavustuksia. Enkä aio hakea tulevaisuudessakaan.

Jos asiakkaani eivät suostu maksamaan palveluistani, se on minun ongelmani. Miten ihmeessä ratkaisu löytyisi jonkin byrokraattisen rahanjakoautomaatin syövereistä?

Ehkä tämä on hyväosaisen marinaa. Toisaalta jokainen yritykseni on aloittanut hommat nollasta. Asiantuntijabisneksissä pääsee alkuun ilman isoja pääomia kuka tahansa.

Jotain se kertoo suomalaisista johtajista,  että vapaaehtoisesti ilman almuja pakertavaa yrittäjää pidetään suorastaan kahjona.

Näyttäisikö maamme toiselta, jos käyttäisimme kaiken tukihumppaan kuluvan ajan ja energian esimerkiksi myyntityöhön. Kumpi tuottaisi lopulta enemmän?

Arvaat taatusti, mitä mieltä itse olen.

En muuten usko sekuntiakaan, että Supercell olisi jäänyt lähtökuoppiinsa ilman Tekes-rahoitusta – siis vaikka toimitusjohtaja Ilkka Paananen muuta väittääkin.

Myy ideasi maksaville asiakkaille, älä almuja jakaville byrokraateille.

 

22 vastausta

  1. Jos pärjää taloudellisesti ilman tukia niin kukaan täysijärkinen ei siihen byrokratiahevelttiin kyllä lähde vapaaehtoisesti.

    1. No täsmälleen niin! Sitä paitsi virkamiehen myöntämä tukipaketti ei todista tuotteen tai palvelun elinkelpoisuudesta yhtään mitään. Vain maksavan asiakkaan mielipiteellä on todistusvoimaa.

      Toisin sanottuna tukihumpan parissa on helppo haaskata aikaa ja kuvitella, että bisnes olisi menossa oikeaan suuntaan.

  2. Olen tuollaisessa avustuspalaverissa kerran ollut. Vastaava virkamies olisi jutellut ja juonut kahvia vaikka koko päivän, itsellä oli kiire päivän hommiin ettei ihan yötöiksi mene.

    1. Tässä maassa on tuhansittain kuvaamasi kaltaisia ihmisiä, jotka saavat elantonsa tukirahojen jakelubisneksestä. Heillä on kaikki intressit esiintyä ikään kuin tukiaiset olisivat jotain taivaasta satavaa mannaa.

      Harvoin kuulen sanaakaan siitä, miten tuet rapauttavat yrittäjien työmoraalia. Arkijärki kuitenkin sanoo, että ilmainen raha laiskistaa.

  3. Jari kuule, noiden Tekes-hakemusten tekeminen on niin vaikeaa, että Suomessa on sankka joukko konsultteja, jotka elävät hakemuksilla. Siinä vasta hieno bisnes onkin!

    1. Oikeassa olet! Joskus muutamia vuosia sitten eräs konsulttiyritys halusi tuotteistaa Tekes-tuotekehityshakemuksiin keskittyvän palvelun. Koska yrittäjät inhoavat Tekes-byrokratiaa, paketille olisi ollut ilmeinen tarve.

      Kun Tekes kuuli moisesta hankkeesta, se iski jarrut päälle. Se ei missään tapauksessa hyväksyisi ”ulkopuolisten” ammattilaisten laatimia hakemuksia. Jokaisen hakijan olisi raavittava paperit kasaan ihan itse.

      Tietenkään tekesläisillä ei käynyt mielessä, että he voisivat a) yksinkertaistaa hakemuksiaan tai b) hoitaa rumban asiakkaidensa puolesta. Riesahan on täysin Tekesin itse aiheuttama.

      Ei niistä neukkulan ajoista niin kauan olekaan. Kulttuuri elää virkamiesten keskuudessa edelleen vahvana.

  4. Yritystuki: Valtio ottaa veroja kannattavilta ja työllistäviltä yrityksiltä ja jakaa sitä niille, jotka eivät itse pärjää ja joihin kukaan muu (esim. pankit tai sijoittajat) ei usko. Vaikea nähdä tolkkua moisessa.

    1. Hyvin kiteytät yritystukien kieroutuneen logiikan. Jos firma ei ole keksinyt kannattavaa bisnestä, korjaako valtion rahalähetys tilanteen? Näkisinpä siitä joskus yhdenkin esimerkin.

  5. Me aivan aloittelevina yrittäjinä ja ”yrityshautomon” jäsenenä haettiin ja saatiin aikanaan ”hautomotukea”, joka esittelyjen mukaan oli ”aloittelevan yrittäjän palkanmaksuun tarkoitettu tuki”. Oltaisiinko osattu ilman ohjausta ja neuvoa hakea? Ei. Oltaisiinko osattu täyttää itse papereita? Ei hitossa. Oltaisiinko sen hetkisen liiketoiminnan / lukujen valossa ansaittu tuki? Ei. Oliko meillä käynyt ”yritystutkija” lopulta kiinnostunut siitä, mitä aiotaan rahoilla tehdä? Ei. Kaduttaako? Ei. Lähdetäänkö koskaan samaan hakemusrumbaan uudelleen? Ei. Oltaisiinko ilman tukea nyt samassa tilanteessa kuin tuen kanssa? Kyllä.
    Hurjinta tässä tapauksessa oli se, että kukaan ei jälkeenpäin kysynyt yhtään mitään siitä, miten rahat käytettiin tai ollut kiinnostunut siitä, miten meillä menee.

    1. Aikanaan noin 15 vuotta sitten softafirmamme haki ja sai kohtalaisen pläjäyksen Tekesin tuotekehitystukea ja lainaa. Huomasin saman ilmiön.

      Ei Tekesillä ollut mitään yritystäkään seurata, oliko potista jotain todellista hyötyä. Toki jouduin rustaamaan raportteja. Mutta niihin olisi voinut sepitellä mitä tahansa satuja.

      Toivottavasti meno on nykyisin aivan toisenlaista.

  6. Tästä jotenkin kumpuaa se perisuomalainen ajattelu, että on kunniakkaampaa pärjätä omillaan – minähän en sossusta almuja anele – ”Raukat vain menköhöt merten taa” kele, tana!
    Onhan se kunniakasta pantata talo ja kesämökki. Elää pelko takapuolessa ja haava mahassa epäonnistumista peläten. Tosi kunniakas yrittäjä kaatuu saappaat jalassa sorvin ääreen ja jättää muijalle ja muksuille velkaisen kuolinpesän.

    Otsikon olisi ehkä pitänyt olla: Pienyrittäjä ei almuja kaipaa.
    Isot pojat pelaavat aina toisten rahoilla, vaikka omiakin olisi. He ymmärtävät, ettei omaa omaisuuttaan kannata vaarantaa, jos muitakin maksajia löytyy. Siten he ovat isoiksi kasvaneetkin.
    Harva pienyrittäjä edes saa starttirahaa kummempia tukia, vaikka haluaisikin, joten ymmärrän mistä kenkä puristaa. Onhan se tukien haku monimutkaista, mutta jos paperinpyörittelyä pelkää, niin ei kannata yrittäjäksi edes ryhtyä.

    1. Nojaa. On niitä tekesin kannustinloukkuun jääneitä firmoja. Itse taas uskon, että usein menestymään ajaa intohimo asiaan. Paperit toki pyöritellään, jos siitä nähdään merkittävää hyötyä liiketoiminnalle. Mutta monesti investointi johonkin muuhun voi olla järkevämpää, koska byrokratialla on jokin kustannus aina. Jos pyrkii siihen, että rahat tulee asiakkaalta niin sitten myös kehittyy siinä hyväksi.

      1. Sitä paitsi monet yrittäjät oppivat pitämään aivan itsestään selvänä, että avustukset kuuluvat etenkin yrityksen alkuvaiheisiin. Niiden kimpussahan kaikki muutkin näyttävät touhuavan.

        Kun aika pitäisi käyttää asiakkaiden parissa, väki oppiikin sepittelemään hakemuksia ja raportteja byrokraateille. Se ei voi olla kaukonäköisin tapa käyttää kalliita työtunteja. Firma nykii starttimoottorilla eteenpäin. Varsinainen kone ei käynnisty.

    2. Mielessäni oli enemmänkin maailman toiseksi suurimman verkkokaupan pyörittäjän, eli Amazonin Jeff Bezosin näkökulma.

      Ameriikan Pesonenhan on sitä mieltä, ettei hänen firmansa ei olisi saanut koskaan mitään aikaan, jos Amazonin projekteissa olisi ollut tarpeeksi aikaa ja rahaa. Kekseliäisyys syntyy niukkuudesta.

  7. Erittäin hyvä kirjoitus, jälleen kerran.

    Harva untuvikkoyrittäjä osaa arvata, minkälainen ansa Tekesin tuotekehityslaina on. Ei huolen häivääkään, kun nostetaan ennakkoa, jolla investoidaan hieman ja ruvetaan maksamaan devaajien palkkoja hieman etukenossa – kassavirtaahan tulee sitten myöhemmin kun ollaan saatu demo aikaiseksi. Eikä lainaakaan tarvitse maksaa vasta kuin aikaisintaan muutaman vuoden päästä…

    Ilman muuta kassavirtaa firman oma pääoma painuu pakkasen puolelle jo ensimmäisen tilikauden jälkeen, kun pitkäaikainen vieras pääoma kurittaa tasetta. Kaupparekisteri vaatii ilmoitusta ja menetetty osakepääoma on metsästettävä takaisin. Tässä tilanteessa saa tosissaan tehdä töitä, että firma ei mene selvitystilaan ja/tai konkkaan.

    Helvetinmoinen ansa, mutta turha on Tekesiä syyttää, olisi vaan pitänyt huolehtia paremmin firman alkuvaiheen kassavirrasta. Tekeskin tuli hienosti muutaman vuoden päästä vastaan ja myönsi suurimmasta osasta lainaa maksuvapautuksen. Jokunen vuosi siinä kuitenkin meni käytännössä pöytälaatikkofirmana, kun taloudellisia vaikeuksia sai selitellä jokaiselle vähänkin isommalle yhteistyökumppanille.

    Firmamme on edelleen pystyssä. Emme koskaan tule hakemaan minkäänlaisia avustuksia miltään taholta.

    1. Hyvin kuvaat käytännön tilannetta. Itselleni tuli aikanaan yllätyksenä se, että Tekes maksaa rahat vasta jälkikäteen. Toisin sanottuna rahoituksen piti löytyä joka tapauksessa itseltä.

      Sitten aikanaan tilille ilmestyi Tekes-potti, jolle ei ollut enää mitään varsinaista käyttöä. Olimmehan maksaneet projektimme kustannukset jo ajat sitten omasta kassastamme.

    2. Vastaavalla tavalla pankki antaa auliisti lainaa yritykselle jos vakuuksia löytyy, ja ensimmäisen tilikauden jälkeen tase onkin ihan kuralla. Eli mieluummin laina omiin nimiin ja pääomalainana firmalle.

  8. Näitä tuista on keskusteltu, että pitäisikö ne poistaa tai edes leikata. Nokia-kaupan yhteydessäkin jotkin vaativat Nokian maksamaan tuet takaisin. Itse en ole yrittäjä ja en omaa koekmusta. Mielestäni yrityksen tulisi toimia omillaan.

    Sellaisenkin olen kuullut, että te-keskuksen virkailija oli erittäin vihainen yritykselle, jolle oli jäänyt käyttämättä osa tuesta. Pitäisi kuulema käyttää kaikki, mitä annetaan. Perinteisesti ensi vuoden määrät on pienempiä, jos rahoja jää käyttämättä. Ei passaa ajatella meidän ”yhteistä” pottia.

  9. Olis varmaan järkevämpää valtiolle ja kaikille muillekin, että noillakin lainauskorvausten miljoonilla ostettaisiin lisää kiinnostavia kirjoja kirjastoon. Etenkin uudempien ja kallimpien bisneskirjojen saatavuus kun on joskus aika heikkoa kirjastosta.

    Olen ymmärtänyt myös, että e-kirjojen saatavuus kirjastoista on tällä hetkellä rajoitettu, koska lainauskorvauksista ei ole päästy sopimukseen.

  10. Hei

    Heitänpä sellaisen asiaasivuavan kysymyksen, että miten suhtaudut kirjaan tuotteena. Kirjathan ovat yllättävän kallita (monta kymppiä), vaikka kirjastosta saa niitä ilmaiseksi, kirjat luetaan kerran ja ilkkaremeksiäkin saa antikvariaatista parilla eurolla kun isänpäiväsesonki on mennyt ohi (ja taidekirjailijan esikoisteos menee makuloitavaksi). Miksi kirjoja edelleen kuitenkin myydään?

    Saisiko tästä blogauksen jossain vaiheessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.