Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Postimummo on 376-vuotias

Posti on harjoitellut vasta 376 vuotta

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Piipahdin pärisemässä Seinäjoella viime viikolla. Koska paikalla oli parisataa kuulijaa, ihan kaikille ei ollut antaa omia tuotteistuskirjojaan. Arvoimme niitä kymmenen. Lupasin lähettää opukset postitse.

Eilen raapustin omistuskirjoitukset nimilehdille ja pakkasin kirjat. Päätin vielä tarkistaa, mikä mahtaisi olla passelin paketin postimaksu.

Niin, tai onkohan tässä nyt kuitenkin kyseessä kirje? Mikä on muuten kirjeen ja paketin ero?

Entä maksikirje? Se on tietysti iso kirje. Mutta miksei se ole oikeastaan paketti?

Postin sivuilta voi sitten lueskella tällaisia ”selkeitä” ohjeita:

Voinko lähettää kirjan kirjeessä? Onko se paras tapa? Milloin pitäiisi käyttää maksikirjettä tai pakettia? Mikä on kirjeen ja paketin ero?
Näin posti ohjeistaa. Mutta voinko lähettää kirjan kirjeessä? Onko se paras tapa? Milloin pitäisi käyttää maksikirjettä tai pakettia? Mikä on kirjeen ja paketin ero? Klikkaa kuva täysikokoiseksi.

Päätökseni syntyi lopulta Aku Ankan lanseeraaman höpsismin keinoin – eli summamutikassa arpomalla jälleen kerran.

Paiskasin kirjat menemään kakkospostissa kirjeinä. Paikallisen huoltoaseman yrittäjä veloitti niistä 5,40 euroa kappaleelta.

Sen verran asia jäi kuitenkin kaihertamaan, että haahuilin tänään Postin sivuille uudelleen. Päädyin kirje- ja pakettilaskuriin.

Koska kirjeeni olivat yli 3 senttiä paksuja, ilmeisesti käytin väärää tapaa. Laskurin mielestä vaihtoehtoja ovat vain paketit ja maksikirjeet.

postin_laskuri

Jostain syystä tämä ei kuitenkaan ollut asiamiespostin tiskillä mikään ongelma. Maksoin ”tavallisesta” kirjeestä. Ihan kivaa, mutta outoa.

Juu, olen selvästi uusavuton. Mutta väitän, että moni bisnes kaatuu nykyään pienempäänkin hämminkiin.

Toisaalta Postin hinnat eivät taatusti kestä sitä, että edes joka kymmenes asiakas kaipaisi konsulttia avukseen.

Posti on harjoitellut Suomessa vasta 376 vuotta. Ehkä se oppii ehdottamaan oikeaa tuotettaan jo ennen 500. syntymäpäiväänsä.

31 vastausta

  1. Kuinkahan mahtaa armaan posti- ja telelaitoksemme käydä kylmässä ja katalassa kilpailun maailmassa? Menevätkö muut ohi mennen tullen?
    https://www.r-kioski.fi/AErraePaketti.263.0.html. Ärrkiska, virallisemmin Reitan Convenience AS, on siis jo paketoinut paketin. Tuotteistanut!
    https://www.postnordlogistics.fi/fi/Sivut/home.aspx. Ruotsin ja Tanskan postien yhteenliittymä liikuttaa yrityspaketteja jo Suomessakin.
    Ovatko kilpailijat ketterämpiä ja vievätkö ne kirsikat kaakusta?

    1. Kiitos Teppo, siinäpä oivia verrokkeja!

      Aivan selvästi me suomalaiset olemme vain liian tottuneita Postin touhuun – ja niin ovat ilmeisesti postilaiset itsekin. Siksi monet asiat pysyvät vuodesta toiseen yhtä hankalina.

  2. Aikoina, jolloin puuhasin enemmänkin lähetysten kanssa, palvelutehokkuudessa ja -varmuudessa Posti jäi kirkkaasti hännille. Matkahuolto sai minun/asiakkaani rahat huomattavasti useammin, kun piti paketti saada perille nopeasti ja luotettavasti.
    Minusta on mielenkiintoista, miten ihan muutaman vuoden sisällä Postin luotettavuus karisi. Silloista yritystoimintaani aloittaessani Posti oli luotettava ja aikataulut pitivät, ja lähinnä voivottelimme ulkomailta tavaraa tilatessamme, kun eri maiden posteja eivät tavarantoimittajat pitäneet luotettavina vaan käyttivät aina paljon kalliimpia kuriiripalveluja (joissa niissäkin oli isoja eroja!).

    Sitten alkoi useammin ja useammin käydä myös täällä kotimaassa niin, että lähetyksen olinpaikkaa ei saatukaan selville, tai järjestelmä näytti jotakin, mutta pakettia ei löytynytkään sieltä, mistä piti, vaan vasta viikon päästä jostakin aivan muualta… Pakkohan se oli vaihtaa, kun asiakkaat kuitenkin tavaransa nopeasti tarvitsivat ja ei ollut kiinni siitä, etteikö tavaraa hyllyssä olisi ollut. Ja tosiaan se ainainen arpominen, mikä mahtuu postiluukusta ja menee maksikirjeenä ja mikä ei….. Saimme postista sellaisen muovisen postiluukkuimitaatioläpyskän, jos siitä meni läpi, oli maksikirje, jos ei, niin paketti. Joskus vain oli postilla eri käsitys siitä, että meneekö se kuplamuovikuori läpi vai ei……

    Ja sitten Posti manaa, kun lähetysten määrä pienenee vuosi vuodelta. Vanhassa sarjakuvassa mies ihmettelee toiselle: ”Jaa, en tiennytkään, että Posti on palvelulaitos…” Samaa minäkin ihmettelin yrityksen loppuvuosina.

  3. 75 vuotias mummo ajoi autolla nuorimman poikani päälle pari viikkoa sitten. Mummo sai syytteen liikkenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poika oli mopolla liikkeellä ja mummo täräytti päälle. Mopo menee lunastukseen ja yritin lopettaa Vakuutusyhtiö IF verkkosivujen neuvojen kautta mopon vakuutuksen – sikakallis vakuutus kun on.

    Vaatii verkkotunnistautumisen ja näin tein Nordean kautta. Kun yrität lopettaa yksittäisen vakuutuksen, joudut tilanteeseen, jossa saat sellaisen vaikutelman, että menee kaikki vakuutukset saman tien. Ei ole tarkoitus ollenkaan. Tahallaan tehty vaikeaksi koko touhu. Mitä annetaan vaihtoehdoksi – no voi jättää soittopyynnön tietty. Sellaisen tein, arvatkaa onko soitettu. Pitää varmaan hypätä autoon ja ajaa siihen yhteen konttoriin, joka näillä on jäljellä ja jossa on asiakaspalvelua. Onko kellään ehdottaa palvelualttiimpaa yhtiötä?

    1. Ikäviä nämä törmäilevät mummot, toivottavasti poikasi on kondiksessa.

      Kysymys Mr Parantaiselle sekä muille lukijoille. Eli onkohan tuolle tahallaan epäloogiseksi suunnitellulle käyttöliittymälle joku nimi? Tällainen ”reversed UI”-taktiikka (oma nimitys) tulee päivittäin vastaan, kun eri (netti)palvelut haluaa väkisin pitää/ohjata käyttäjiään johonkin suuntaan.

      Esimerkkinä vaikka Googlessa sähköpostitilistä toiseen vaihtaminen; ruudulle tulee juuri Thomasin kuvaama tilanne, jossa kysytään että haluaako käyttäjä deletoida muut tilinsä, tai vaihtoehtoisen pyyteettömästi ”vain” yhdistää olemassa olevat. ”Deletointi” on siis ainoa tie päästä tuohon perinteiseen aloitusnäkymään, jossa voi itse kirjoittaa sekä käyttäjätunnuksen JA salasanan, eli voi vapaasti valita millä tilillä kirjautuu.

      Facebook on tunnetusti tehnyt tästä myös taidetta jo vuosia yksityisyysasetusten suhteen. Eli sitä mukaa kun käyttäjät ovat ruvenneet rajaamaan sisältönsä näkyvyyttä; on fabo samaan tahtiin vaikeuttanut säätämistä epäloogistamalla valintoja. KIRSIKKANA kakun päällä, suurten versiopäivitysten tms kohdalla on ”sattumalta” itse säädetyt rajaukset nollautuneet, ja taas on pitänyt käydä käsipelillä säätämässä piiloon kaikki ne kaverien lisäämät lähes kiristys materiaalia muistuttavat valokuvat vuosien varrelta aamuyön tähtihetkinä. Jaetun materiaalin määrähän korreloi suoraan ihmisten tirkistelyvietin tyydyttämisen kanssa, joka on siis yksi näitä fabon toistuvan käytön (tiedostamattomia) motivaattoreita.

      -Kiiwimies

      1. Poika ok. Laitoin Vakuutusyhtiö Ifiin uuden yhteydenottopyynnön. Sama rituaali eli Nordean tunnistuksilla sisään, teet salapoliisityötä sivustolla, jotta löydät sen luukun, jonka kautta viestin voi lähettää ja lähetät. Ja hiljaista on kuin haudassa – ei sitten inahdustakaan.

        Satavarma, että nämä yhteydenotot ohjataan johonkin geneeriseen sähköpostiin, jota luetaan jos luetaan. Moni ei tajua, että ilmainen sähköposti, jonne asiakkaan yhteydenotot ohjataan, voi tulla yritykselle todella kalliiksi – menetät maineesi, häviät kauppoja, tilauksia jne. Sähköpostia kun ei voi johtaa.

        Postiasiasta. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi keltaisen postilaatikon viereen tuli sininen laatikko. Ja kirjekuoreen pitäisi merkitä 1 tai 2 + joku sininen tarra. Pitäisikö sinisen olla nopeampi kuin oranssin? Mitään eroa en ole havainnut. Sen kyllä rekisteröin, että on ollut jokseenkin kallis operaatio pystyttää sinin loota oranssin viereen. Onkohan investointi maksanut itsensä takaisin?

        1. Ykkös- ja kakkospostin laatikot ovat tosiaan aika vitsikkäitä. Miksi suurimmassa osassa paikoista on vain yksi laatikko, mutta sitten joskus on kuitenkin erikseen oranssi ja erikseen sininen? Jos ykköspostin kuoreen on merkittävä ykkönen, miksi kirjeitä ei sitten vain lajitella sen perusteella?

          Postilajien brändäys on tietysti mennyt vähän pieleen. Meistä suurin osa taitaa ajatella, että postia on kahta lajia: a) ei kovin nopeaa ja b) hupaisan hidasta.

          1. Tuo postin hitaus on vieläpä väärä mielikuva, yleensä ykkösluokan kirje on perillä seuraavana päivänä.

          2. Sepä se, että ykkösluokan kirje on perillä nimenomaan yleensä seuraavana päivänä. Entä jos sen pitäisi olla perillä seuraavana päivänä? Ei siis ehkä, vaan välttämättä.

            Jos olisin Postilla hommissa, kehittäisin takuun. Jos kirje vaikkapa myöhästyisi tuosta päivän aikataulustaan, asiakas saisi postimaksunsa satakertaisena takaisin. Tai jonkin muun tuntuvan hyvityksen.

            Entä miten se myöhästyminen voitaisiin sitten todentaa? Siis ettei jokainen asiakas ala väittää postinsa myöhästyneen.

            En minä vain tiedä.

            Mutta sitä varten Postilla on töissä (Suomessa) lähes kaksikymmentätuhatta työntekijää, että he voivat keksiä ratkaisun.

  4. Ja tuohan on vain osa Postin ”palveluita”.

    Omat suosikkini ovat ehkä Postin aikavääristymä – eli kun paketti tulee Japanista Suomeen 2 päivässä, se luuhaa Helsinki – Vantaalla 5 päivää (ja tapahtunut useita kertoja!). Tosin Posti varmaan tässä kohtaa syyttää tullia ja toisin päin.

    Toinen Postin hieno erikoisominaisuus on postininjat. Mikäpä siinä, ”pakettia yritetty luovuttaa” kun on ollut koko päivän kotona eikä puhelin ole soinut, ovikello kilahtanut tai edes postiluukku käynyt. Postininja vain vilahtaa jossain, ja peli on jo menetetty.

    1. Aikoinaan muistan kun postipeku kilisti kelloa kun minä aamutorkkuna opiskelijana vielä makoilin sängyssä. Housut kun rivakasti vedin jalkaan ja marssin ovelle, niin eihän siellä enää ketään ollut – transportteri sen sijaan jo kiihdytti liikkeelle pyörät sutien!
      Välissä oli kuitenkin pari kerrosta luhtitalon rappuja eli jakaja oli malttanut odottaa arviolta kaksi sekunnin kymmenystä.

      1. Olen kuullut tämän saman tarinan vuosien mittaan eri ihmisten kertomana kymmeniä kertoja. Kyse ei voi enää olla sattumasta, vaan postilaisten omaksumasta röyhkeästä ja laajalle levinneestä käytännöstä, joka halveksii heidän asiakkaitaan.

    2. Postininja on erinomainen uudissana! Istun itsekin usein kotitoimistollani koko päivän. Tiedän tasan tarkkaan, ettei postinjakaja ole tehnyt mitään muuta kuin pudottanut ”yritimme tavoittaa” -valheensa postilaatikkoomme.

      Tosin tällaisen epäkohdan penkominen saattaa olla itsetuhoista. Kohta meille ei ehkä tule postia enää lainkaan. Se vain katoaa jonnekin matkalle.

  5. Etkö, Jari, sinä voisi kaupata postille tuotteistusherätyspäivät, kun olet hahmottanut hyvin tuon ongelman? Itse olen kokenut saman, lähes uskonnollisen mysteerin juuri kirjojen lähettelyssä asiakkaille.

    Joosen kanssa jaan tuon kokemuksen postitontusta, joka on jo kaukana, kun ehdit ovelle. Jussinkin kokemuksen jaan: postilaatikkomme on talomme seinässä, noin 2 metriä ovikellosta, mutta sitä ei voi soittaa. Sen sijaan voi jättää ryppyisen viestin ”yritetty tavoittaa”.

    Lisätään tähän vielä, että ennen posti tavattiin jakaa aamupäivällä, kun se nyt tulee klo 16-17 (taajaman keskustassa).

    Jos siis kilpailua on olemassa, siihen pitää näköjään pikimmiten tutustua!

    1. Olen toki tuotteistuksen teräsmies, mutta ihan kaikkeen en minäkään pysty. Posti, VR ja muutamat (tusinat) muut perinteidensä vangit luultavasti muuttuvat vasta sitten, kun mikään muu ei enää auta – jos silloinkaan.

  6. Mikä siinä onkin että ne joilla luulisi olevan historian tuomaa kokemusta osaavat hyödyntää sitä korkeintaan mainoslauseissa? Samantyylistä epämääräistä toimintaa on myös virastoissa. Tällä kertaa vastaan tuli Aluehallintovirasto, jonka mielipuoliset säädökset pyrkivät hankaloittamaan yrittäjien toimintaa sekä tekemään toiminnan kannattamattomaksi.

    Kyseessä olisi tuleva itsenäisyyspäivä, jolloin asiakkaat tulisivat kampaamoon laittamaan itsensä juhlakuntoon. Matka jatkuisi siitä Presidentin vastaanotolle tai muihin itsenäisyyspäivän juhliin. Se ei onnistu, sillä AVI kertoo että tuona päivänä yksityisyrittäjä tarvitsee 120 euron erityisluvan. Tuolla erityisluvalla itsenäinen yrittäjä saa työskennellä omassa liikkeessään kyseisenä päivänä!?!?!? Hetken hiljaisuuden ja ynnäilyjen jälkeen on helppo todeta ettei koko touhulle ole mitään järkeä. Summa ei ole korkea, mutta sen hyväksyminen ilman järkeviä perusteita on mahdotonta.

    Systeemi tuskin muuttuu kovin nopeasti, mutta mitä jos sitä yrittäisi vauhdittaa ja kieltäytyisi työskentelemästä vedoten vaadittavaan poikkeuslupaan? Muistaisivatko kansanedustajat säädellä seuraavan vuoden aikana lakeja uudelleen, jotta mahdollinen tukkakriisi ei toistuisi tulevissa Presidentin vastaanoton kättelytilaisuuksisssa?

    Päätettiin siis lyödä tuon osalta hanskat tiskiin ja laitettiin aiheesta nettisivuille maininta https://blackouthair.fi/itsenaisyyspaivan-meikki-ja-kampaus/ . Illan aikana tekstin oli käynyt lukemassa 3000 alan uteliasta ammattilaista, joista moni oli samaa mieltä ja lähti kanssamme taistoon järjenköyhyyttä vastaan.

    Samalla ratkaistiin vaikuttamisen kaava: Tee epätavallinen ratkaisu, julkista se ja pysy rohkeasti päätöksen takana.

    1. Mikä olisi rangaistus, jos heittäytyisitte vähän tuhmiksi? Antaisitte vain piupaut moiselle idioottimääräykselle.

      Voisitte samalla markkinoida jopa rikollisen hyvää itsenäisyyspäivän kampausta.

      1. Merkillinen ala: halusimme tehdä asiat lakipykälien mukaan ja saimme aikaan juttuja lehdistössä ja aiheita radiokanaville. Sivulatauksia kyseinen sivumme keräsi viikonlopun aikana 10 000 sekä 550 kertaa sivua jaettiin eteenpäin. Facebook-päivityksen on nähnyt 7500 henkilöä ja Twitteriin ilmestyi #KarvaGate.
        Missä muussa asiayhteydessä lain noudattamisesta nousee haloo?

        Tulevatko naiset linnan juhliin harakanpesä päässään?

  7. Veti hiljaiseksi tuo Mirkan tapaus. En missään nimessä suostuisi maksamaan AVIlle penniäkään siitä, että teen itsenäisenä yrittäjänä töitä silloin kun pitää – käsittämätöntä. Loistavaa, että tähän on saatu some mukaan. Epäilen, että Arkadianmäellä kenelläkään on tietoa tästä järjettömyydestä. Jos on, ei kyllä ansaitse kuulua sinne mäelle.

    Noin yleisesti ottaen voisi todellakin olla yksinkertaisesti vain noudattamatta näitä umpikieroja direktiivejä ja direktiivien päällä istuvaa verenimijäeliittiä. Esimerkiksi kaupan aukioloaikojen säätelyä en ymmärrä yhtään. Millä perustellaan Alkon monopoli? Kuuluisa jätevesiasetus – ei menny kuten Strömsössä.

    1. Täällä Suomessa noudatetaan lampaiden lailla sellaisiakin määräyksiä, joista kukaan ei keksi järjen hiventäkään.

      Joskus nopein tapa hölmöyksien korjaamiseen olisi kansalaistottelemattomuus.

      1. Tässä tapauksessa kansalaistottelemattomuus ei vie minnekään: lähes jokainen yritys on tehnyt töitä ilman lupia niin kauan kuin tuo lakipykälä on ollut voimassa. Enemmän näyttäisi saavan huomiota ja somejakoja, jos tarjotusta työstä kieltäytyy.

        PS. Tänä vuonna tuo maksu elinkeinoharjoittajalle on noussut 200 euroon. Osakeyhtiö joutuu nähtävästi maksamaan yhden päivän luvastaan 600 euroa.

  8. Miksi ihmeessä pyytää jostain Avista lupaa työskennellä moisena päivänä? Samalta Avilta joka ei itse ole noudattanut lakia ja tehnyt sille asetettua tehtäväänsä valvoa terveydenhuollon toimijoita. Etelä-Suomen Avi ei ole täyttänyt tehtäviään esimerkiksi espoolaisen kuntouttavan terveydenhuollon palveluja myyvän yrityksen kohdalla. Ko . Yritys on toiminut maaliskuusta 2012 ja ei ole hankkinut lupia harjoittaa yksityisen terveydenhuollon toimintaa Etelä-Suomen Avilta. Kun Avilta kysyttiin mihin toimiin he aikovat ryhtyä, vastaus oli, että he ovat kehottaneet yritystä hakemaan luvat Avilta. Okei, laki on yksiselitteinen, päivääkään ei ole lupa harjoittaa terveydenhuollon toimintaa ennen kuin on asianmukaiset luvat. Asiasta on tehty kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Näyttää siltä, että Avissa vallitsee vapaa valintainen toimintamalli, jossa katsotaan täysin läpi sormien laissa laittomaksi määriteltyä toimintaa, mutta puhtia ja mielenkiintoa on sorkkia sananvapautta kieltämällä vaikkapa viski sanan käyttö jonkin expon yhteydessä. Avin toiminta herättää kysymyksen miksi kansalaisten pitäisi ruokkia näitä epäkelpoja virkamiehiä?

    1. Esimerkkisi tuo mieleen Suomessa yleisen harhakäsityksen. Sen mukaan asiat ovat kunnossa, koska meillä on jotain epäkohtaa koskeva sääntö.

      Jos esimerkiksi Pia Kauma epäilee sosiaalipuolen työntekijöiden päätösten tasapuolisuutta, joku virastopäällikkö säntää heti kertomaan A-studioon, että meillä on tästä asiasta täsmälliset pykälät ja ohjeet.

      En nyt puolusta Kauman lastenvaunugateen johtaneita lausuntoja. Ne olivat huonosti harkittuja.

      Toisaalta vain todella sinisilmäiset suomalaiset uskovat, että virkamiehiä koskevat määräykset olisi sama asia kuin heidän toimensa käytännön työssä. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.

  9. Jatkoksi aikanaan paljon keskustelua herättänyt liikennöitsijäyrittäjien työaikalaki, joka tosielämälle täysin vieraana kuitenkin pantiin voimaan, koska direktiivi niin vaati. Lainaus työsuojeluhallinnon sivulta:

    ”1.6.2013 voimaan tulleessa laissa yrittäjäkuljettajien työajasta liikenteessä (349/2013) määritellään viikoittainen enimmäistyöaika, tauot ja yötyöt liikenteessä. Laki sisältää määräykset yrittäjäkuljettajan työajan kirjanpitovelvollisuudesta tai muusta työajan luotettavasta selvityksestä sekä työaikaa koskevista poikkeuksista teknisestä tai työn järjestelyyn liittyvästä syystä.

    Yrittäjäkuljettajan työaika saa olla keskimäärin 48 tuntia viikossa enintään neljän kuukauden tasoittumisjakson aikana, Yhteenlaskettu työaika ei kuitenkaan saa viikon aikana ylittää 60 tuntia. Lisäksi yrittäjäkuljettaja ei saa työskennellä ilman taukoa kuutta tuntia pidempään. Jos työaika on kuudesta yhdeksään tuntia, taukoa on oltava vähintään 30 minuuttia. Jos työaika ylittää yhdeksän tuntia, taukoa on oltava vähintään 45 minuuttia. Tauon voi jakaa useaan, vähintään 15 minuutin jaksoon.

    Työaikakirjanpidon tai muu luotettavan selvityksen säilyttämisvelvollisuus on kaksi vuotta. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. ”

    Nuo ajoaikamääräykset ovat vanhoja ja koskevat kaikkia kuljettajia. Niitä seurataan ajopiirturilla. Koska yrittäjyyteen saattaa liittyä muutakin työtä kuin auton ajamista (ei kai sentään??, kaluston huoltoa ja korjaamista, markkinontia, tarjousten tekemistä, myyntiä, laskutusta…) tuntirajat menevät automaattisesti yli. Ja työaikakirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta.

    Samalla logiikalla kai kampaamoyrittäjiäkin on suojeltava työnteolta silloin, kun asiakkaat haluavat ostaa palveluja?

    1. Olen joskus kertonut ennenkin, miten hupaisaksi työsuojelu yltyi softafirmassamme aikoinaan. Osa työntekijöistämme olisi mielellään tehnyt viikkotuntinsa neljässä päivässä. Näin heille olisi jäänyt kolmen päivän viikonloppu. Se ei kuitenkaan työsuojeluviranomaisille sopinut.

      Suomalainen saa esimerkiksi vetää viinaa kaksin käsin, polttaa kuin korsteeni, nukkua yönsä alasti hangessa ja teloa itsensä miten ikinä haluaa. Mutta tietokonetta hän ei saa naputella kymmentä tuntia päivässä. Se on niin vaarallista.

      1. Onko tuollainen laki vielä olemassa? Muutama vuosi sitten tein muutamina viikkoina koko viikon työt neljässä päivässä, eikä ketään kiinnostanut työajat. Muutamina päivinä kotona käytiin vain nukkumassa.

        1. No onhan se edelleen näin. Pykäkälä lienee peräisin jostain niiltä ajoilta, kun sikakapitalistityöntantajat riistivät duunareitaan raskaissa fyysisissä töissä. Tai sitten se on muuten vain demareiden keksintöä.

  10. Eikös tämän blogin edellinen houstaaja Turusta saanut joltakin viranomaiselta pyyhkeitä, kun työntekijöillä ei ollut työaikoja. Ei kelvannut viranomaisille, että työntekijät tekivät työn hyvin ja silloin kun parhaakseen sen näkivät. Muistaakseni tätä käsiteltiin myös täällä jossain blogissa.

    1. Joo, mutta kaupunki oli sentään oikea 🙂

      Lyytiläisten tarina kertoo täsmälleen samaa, eli miten jotkut virkamiehet ovat päästään sekaisin.

  11. Eiköhän syntipukit löydy sieltä kivikaltereiden takaa Arkadianmäeltä.

    Työaikalaki
    37 §
    Työaikakirjanpito

    Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Jos työntekijän kanssa on tehty 39 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu sopimus, on luetteloon merkittävä arvioitu lisä-, yli- ja sunnuntaityön määrä kuukaudessa. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 38 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti.

    Työaikakirjanpito sekä työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän 10 ja 12 §:n nojalla tekemä kirjallinen sopimus on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle. Työntekijällä tai hänen valtuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakirjanpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. (26.1.2001/64)

    Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, 10 ja 12 §:n nojalla tehdystä sopimuksesta, 34 §:ssä tarkoitetusta työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 35 §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta.

    Kellokorttia ei siis ole pakko olla, kunhan on kirjanpito… joku exeliprintti kyllä täyttää tämän velvoitteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.