Hesarin mielipidesivulta löytyi tyylipuhdas paniikkireaktio taas tänään. Tällä kertaa hampaitaan kirskuttelivat Hengitysliiton toimitusjohtaja Veikko Korpela ja Suomen Sydänliiton pääsihteeri Tor Jungman.

Herrat olivat huolissaan uudesta rahankeräyslaista, jota sisäministeriö on valmistellut. Siitä löytyi yllättävän monta epäkohtaa:

  • Keräyksiin ei tarvittaisi enää lupaa. Pelkkä ilmoitus riittäisi.
  • Lähes mikä tahansa asiallinen keräyskohde kelpaisi, sen ei siis tarvitsisi olla enää jotain yleishyödyllistä.
  • Kerääjäkin voisi olla melkein mikä otus tahansa: yksityinen kansalainen, yritys, kunta tai valtio.

Sitten tulee varsinainen asia:

“Keräyksillä on suuri merkitys vapaaehtoisjärjestöille taloudellisesti ja toiminnallisesti. Koska välitöntä perustetta koko lain uudistamiseen ei ole, sen valmistelu tulisi aloittaa alusta ja siinä kuulla myös järjestöjä.”

Sikäli kuin olen ymmärtänyt, rahankeräyslain remontti on saanut vauhtia esimerkiksi joukkorahoituksen ongelmista. Nykyinen laki tekee tuosta maailmalla yleistyneestä rahoitusmuodosta Suomessa vaikeaa, ellei suorastaan mahdotonta. Se taas on kotimaisten tuote- ja palvelukehittäjien kannalta aivan älytön tilanne.

Järjestöjen nokkamiehet ovatkin nyt ilmeisesti huolissaan siitä, että menen antamaan heille kuuluvat lahjoitukseni jonkin parannetun perseenpäristimen tuotekehittäjille.

Näin kansalaisen näkökulmasta on melkoista holhousta, etten saisi syytää rahojani kenelle itse haluan. Toki joitain poikkeuksia on, kuten rikollisten rahoitusprojektit.

Kaikille kilpailusta huolestuneille järjestöille vinkki: iskekää terrorismikortti tiskiin. Eiköhän saada taas yksi uudistus hyytymään niin, että kanssamme kilpailevat maat pyyhkivät ohi oikealta ja vasemmalta.

Nämä maailman ennallistamista vaativat parkaisut tuntuvat jotenkin yleistyneen viime aikoina:

  • Taksikuskit osoittavat mieltään, koska asiakkaat valitsevat Uberin.
  • Airbnb on taas sotkemassa koko maailman hotellibisnekset.
  • Suomalaiset kauppiaat ovat sitä mieltä, että verkkokauppa on hanurista.
  • Jopa kokoomuslaiset yrittävät paiskoa (äly)kapuloitaan yksityisten terveydenhoitoalan yritysten rattaisiin.

Onneksi sentään maataloustuottaja voi edelleen luottaa siihen, ettei hänen tarvitse pelata markkinatalouden säännöillä.

Oletetaanpa vaikka, että jokin iso asiakas (Venäjä) lakkaa yhtäkkiä ostamasta maitotuotteita. Poliitikkomme suorastaan kilpailevat siitä, kuka kerää suurimman tukipotin. Jos paalua ei irtoa EU:sta, eiköhän ainakin parikymmentä miljoonaa löydy aina valtion budjetista.

Kiukuttaako kilpailu? Luultavasti se johtuu siitä, että oma tuotekehityksesi on hyytynyt jo kauan sitten.