Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Psykologia ei petä koskaan

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Hesari (31.1.2015) raportoi, etteivät vanhemmat ole kovin innokkaita ilmoittamaan lapsiaan kouluun Wilma-palvelun kautta. He mieluummin marssivat vanhaan tapaan koululle hoitamaan asian livenä.

Mielestäni uutinen muistutti erästä Postin julkaisemaa selvitystä joitain vuosia sitten. Sen mukaan ihmiset kuulemma asioivat mieluummin (hitaissa) postikonttoreissa kuin (nopeilla) pakettiautomaateilla.

Molemmat esimerkit haiskahtivat heti. Ihmisen psykologia ei vaihtele viikoittain miten sattuu. Tietyt perussäännöt pätevät aina – ihan aina.

Esimerkiksi siihen voin aina luottaa, että ihminen on patalaiska. Jokainen terve ihminen etsii jatkuvasti keinoja, joiden avulla hän säästäisi energiaansa.

Ihmettelisin siis kovasti, jos useimmat vanhemmat todella haluaisivat marssia koululle lomake kourassa. Toki jotkut pervot pitävät sitä hauskana riittinä. Mutta laiskuuden voimaa ei pidä koskaan aliarvioida.

Tulevan ekaluokkalaisen äiti Tuula Tenni kertoikin eilen lehden mielipideosastolla, ettei hän ollut löytänyt Wilmasta ilmoittautumiseen sopivaa kohtaa lainkaan.

Pian kävi ilmi, ettei hän ollut poikkeus. Myös monet tutut olivat haahuilleet Wilman syövereissä tuloksetta.

No, tämähän oli aivan loogista. Esimerkiksi Katleena ”Kävelevä Katastrofi” Kortesuo on kuvannut eloisaan tapaansa, millainen suomalaisen insinöörityön huipentuma Wilma on.

Psykologia ei siis ollutkaan rikki. Ei se koskaan ole.

Jos joku raportoi ihmisten järjenvastaisesta käytöksestä, hän on tulkinnut havaintojaan miten sattuu.

Asiakkaani Raskone Oy huoltaa kuorma-autoja ja perävaunuja. Tuotteistusprojektissamme päätimme laajentaa Vantaan korjaamon aukioloaikoja niin, että asentajat siirtyvät maaliskuussa kolmeen vuoroon.

Ryhmämme konkarit tiesivät kertoa, että jotkin kilpailijat olivat kokeilleet 24-tuntista palvelua jo 1990-luvulla. Mutta ilmeisesti kysyntää ei riittänyt, koska kaikki lopulta palasivat perinteisiin päivävuoroihin.

Mitä 20 vuotta sitten tapahtui? Olivatko kuljetusyrittäjät tuolloin niin joutilasta porukkaa, että he huollattivat autojaan mieluiten valoisaan aikaan?

Sehän tarkoittaisi, että useimmat asiakkaat menettivät mieluiten päivän laskutuksensa, kun kalusto nökötti korjaamolla.

Ei kuulosta uskottavalta. Olen satavarma, että kokeilut kaatuivat johonkin ilmeiseen esteeseen, jota kukaan ei enää muista. Tuskin yrittäjät olivat ennen muka jotenkin vähemmän ahneita. Psykologia ei vain toimi niin.

Lupaan syödä polttaa piponi, jos vuorokauden ympäri toimivalla korjaamolla ei riitä kysyntää.

Köröttelin viime viikon lopulla tuhat kilometriä keikkamatkoja pitkin räntäistä Etelä-Suomea. Lasinpesunestettä sai olla tankkaamassa alvariinsa. Huomasin huvittavan jutun.

Ostan nykyisin mieluiten ns. valmista pesunestettä. Siis sellaista, jota ei tarvitse jatkaa vedellä. Vesi kuuluu hintaan.

On tietenkin paljon helpompaa lorotella nesteitä konepellin alle vain yhdestä tonkasta. En joudu täyttämään huoltamon paskaista kastelukannua, jonka edellinen asiakas juuri tyhjensi nenäni edestä.

Psykologia ei petä koskaan. Se on kivijalka, jonka varaan voit rakentaa koko bisneksesi.

17 vastausta

  1. Lopetukseen lisäkommentti: muistaakseni Neste kokeili joitakin vuosia sitten lasinpesunesteen myyntiä letkusta valmiina seoksena tankkauksen bensapumpun kupeesta – nykytilanteesta päätellen ei idea ei menestynyt. Bensa-asemalle kurvaaminen päivittäin pesunesteen takia on ärsyttävää, kun dieseltankillisella ajaaa koko viikon. MOT

    1. Timo, olet niin oikeassa. Käyttövalmis litku on tosi vapauttava keksintö juuri siksi, että pari huoltoasemakeikkaa voi jättää kokonaan väliin.

  2. Edellisessä työssäni perusteltiin monia juttuja, että ei toimi, koska sitä kokeiltiin jo 70-luvun lopulla. Niinpä.

    1. Se on erinomainen ja yleisesti käytetty vastaväite!

      Päädyimme siihen, että pelkästään hinnoittelu on saattanut hoitaa homman hautaan silloin aikoinaan. Korjaamo on hyvinkin saattanut harrastaa kustannuspohjaista hinnoittelua. Se on siis veloittanut yöhuolloista korotettuja taksoja. Se riittäisi karkottamaan puolet yrittäjistä, oli siinä lopulta kenenkään kannalta järkeä tai ei.

  3. Muuten ansiokas kirjoitus mutta parin ekaluokkalaisen kokemuksella näen ilmoittautumisen pienenä elämysmatkana, jonka moni vanhempi haluaa lapsensa kokevan. Omistakin ensikosketuksista kouluun on jäänyt vahvoja muistoja. Veikkaan että tämä voi olla tärkeä vaikutin muillekin ”lomakkeen kanssa marssijoille”

    1. Hyvä kommentti, J. Parantainen on tietysti oikeassa, että psykologia ei petä koskaan, mutta muuttujia saattaa olla useampi kuin heti arvaisi. Itsekkin kiikutin tänään kuitteja kirjanpitäjälle, vaikka ne olisi voinut kuvata kännykälläkin. Sovelluskin olisi ollut valmiina asennettuna ja sopimukset tehty, tunnarit mailiboksissa.

      Meikäläisen laiskuus ilmeni vain sillä näennäisen epärationaalisella tavalla, että en jaksanut ylittää henkistä kynnystä ottaa uutta sovellusta käyttöön.

    2. Kuten sanottu, vähemmistöjä löytyy joka lähtöön.

      Vaimoni on töissä Espoossa 500 oppilaan koulussa. Hänen työhuoneensa on koulusihteerin vieressä, eikä sen liepeillä ole näkynyt enää vuosiin kuin joitain satunnaisia ilmoittautujia.

      Espoolaisten Wilmasta ilmeisesti löytyy ilmoittautumislomake helpommin kuin Helsingissä.

      1. Eikun Espoo ei muistaakseni anna muuta mahdollisuutta kuin ilmoittautua Wilman kautta.
        Näin ainakin oli muistaakseni jo 5 vuotta sitten kun nuorimmainen ilmoittautui ekaluokalle. En muista että se olis ollut vaikea löytää tai täyttää, tosin mulla oli kokemusta jo Wilman käytöstä kahden vanhemman lapsen osalta.
        Kyllä tohon Wilmaan tottuu aika helposti, en ole kokenut sen käyttöä kovin vaikeaksi. Hieman oli sekoilua jossain vaiheessa käyttäjätunnusten kanssa kun kolmella lapsella oli kaikilla omat käyttikset. Nyt homma on korjattu eli kaikki lapsoset löytyy yhden tunnarin alta. =)

        1. No nythän on niin, että kyllä paperitsekin voi ilmoittautua. Mutta lomake (ja valmiiksi maksettu palautuskuori) on tilattava puhelimitse. Posti kärrää kirjeen kouluvirastoon (ei siis koululle).

          Faktaa löytyy tämän espoolaisille tarkoitetun Tervetuloa ekaluokalle -oppaan sivulta 5.

          Kouluun pääsee toki tutustumaan silti etukäteen. Sitä varten on oma päivänsä toukokuussa.

          1. Juu varmaan on näin, en muista asiaa enää noin monen vuoden takaa, enkä nyt jaksanut Espoon sivuilta asiaa tarkistaa. Itselle ei tullut mieleenkään alkaa tilaamaan jotain paperista lmaketta erikseen… ja kyllähän tuo paperisen lomakkeen erillinen tilaaminen vähentää niiden tulemista.

            Ja tosiaan kouluun tutustuminen on järjestetty erikseen sekä lapsille että vanhemmille toukokuussa.

  4. Oi JOSPA ei tarvitsisi asioida enää postikonttorissa koskaan. Viheliäisiä paikkoja. Toistaiseksi postin retale ei vaan millään ole saanut hoitoonsa pakettien kääntöä pakettiautomaattiin vaan aina ne kaikesta huolimatta ohjautuvat lähipostiin, joka on toki lähempänä kuin pakettiautomaatti fyysisesti, mutta aivan väärässä suunnassa. Pakettimaatti on keskustassa, missä sitä ravaa koko ajan, kun taas Posti on toisaalla.

    Laiskuus on valtava tekijä näissä, mutta siihen päälle on kaksi kiinnostavaa ilmiötä.

    1. Epäsosiaalisuus & jonkin asteinen ihmispelko. Netti on tehnyt ihmiskammoisille elämästä helpompaa, kun ei tarvitse asioida ihmisten kanssa suoraan. Kiitokset siitä. Tässä ei ole kyse vain laiskuudesta enää. Pistää tosin miettimään, kuinka kulttuurisidoinnasta tämä on.

    2. Lähipalveluita tuntuvat jäävän käyttämään ”osaamattomien” (esim. iäkkäämpien ihmisten) lisäksi ne sillä lailla yksinäiset, jotka haluavat juttuseuraa. He sitten juttelevat ummet ja lammet kassa- ja muiden virkailijoiden kanssa. Mietin, väheneekö tämä ilmiö ajan mittaan, kun huomioi, että nuoret yksinäiset tuntuvat korvaavan ihmiskaipuutaan netin kautta.

    1. Postin mainostama pakettien ohjaus (automaattiin) on täysi vitsi. Maailmassa on vain kourallinen yrityksiä, joiden lähettämät paketit voisivat edes periaatteessa edetä konttorin sijaan suoraan automaattiin. Se johtuu siitä, että lähettäjän täytyy välittää vastaanottajan matkapuhelinnumero EDI-viestinä Postille etukäteen. Esimerkiksi ulkomailta tulevat paketit tuskin kääntyvät siis koskaan.

      Mikähän estäisi Postia keräämästä asiakkaidensa matkapuhelinnumeroita omaan tietokantaansa? Kyllä minä ainakin käyn kirjaamassa sen sinne ihan omin kätösin, jos vältän sillä kerrankin jonotuksen konttorissa.

      1. Onkohan tuolle Postin automaattisysteemille todellista tarvetta? Kehuivat kopioineensa Viron systeemin. Lähettämisessä toimii ihan ok, vastaanottamisessa harvoin.

        Anna on kyllä ihan oikeassa, suomalaiset ovat mainioita keksimään ja edistämään teknologioita, joilla minimoidaan ihmiskontakti.

        Ja jos Posti haluaisi olla ihmis/asiakaslähtöinen, ne lähipostit olis kätevästi auki ja kätevillä paikoilla. Ei meillä Espoossa vaan.

        1. Niin, tai Itella siis osti tuon koko (alkuperäiseltä nimeltään SmartPost-nimisen) firman Virosta. Siellä putiikki nappasi 30 prosenttia pakettimarkkinasta parissa vuodessa.

          Kellotan nykyisin huvikseni jonotusaikaa espoolaisessa postikonttorissani. En ole päässyt vuoteen kertaakaan alle 10 minuutissa tiskille saakka. Samasta rakennuksesta löytyy pakettiautomaatti, joka hoitaa saman asian 30 sekunnissa.

          Pakettiautomaatti on siis niin paljon parempi, että se pelkästään ohjaa tilauksiani esimerkiksi Verkkokauppa.comiin. Se on yksi niistä firmoista, jonka toimitustavaksi voi valita suoraan automaatin.

          1. Verkkokauppaa pyörittäneenä voin kertoa myös yhden lisäsyyn miksei Postin Smart toimi. Verkkokauppaohjelmistot kun eivät vielä käsittele tuotteen tilavuutta (poikkeuksiakin on). Ja jos tuotteita on monta verkkokaupan pitää myös osata valita oikea boxi.

  5. Minusta/meistä Smart Post kyllä toimii, käytämme sitä erittäin mielellämme, erityisesti pakettien vastaanottamiseen. Ei tarvitse jonotella R-kioskilla (kun varsinaista postia ei enää ole) eikä kaivella henkkareita ja kuunnella selityksiä miksi jokin asia on jotenkin tai ei olekaan. Koodi sisään ja ”Sesam aukene” Helppoa ja vaivatonta. Kyllä ainakin isompien putiikkien verkkokaupat osaavat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.