Etsi kirjoituksia
Close this search box.

Hyvä naisjohtaja näyttää johtajalta

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Kauppalehti Option päätoimittaja Jenny Jännäri kiitteli pääkirjoituksessaan (Läpi lasikattojen, 13.5.2015) nuorten naisten reipasta asennetta. Heidän menestyksensä huhtikuun eduskuntavaaleissa sai Jännärin toivomaan, että lasikatot olisivat pian historiaa.

Toisaalta hän totesi tosiasian, että yritysjohtajat ovat edelleen enimmäkseen miehiä.

Olen aina pitänyt Jännäriä taitavana toimittajana. Silti mieleeni tuli Hesarin kuukausiliitteen artikkeli Naiset tekevät sen itse vuodelta 2008. Toimittaja Seija Sartti aloitti purevan tekstinsä näin:

”Kun naiset poseeraavat julkisuudessa alasti tai puolialasti, he ihmettelevät jälkeenpäin, miksi heitä pidetään bimboina.”

Sartti listasi kymmenittäin esimerkkejä, miten monet julkisuudessa viihtyvät naiset – kuten naiskansanedustajat – onnistuvat lähettämään puheillaan ja teoillaan kovin ristiriitaisia viestejä.

Jenny Jännäri on itsekin johtaja, eikö niin? Hän on vakavasti otettavan aikakauslehden päätoimittaja. Se tarkoittanee myös, että hän on viestinnän asiantuntija.

Huomaatko siis pääkirjoitussivulta mitään erityistä?

Kauppalehti Option pääkirjoituksen otsikko on "Läpi lasikattojen". Näyttääkö lehden päätoimittaja kuvassa johtajalta?
Kauppalehti Option pääkirjoituksen otsikko on ”Läpi lasikattojen”. Näyttääkö lehden päätoimittaja kuvassa johtajalta?

Väitän, että osa naisten johtajuusongelmista liittyy nimenomaan siihen, että he eivät ymmärrä näyttää johtajilta.

Jännärin ilmeestä ja asennosta voisi päätellä, että hän on juuri kärähtänyt käsi kyynärpäätä myöten piparipurkissa. Valtaa tai auktoriteettia kuvasta ei löydy hakemallakaan.

Katsoin pari iltaa sitten, millaisia neuvoja Harvardin professori, sosiaalipsykologi ja tutkija Amy Cuddy antoi vuoden 2012 TED-puheessaan Your body language shapes who you are. Kyse ei ole pelkästään siitä, millaisia mielikuvia luomme.

Cuddy kertoo tutkimuksestaan, jonka mukaan ihmisen asento vaikuttaa hormonitasoihin parissa minuutissa.

Kun ihmisellä on valtaa, hän ”suurentaa” itseään. Laumanjohtajan ryhti on suora, hän levittelee käsiään – tai ehkä pitää niitä lanteillaan – ja jalat pyrkivät röyhkeästi haralleen.

Tämä nainen on asettunut klassiseen suprewoman-asentoon. Valtaa ja auktoriteettia piisaa.
Tässä on selvästi naisjohtaja. Hän seisoo klassisessa superwoman-asennossa. Valtaa ja auktoriteettia piisaa.

Alamainen vastaavasti pienentää itseään. Hän kumartuu ja vetää kädet eteensä. Jalatkin hakeutuvat yhteen.

Kuvassa ei seisoskele (ainakaan asentonsa perusteella) pörssiyhtiön toimitusjohtaja.
Kuvassa ei seisoskele (ainakaan asentonsa perusteella) pörssiyhtiön toimitusjohtaja.

Cuddy toteaa, että kaikkien kädellisten lajien laumanjohtajilla on tyypillisesti veressään paljon (valtahormoni) testosteronia ja vähän (stressihormoni) kortisolia.

Matala kortisolitaso kertoo siitä, että porukan pomo sietää stressiä. Tuskin hän muuten pärjäisi – sikäli kuin hermoilijaa edes koskaan johtajaksi valittaisiin.

Cuddy kertoo tutkimuksestaan, jossa koehenkilöiden piti asettua kahdeksi minuutiksi joko valta- tai alistuja-asentoon.

Jo tuo pari minuuttia riitti muuttamaan hormonitasoja. Valta-asento kasvatti testosteronin määrää 20 prosenttia. Alamaiseksi tekeytyneillä se putosi 10 prosenttia.

Vastaavasti stressiä mittaavat kortisolitasot heilahtivat päinvastaisiin suuntiin. Valtaa simuloivilla se putosi 25 prosenttia. Vallattomilla lukema kasvoi 15 prosenttia.

Odotteletko vuoroasi työhaastatteluun? Ennusteesi ei vaikuta hyvältä.
Odotteletko vuoroasi työhaastatteluun? Ennusteesi ei vaikuta hyvältä.

Tutkija suosittelee, että esimerkiksi juuri ennen työpaikkahaastattelua kannattaa ilman muuta asettua erilaisiin valta-asentoihin. Se vaikuttaa testosteronin eritykseen. Se taas kasvattaa itseluottamusta. Työnhakija antaa itsestään luontevan kuvan.

Cuddy oli testannut tätäkin. Työnhakijoita arvioineet koehenkilöt eivät tienneet mitään asentoharjoituksista tai hormonimittauksista. Mutta niin vain kävi, että he valitsivat joukosta nimenomaan valta-asentoja juuri harjoitelleet ehdokkaat.

Älä hiplaa kaulaasi, vaikka kuinka mieli tekisi. Se on suojautumisreaktio, jonka vastapuolesi panee heti merkille tietämättäänkin.
Älä hiplaa kaulaasi, vaikka kuinka mieli tekisi. Se on suojautumisreaktio, jonka vastapuolesi panee heti merkille tietämättäänkin.

Kuten edellisessä postauksessani (Seksiä tilattiin, kuolema toimitettiin) kerroin, olen vieraillut monta kertaa henkilöstövuokrausfirmassa viime aikoina. Aulassa on joka kerta istunut työnhakijoita valmistautumassa Extraajien haastatteluihin.

Joka ainoa ehdokas näpräsi kippurassa kännykkäänsä tai järjesteli hakupapereitaan – siis niin supussa kuin mahdollista. He olivat muuten kaikki naisia.

Professori Amy Cuddy on toki kokenut esiintyjä. Silti hänkin näpelöi kasvojaan (suojaa kaulaansa?) vähän väliä. Lisäksi hän pitää kauko-ohjaintaan rintansa edessä kaksin käsin suuren osan esityksestään.

Naisjohtaja antaa usein itsestään heikon mielikuvan. Ihmiset arvioivat johtajaehdokasta alitajuisesti sen perusteella, näyttääkö hän johtajalta.

23 vastausta

  1. Hyvä Jari,
    vaikka Sinulta näyttää puuttuvan itsesuojeluvaisto, niin asiaa jälleen kirjoitat.
    Kiitos!

    1. Tästä insinöörimäisestä empatiakyvyttömyydestäni on se ”hyöty”, etten aina osaa arvioida muiden reaktioita.

  2. Omasta mielestä paljon mielenkiintoisempi huomio on se, että usein nämä naisjohtajat näyttävät miehekkäimmiltä kuin monet miehet. Kyse on enemmän ominaisuuksista akselilla maskuliininen-feminiininen kuin sukupuolesta sinänsä.

    Tunnetusti femininiisyys ei ole ollut työelämässä kovin suuressa arvossa. Mutta maailma muuttuu. Kontekstista riippuen, myös feminiinisiä piirteitä tarvitaan ja arvostetaan johtajassa.

    1. Sepä se, että naisella saattaa olla maskuliinisemmat aivot kuin monella miehellä. Ja se taas kytkeytyy testosteronin määrään tietenkin.

      1. Wikipedia tietää kertoa, että naiset tuottavat testosteronia noin kymmenesosan verrattuna miesten keskiarvoon.

  3. Katsoin itsekin tuon samaisen videon noin kuukausi sitten jo toistamiseen. Ihmettelin myös kuinka kokenut esiintyjä ja vieläpä tämmöisestä aiheesta luennoidessaan käyttäytyy lähes kuin olisi ensimmäistä kertaa lavalla.

    Oliko tämä tarkoituksellista? Sitähän emme tiedä, olisiko tästä nimenomaan keskusteltu luennon jälkeen!

    1. Jos Cuddy tosiaan näytteli, se oli kyllä huippusuoritus. Toisaalta esiintyjien paineet ovat TED-seminaareissa kovat, koska niin harvat saavat kutsun.

      Lieneekö F-Securen Mikko Hyppönen edelleen ainoa suomalainen, joka on käynyt ”oikeassa” TED-tilaisuudessa puhumassa? Mikko tosin onkin aivan loistava esiintyjä.

  4. Heh, puhut vähän, mutta asiaa.
    Olen usein esiintymiskoulutuksissani puhunut tuosta, esittänyt esimerkkejä ja kertonut tapauksia. Silti saan usein selityksiä kuten ”Meillä akateemisilla naisilla ei ole tarvetta tekeytyä miehekkäiksi.” tai ”Odotan, että minut hyväksytään sellaisena kuin olen.” Ne ovat hyviä ajatuksia, mutta jos niiden vuoksi jää kalliolle, niin kannattaisiko lakata venyttelemästä villapuseron helmaa hakutilanteessa?
    Olemme alkaneet erheellisesti pitää ”miehekkäinä” ja maskuliinisina ulkoisia merkkejä, jotka oikeastaan kertovat enemmän suhtautumisesta asioihin. Tumma jakkupuku ei ole miehekäs, vaikka onkin bisneksen johtamisessa uskottavampi kuin kukkamekko mohairvillatakin kera.

    1. Uskon itsekin siihen, ettei naisten tarvitse kasvattaa partaa tai muutenkaan ryhtyä miehiksi.

      Kyse on itseluottamuksesta. Jos sitä ei ole (näkyvästi), seuraajia on turha haikailla. Sen verran evoluutio on meitä kaikkia opettanut, ettei kenen tahansa kelkkaan kannata heittäytyä.

  5. Erittäin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä bloggaus jälleen, kiitos! Tämän blogin hienoutta, että täällä kommenteissa keskustelu on aktiivista ja täydentää yksittäisen blogikirjoituksen kokonaisuuden uusilla näkökulmilla ja jatkokysymyksillä.

    Eerolle komppausta huomiossa siitä, miten ehkä ”kyse on enemmän ominaisuuksista akselilla maskuliininen-feminiininen kuin sukupuolesta” ja Oilille pointeista esiintymisvarmuuteen ja pukeutumiseen liittyen. Ulkoinen olemus varmasti voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen, mutta lopulta itseluottamus ja ”olotila” on kaiken perusta?

    Toisaalta kysymys kai kuuluu, asetetaanko naisjohtajat – tai naiset ylipäätään – tällä saralla jotenkin suuremman suurennuslasin alle ja kierre on valmis?

    Cuddyn TEDtalkia voi todella suositella ihan kaikille katsottavaksi. Ei muuta kuin toviksi kulman taakse tuulettelemaan ennen tärkeää tapaamista, kuten työhaastattelua.

    1. Sini, tuo on todella tärkeä huomio. Naiset varmasti ovat paksumman suurennuslasin alla ja heitä analysoidaan ja tulkitaan tarkemmin.
      Ulkoisen ja sisäisen väliin ei aina kuitenkaan voi vetää selkeää viivaa. Cuddy puhuu siitä ja siitä puhuttiin jo aikanaan, kun opiskelin puheoppia 80-luvulla. Moni esimerkiksi hakee ulkoisesta apua silloin, kun hetkellinen epävarmuus yllättää. Itse tapasin kompensoida heikkoja hetkiäni pukeutumalla punaiseen, sillä siitä vuoti varmuudentunnetta sisäänkin päin. Sillä ikään kuin kertoi itselleen, että minä kyllä pärjään ihan hyvin. Ehkä vaikuttava mekanismi oli juuri tuo lisääntynyt testosteronin tuotanto.

    1. Suhtaudun kaikkin tutkimuksiin nykyään niin, että ne saattavat pitää paikkansa. Sitten pohdin, miten varautua siihen, että tutkijoiden havainto olisi totta.

      Sinänsä kai kaikki riittävän kiinnostavat tutkimuskohteet tuottavat lopulta joukon tuloksen vahvistavia ja toisen joukon vastakkaisia tutkimustuloksia. Kun materiaalia on kertynyt riittävästi, joku kasaa niistä vielä metatutkimuksia.

      Lopulta kukin voi puntaroida, miten paljon enemmän voittavan kannan täytyy kerätä puoltoääniä. Siis että sitä kannattaisi ehkä uskoa.

  6. Joku viisas on joskus sanonut, että testosteroniahan juuri on pääsyy kaikkiin maailman ongelmiin…

    Mutta vakavammin ottaen: itsevarmuuden tietoinen hakeminen vaatii hyvää tilannetajua. Pumppi menee helposti yli ja kääntyy itseään vastaan.

    Jos unohdetaan työhaastattelu ja tilanteet, joilla on vahvat konventiot ja tietyt toimintamallit, sosiaalisissa tilanteissahan ihminen on parhaimillaan, kun hänellä on rohkeutta kertoa avoimesti, miltä tuntuu (ja peilata toisen tarpeita/tunteita).

    Usein tällaisia keskusteluja ei tietenkään työpaikoilla ole, sillä ”tunteita ei ole”. Ihminen kuitenkin pohjimiltaan aina kokee ja tuntee ja etsii vastakaikua kokemiinsa tarpeisiin ja arvoon.

  7. Mainio ja tärkeä kirjoitus Jari. Ainakin kaikkien kuntouttavan terveydenhuollon puolelle valmistuvien olisi syytä lukea tämä kirjoitus tarkoin ja kyseiselle alalle kouluttavien myös. Kun katson vaikkapa kuluneita kahta vuotta taaksepäin on työnhakijoista 100 % ollut näitä kännykän ja paidan helmojen räpeltäjiä. Lisäksi, yksikään hakija ei ole ollut valmistautunut haastatteluun millään tavoin. Hakijoiden itsetunto, ilmaisutaito ja taustatyön tekeminen haastattelua varten ovat huonossa hapessa.

    1. Kuvailemasi tilanne kertoo siitä, että oppilaitokset eivät vieläkään pidä esiintymis- ja myyntitaitoja kouluttamisen / harjoittelun arvoisina. Luulisi jo kankeimmankin koulun tajuavan, että sosiaaliset taidot olisivat kullan arvoisia.

      1. Koulussa kovinkaan moni ei pidä siitä, että käytän ”myynti”-sanaa monessakin asiayhteydessä. Mutta myyntityötähän siinä tehdään, kun vaikkapa terveydenhuollon asiakkaalle perustellaan toimenpiteen tarpeellisuutta ja näin pyritään saamaan asiakas mukaan hoidon toteutukseen. Vastentahtoista asiakasta on hankala hoitaa.

  8. Tosiaan hämmästyttävää on tuo esiintymistaidon ja myyntitekniikan taitamattomuus. Nuorempi polvi kyllä kunnostautuu hiukan omaa ikäpolveani paremmin sometyökalujen käytössä mutta se ei riitä, pitäisi osata puhuakin ja mielellään niin, että asiakas ymmärtää ja vakuuttuu kerrotusta. Pitäisiköhän ryhtyä itse kouluttajaksi 🙂

  9. Äkkinäisempi sitä kuvittelisi, että nykynuorilla nimenomaan esiintymistaito olisi kohdallaan, kun eihän nuoren elämä muuta olekaan kuin jatkuvaa esiintymistä joko omalle tai kaverin kännykälle.

    Mutta se on kuitenkin sitä oman viiteryhmän parissa hääräämistä. Sitten kun pitäisi tehdä hyppy aikuisten maailmaan – mitä työhaastattelu monelle edustaa ehkä ensimmäisen kerran –, ei ole ihme, jos turvaa haetaan kännykkää räpläämällä.

  10. Oppilaitoksista viis. Aloitan treenin omien muksujen kanssa tänään!

  11. Juuri näin! Simo Routarinteen teos vuorovaikutuksesta ja statusilmaisusta puhuu tästä kokonaisen kirjan verran.

    Varmasti jokainen naisjohtajakin löytäisi sellaisen oman, persoonallisen tapansa olla ja esiintyä, joka ei viestisi matalasta statusilmaisusta!

  12. Juurikin näin. Olin parisen viikkoa sitten eräässä konfrenssissa, jossa oli johtajia ja asiantuntijoita. Meitä kaikkia yhdisti se, että meillä oli jotain tekemistä lääkkeiden kanssa; osa oli kauppiaita, osa tuotekehittäjiä jne. Mistä siellä erotti suomalaiset naiset? Vastaus: todella huonosta pukeutumisesta. Siinä missä muista maista tulleilla naisilla oli lähes aina hameita tai mekkoja päällä, suomalaiset naiset vetivät farkuissa ja topeissa. Tuo syö uskottavuutta aika tehokkaasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Vinkit kriisijohtamiseen
Minna Elomaa

Nesteestä nosteeseen – TOP 10 vinkit kriisijohtamiseen

Tuotteistuksen kolme vaihetta on lupaus, lunastus ja paikkaus. Paikkausvaiheeseen päästään, jos jotain menee pieleen. Kokosin omista kokemuksistani vuosien varrelta kriisitilanteen haltuunottoon vinkit, joita olen arjessa

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.