Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Sähkön ostaminen on yhtä helvettiä

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Hannu Kostiainen lähetti kirjeen. Hän on Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja. Hannu halusi varmistaa, että jatkaisin hänen asiakkaanaan myös maaliskuun 2016 jälkeen.

Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi.
Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi. (Klikkaa kuva täysikokoiseksi)

Ensin heitin tarjouksen puoliksi vahingossa roskiin. Sitten poimin sen sieltä takaisin. Silmäilin numeroita. Äh. Siirsin lärpäkkeen keittiön pöydälle.

Seuraavaksi ajattelin, että tutustun asiaan sohvalla makoillen. Tuijotin lappusta silmät killissä. Ei auttanut. Kiikutin paperin työhuoneeni pöydälle kypsymään.

Viikonloppuna lopulta päätin, että nyt on päätettävä.

Olenhan sentään sähköosastolta valmistunut DIPLOMI-insinööri. En tosin paksusähköpuolelta, mutta kuitenkin.

Jaahas. Ensinnäkin olisi tarjolla perussähköä. Mitähän se mahtaa olla? Onko olemassa jotain erikoissähköä? Saanko esimerkiksi päästötöntä kotimaista ydinsähköä, jos sitä haluaisin?

Hannu tarjoaa 24 kuukauden sopimusta. Sitä ei sitten ilmeisesti voi sanoa irti kesken kauden. Onkohan se kannaltani hyvä vai huono asia? Saanko sähkön lopulta halvemmalla, jos sitoudun pitkään suhteeseen?

Kuinka käy, jos sähkön hinta romahtaa kesken kauden? Siinä tapauksessa maksan liikaa, enkä voi rimpuilla sopimuksestani irti.

Entä itse hinta? Päiväenergia maksaa 4,99 senttiä per kilovattitunti. Onkohan se paljon vai vähän? Mitähän mahdan maksaa nykyisin?

Jotta asia olisi riittävän mutkikas, yöllä on eri hinta. Mahtaako 3,99 senttiä olla kallis vai halpa hinta?

Kun tässä yhtälössä ei vielä ollut ilmeisesti riittävästi muuttujia, Hannu tarjoaa myös Kestosopimusta. Mitenkähän se mahtaa erota tuosta 2 vuoden diilistä?

Olisiko se ehkä toistaiseksi voimassa? Kalliimpi hinta viittaisi siihen, että asiakas saa ottaa ritolat, jos siltä tuntuu. Myyjä varmaan suojautuu kovemman hinnan avulla siihen, että Norjassa iskee kuivuus ja sähkön hinta ampaisee katosta läpi.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Vattenfall tarjoaa myös Valinnaista Vaihto-oikeutta.

Jos maksan etukäteen 72 euroa, voin sitten myöhemmin vaihtaa kesken kauden edullisempaan sähköön, jos hinnat notkahtavat. Toisaalta jos mitään erikoista ei tapahdu, maksoin 72 euroa aivan turhaan.

Tässä vaiheessa oli pakko kaivaa esiin nykyinen sopimus. Sen mukaan ostan tällä hetkellä yleissähköä, josta maksan 4,89 senttiä kilowattitunnilta + 0,94 euroa kuukausimaksua. Jatkosopimuksen päivähinta siis nousisi entisestään, mutta yösähkö olisi vastaavasti edullisempaa.

Löytyisikö kilpailutuspalveluista apua?

Vattenfall päätyi toimittajakseni niin, että viime keväänä kilpailutin hintoja. Päätin siis tarkistaa hintatason samalla tavalla jälleen. Google tarjosi ensimmäiseksi Kilpailuttaja.fi-sivustoa.

Törmäsin heti kysymyksiin, joihin tavallinen ihminen ei osaa vastata. Mistä ihmeestä tiedän, mahtaako ”käyttöpaikan” mittaustapa olla yleissähkö, aikasähkö vai kausisähkö? Puhumattakaan siitä, mikä taloni pääsulakkeen koko saattaisi olla.

Kilpailuttaja.fi testaa, osaanko vastata sähkötekniikkaa koskeviin kysymyksiin.
Kilpailuttaja.fi testaa, osaanko vastata sähkötekniikkaa koskeviin kysymyksiin.

No, arvoin vastaukset. Paras tarjous näytti lopulta tältä:

Laskelma osoittaa, että nykyinen sopimukseni on kallis joka tapauksessa. Säästäisin 136 euroa vuodessa, jos voisin vaihtaa toimittajaa nyt heti.
Laskelma osoittaa, että nykyinen sähköni on kallista joka tapauksessa. Säästäisin 136 euroa vuodessa, jos voisin vaihtaa toimittajaa nyt heti. Mutta en tietenkään voi, koska olen sitoutunut määräaikaiseen sopimukseen.

Paras tarjous säästäisi 136 euroa vuodessa nykyiseen sopimukseeni verrattuna. Mutta entä Vattenfallin uusi tarjous? Olisiko se vielä edullisempi?

Jotta voisin verrata hintoja, pitäisi tietää, paljonko taloni kuluttaa toisaalta yösähköä ja toisaalta päiväsähköä.

Koska olen ollut Vattenfallin asiakas vasta puolisen vuotta, yhtiön mahdollisista tilastoista ei vielä näy edes yhden talven vaikutusta, saati useiden vuosien keskiarvoja.

Koska olen kuitenkin DIPLOMI-insinööri, ymmärrän asioista sen verran, että sähkön myyjä on eri asia kuin jakelija. Jakelija ei vaihdu koskaan, sillä talooni tulee vain yksi ja sama kaapeli vuodesta toiseen.

Ehkä tilasto löytyisikin jakelijan verkkopalvelusta – sikäli kuin sillä sellaista on. Öö, firma oli ennen Fortum, mutta nyt se on jokin kumma…Caruna!

Rekisteröidyin Carunan sivuille. Sieltähän alkoi löytyä käyttötilastoja. Tässä taloni sähkönkulutuksen jakauma tunneittain kolmen viime vuoden ajalta:

Carunan tilastot ovat näppärän näköisiä. Ne mukautuvat myös mobiililaitteiden näytölle. Ikävä kyllä en löytänyt yö- ja päiväsähkön jakaumaa.
Carunan tilastot ovat näppärän näköisiä. Ne mukautuvat myös mobiililaitteiden näytölle. Ikävä kyllä en löytänyt yö- ja päiväsähkön jakaumaa.

Valmista tilastoa päivä- ja yösähkön jakaumasta en löytänyt. Eikö se muka kiinnosta ketään?

Onneksi lukemat sai napatuksi Exceliin niin, että voisin laskea jakauman itse. Seuraavaksi piti selvittää, milloin yösähkö napsahtaa päälle.

Google löysi Vantaan Energian verkkosivuilta tiedon, että päiväsähköä jaellaan klo 7–21. Oletan, että samat kellonajat saattaisivat päteä myös Espooseen.

Mutta sitten tuli tenkkapoo: päiväsähkö onkin yösähköä lauantai-illasta klo 18:sta maanantaiaamuun klo 7:ään saakka! Toisin sanottuna vuorokauden tunneista ei jakaumaa pystykään laskemaan suoraan.

Kämppäni vuosikulutus kuitenkin selvisi Carunan palvelusta kätevästi:

Sähkön vuosikulutukseni on pyörinyt hiukan yli 20 000 kilowattitunnissa viime vuosina. Ulkolämpötila lienee vuoden keskiarvo.
Sähkön vuosikulutukseni on pyörinyt hiukan yli 20 000 kilowattitunnissa viime vuosina. Ulkolämpötila lienee vuoden keskiarvo.

Päätin käyttää laskennassani lukemaa, joka olisi 23 000 kilowattituntia per vuosi. Vattenfallin tilasto puolestaan näytti tältä:

Vattenfallin raportista näkyy vasta puolen vuoden tilanne, koska siirryin asiakkaaksi vasta maaliskuussa 2015.
Vattenfallin raportista näkyy vasta puolen vuoden tilanne, koska siirryin asiakkaaksi vasta maaliskuussa 2015.

Päiväsähkön osuus on (ainakin keväästä saakka) ollut joko sama tai vähän suurempi kuin yösähkön osuus.

Ravistinkin lopulta hihasta, että päiväkulutuksen osuus olisi noin 13 000 kilowattituntia vuodessa. Yösähkön kontolle jäisi siis 10 000 kilowattituntia.

Käytin Kilpailuttaja.fi-sivustoa hiukan väärin niin, että syötin sinne vertailuhinnaksi Vattenfallin tarjouskirjeen 2 vuoden kiinteän sopimuksen lukemat:

Syötin Kilpailuttaja.fi-laskuriin Vattenfallin tarjouksen lukemat. Näyttäisi siltä, että jos vaihtaisin toimittajaa nyt heti, Vattenfallin diili maksaisi 84 euroa vuodessa ylimääräistä.
Syötin Kilpailuttaja.fi-laskuriin Vattenfallin tarjouksen lukemat. Näyttäisi siltä, että jos vaihtaisin toimittajaa nyt heti, Vattenfallin diili maksaisi 84 euroa vuodessa ylimääräistä.

Jos tarttuisin siis Kilpailuttaja.fi:n kautta Nordic Green Energyn tarjoukseen, säästäisin 84 euroa vuodessa verrattuna Vattenfallin ehdotukseen.

Erottuva ratkaisu Jyväskylästä

Päätin tarkistaa vielä yhden vaihtoehdon. Kävin alkusyksystä kouluttamassa hinnoittelua Jyväskylän Energian porukoille. Silloin oli puhetta heidän uudesta sähkötuotteestaan, joka tulisi myyntiin kuluvan syksyn aikana.

Palvelun nimi on Ilovirta. Sen idea on reitittää osa sähkölaskun summasta hyväntekeväisyyteen.

Ilovirta myy sähköä niin, että osa laskusta menee asiakkaan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaihtoehtoja on tässä vaiheessa viisi. Valitsin listalta Suomen luonnonsuojeluliiton.
Ilovirta myy sähköä niin, että osa laskusta menee asiakkaan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaihtoehtoja on tässä vaiheessa viisi. Valitsin listalta Suomen luonnonsuojeluliiton.

Lahjoitukseksi voi valita 1, 2 tai 5 euroa kuukaudessa.

Koska en ole mikään kitupiikkisaituriniuhottaja, päätin lahjoittaa 5 euroa kuukaudessa.
Koska en ole mikään kitupiikkisaituriniuhottaja, päätin lahjoittaa 5 euroa kuukaudessa.

Jäin tässä kohdassa pohtimaan, kannattaisiko ilovirtalaisten kuitenkin leipoa lahjoitus osaksi kilowattitunnin hintaa.

Vaikkapa sentin hinnankorotus tuntuisi mitättömältä. Lahjoituksen osuus sekoittaisi hinnan kuitenkin heti vertailukelvottomaksi niin, että vaikkapa kilpailutuspalvelujen laskurit menettäisivät merkityksensä.

Sitä paitsi ihmiset ovat tosi laiskoja harrastamaan kertolaskua. Jos kilowattitunnin hinta nousisi sentillä, esimerkiksi itse maksaisin 230 euroa hyväntekeväisyyteen vuodessa. Se olisi lähes nelinkertainen summa verrattuna nyt valitsemaani 60 euron vuosilahjoitukseen verrattuna.

Itse sähkön ostaminen oli jälleen yhtä hankalaa. Mitähän lämmitysmuodoksi pitäisi valita, jos talossani on sekä sähkölämmitys että ilmalämpöpumppu?

Toivottavasti tämän kohdan merkitys ei ole kovin suuri, koska en löydä listasta sopivaa vaihtoehtoa. Tällaiset kysymykset ovat kuitenkin juuri niitä, jotka saavat asiakkaan keskeyttämään koko puuhan.
Toivottavasti tämän kohdan merkitys ei ole kovin suuri, koska en löydä listasta sopivaa vaihtoehtoa. Tällaiset kysymykset ovat kuitenkin juuri niitä, jotka saavat asiakkaan keskeyttämään koko puuhan.

Päädyin valitsemaan sähkölämmityksen, koska ilmalämpöpumppu on vain apuna. Seuraavaksi palvelu kysyy sähkön mittaustapaa.

Mitä helkkarin mittaustapaa? Eikö se ole sähkölaitoksen asia pohtia, miten he mittaavat tuotteensa toimitusta?

Mitä tähän kannattaisi vastata? Koskeeko kysymys nykytilannetta vai toiveitani?
Mitä tähän kannattaisi vastata? Koskeeko kysymys nykytilannetta vai toiveitani?

Infoteksteistä ei kaltaiseni maallikko tule hullua hurskaammaksi:

Sähkön myyjiä vaivaa tiedon taakka, joka näkyy joka käänteessä. Heille mittaustavan merkitys on tietysti ilmiselvä. Mutta näin asiakkaan näkökulmasta tekstit ovat pelkkää siansaksaa.
Sähkön myyjiä vaivaa tiedon taakka, joka näkyy joka käänteessä. Heille mittaustavan merkitys on tietysti ilmiselvä. Mutta näin asiakkaan näkökulmasta tekstit ovat pelkkää siansaksaa.

Haluaako energiayhtiön laskuri, että kerron jotain nykytilanteesta? Vai pitäisikö päättää summamutikassa, millaisen mittaustavan haluaisin tulevaisuudessa? En edelleenkään tiedä, mitä kausisähkö tarkoittaa.

Seuraavaksi palvelu utelee rakennuksen kokoa. Oletan, että se tarkoittaa kerrosalaa, eikä esimerkiksi asuinpinta-alaa. Omakotitalon kerrosalahan saattaa olla esimerkiksi tuplasti suurempi kuin asuinpinta-ala.

Syötin laskuriin esimerkin vuoksi vain autotallini tuulikaapin neliömäärän.
Syötin laskuriin vain autotallini tuulikaapin neliömäärän esimerkin vuoksi.

Seuraavaan kysymykseen osaan jo antaa vastauksen. Mutta olisipa vaikea kohta tämäkin, jollen olisi jo penkonut lukemia Carunan tilastoista.

Huh, jotkut näyttävät törsäävän sähköä aivan himona. Onneksi tiesin jo tässä vaiheessa, paljonko oma kämppäni kuluttaa.
Huh, jotkut näyttävät törsäävän sähköä aivan simona. Onneksi tiesin jo tässä vaiheessa, paljonko oma kämppäni kuluttaa.

Okei, nyt alkaisi olla paketti kasassa. Sivusto ehdottaa kauppaa tähän tapaan:

Tässä vaiheessa luulin tekeväni vuoden sopimusta hintaan 4,48 senttiä kilowattitunnilta.
Tässä vaiheessa luulin tekeväni vuoden sopimusta hintaan 4,48 senttiä kilowattitunnilta.

Päätän tehdä sopimuksen. Sähköpostiini napsahtaa vahvistus:

Sähköpostivahvistuksessa mainittu hinta ei ole sama kuin verkkopalvelun ehdotus. Myös sopimusjaksoksi tuli kaksi vuotta yhden sijaan.
Sähköpostivahvistuksessa mainittu hinta ei ole sama kuin verkkopalvelun ehdotus. Myös sopimusjaksoksi tuli kaksi vuotta yhden sijaan.

Jotenkin onnistuin sähläämään vielä niin, että jostain syystä ostinkin ilmeisesti kahden vuoden paketin. Samalla hinta pompsahti 4,48 sentistä 4,58 senttiin kilowattitunnilta.

Tuotteistaminen on täysin kesken

Miksi kirjoitin tämän loputtoman pitkän vuodatuksen?

Energialaitoksen insinööri saattaa luulla, että hänen sähkön kuluttajabisneksensä on jo tuotteistettu helpoksi. Mutta ei. Sähkön ostaminen on yhtä helvettiä.

Jos joku yrittää valita sähkönsä toimittajan muka järkisyiden perusteella, hän päätyy ryynäämään loputtomalle esteradalle.

Onneksi edes jyväskyläläisten Ilovirta yrittää tehdä tuotteestaan poikkeavan. Useimmat muut sähkönmyyjät aikovat ilmeisesti jatkaa jääräpäisesti pelkkä hinta edellä.

Kilpailijoista olisi erittäin helppo erottua juuri siksi, että kaikki myyvät (teknisesti ottaen) täsmälleen samaa tuotetta.

63 vastausta

  1. Hyvä kirjoitus,, kiitos . Ja sitten on se Loiste vai onkohan se sittenkään sähköyhtiö. Ei ole helppoa kellään.

    1. Kauheita kirjoituksia, mutta :
      WEREL KUMPPANI 1 VUOTTA (ent. 220 Energia)
      4,45 senttiä/kWh
      Ei perusmaksua!

      Ja hinta on sama yötä päivää, kesät talvet!

      1. Mahtaisikohan käydä niin että maksat sopimuksesta jossain vaiheessa Werelläsi 😉

      2. 220 energia on poikkeus sähkönmyyjistä, se ennakkolaskuttaa. Muilla maksat toteutuneen kulutuksen mukaan.

  2. Pölli tästä: Hyväntekeväisyysjärjestöt voisivat myydä palvelua jossa he laskisivat meille DIPLOMI-insinööreillekin säästön palvelunvaihdosta. Tästähän he kostuisivat siivun hankkimastaan säästöstä lahjoituksena, tietoa asiakkaidensa sähkökulutuksesta jonka avulla voisivat syyllistämisen, **ttuilun ja moralisoinnin sijaan tarjota ratkaisuja jotka pienentävät sähkönkulutusta. Laskelmineen. Meille insinööreille.

    Kävin saman ruljanssin taannoin läpi eikä minua ainakaan kiinnosta dekryptata sähköyhtiöiden tuotteita säännöllisesti.

    Ekorationalistina ostaisin itsekin mieluiten selkeästi hiukkaspäästötöntä, suomalaista ydinvoimaa joka säästää myös vesistöjämme.

    1. Siinä olisi selkeä liikeidea hyväntekeväisyysjärjestöille: myykää palvelua. Pistäisin aivan mielelläni pääni pensaaseen niin, etten alkaisi niuhottaa hiukan suolaisesta palvelumaksusta. Menisihän tuotto kuitenkin johonkin hyvään asiaan.

    2. ”…he laskisivat meille…”

      Idea on hyvä. Nyt vapaaehtoinen/edullinen kumppani tähän. (Järjestön ei todennäköisesti kannata lähteä hankkimaan sähkösopimusten kilpailutusosaamista itse. Kuinkahan usein nuo hinnat esimerkiksi muuttuvat?)

      No, mekin olemme nyt mukana Ilovirrassa. Katsotaan, miten tämä lähtee liikkeelle.

      1. Olet oikeassa, sopiva ulkoistuskumppani on varmasti järkevin vaihtoehto!

        Samalla voisitte välittää Jyväskylään tiedon, että ehkä kuukausimaksuksi voisi valita myös viittä euroa isomman summan. Ainakin itse olisin voinut hyvinkin valita vaikkapa kymmenen euron kuukausilahjoituksen.

          1. Kiitos hyvistä kommenteista, hyviä pointteja kaikki! Olemme itsekin todenneet muutostarpeita Ilovirran nettisivuilla ja tulemme kehittämään sivuja edelleen. Osa postauksessa mainituista asioista on jo työn alla. Aina voi parantaa!

            Kiitos myös arvokkaasta ja ajatuksia avaavasta keskustelusta. Ilovirran alkuperäinen ajatus on tarjota matalan kynnyksen väylä lahjoittamiseen – siitä syystä nämä pienet lahjoitussummamahdollisuudet.

            Otamme kaiken palautteen huomioon. Tavoitteenamme on edelleen yhdistää helppo sähkösopimus ja arjen pienet hyvät teot!

  3. Hyvä kirjoitus, Jari! Lisäisin ainoastaan, että kaltaiselle tavalliselle kuolevaiselle ei käy järkeen, miksi sähkön myyjä ja jakelija pitää olla eri taho? Ainakin itselleni parin euron säästöä suurempi helpotus olisi se, ettei tarvisi näpytellä kahta eri laskua joka kuukausi saman sähkön takia.

    1. Olet oikeassa. Tuon jaon tavoite on tietysti ollut lisätä läpinäkyvyyttä, mutta samalla siitä on tullut meille asiakkaille ylimääräinen riesa.

      Kaksiosaisen kuvion perimmäinen syy lienee se, että kullakin jakelijalla on alueellaan monopoli. Kilpailu ei siis voi toimia, joten viranomaiset säätelevät jakeluhintoja. Toisaalta taas sähkön myyjät kilpailevat keskenään.

      Mutta se on tietenkin mysteeri, miksei sähkön myyjä muka voisi / saisi paketoida ”kuljetuskustannuksia” omaan hintaansa. Voisihan erittely löytyä laskulta joka tapauksessa.

      1. Juuri näin! Tuntuu järjettömältä, ettei myyjältä saa sähköä vaikka kiinteään kuukausihintaan.

        Enhän maksa laajakaistastakaan erikseen joka bitin mukaan ja vielä erikseen sille taholle, joka nyt on sattunut valokuidun pään omaan taloyhtiöön törkkäämään.

      2. Adsl-nettiyhteydessähän hinta paketoitiin juuri noin. Ostat operaattorilta x netin, joka maksoi sitten paikalliselle puhelinyhtiölle kupariparin vuokran.

  4. Naulan kantaan. Sähkön hintojen vertailu on kerrassaan mielenkiintoinen prosessi jossa lopulta kyllästyy ja päättää mutu-tuntumalla. Niin pieniä vuositason erot kuitenkin ovat.
    Syvempi viesti tuotteistajalle lienee seuraava (yllätys!): Tee tuotteestasi niin yksinkertainen että asiakkaan on helppoa ja turvallista ostaa se.

    1. Hyvin tiivistit. Päädyin lopulta itsekin ”antaa mennä” -tunnelmiin. Sähkön myyjät pyörittävät melkoista hinta- ja tariffisirkusta, jolla ei ole lopulta mitään merkitystä ostopäätöksen kannalta.

    1. Joose, kiitos vinkistä! Naputtelin Googleen hakusanaksi ”pörssisähkö”. Päädyin ensimmäisenä tuotteeseen nimeltään Fortum Tarkka.

      Hinta näyttäisi olevan (2.11.2015) = pörssisähkön hinta + 0,3 senttiä välityspalkkiota kilowattitunnilta + 4,02 euroa kuukausimaksua.

      1. No jos saivarrellaan, niin hinta ei ole edullisin seuraavissa tapauksissa (jotka eivät voi mitenkään kestää pitkään):
        1) Sähkön myyjä ei osaa laskea. Johtaa nopeaan konkurssiin (myös muilla aloilla)!
        2) Sähkön myyjä tekee arviointivirheen. Aika epätodennäköinen skenaario tämäkin.
        3) Tapahtuu odottamaton ilmiö (vrt. Fukushima) ja spottihinta nousee pilviin. Vaikutus on hetkellinen: koko 12-36 kk sopimusajalla kiinteä on hyvin suurella todennäköisyydellä edelleen kalliimpi.

        Tilastodataa varmaan löytyy jolla tämä voidaan osoittaa. Aikoinaan tein vastaavan jumpan euriborilla kun kaveri ei millään uskonut, että 1kk on edullisin myös historiallisesti. 🙂

        1. Ei saivarrella. Ihan oikeasti kysyn.

          ”1) ja 2) On epätodennnäköistä että sähkön myyjä ei osaa laskea tai tekee arviointivirheen.”

          Pörssisähköä ei tarvitse juuri osata laskea eikä arvioida, kiinteä marginaali vain päälle – asiakas kantaa käytännössä kaiken riskin, mikäli hankinta on vain pörssistä. Sen verran pitää laskeskella että kertyneellä marginaalilla saa hoidettua kulut.

          Hankintaa voi olla toki myös mankalaperusteinen omakustannepohjainen tuotanto ja pörssihintaa voi suojata futuureilla jne.

          Eikö juuri siksi kiinteähintainen voisikin juuri olla edullisempi, kun sähkön myyjä ehkä osaakin laskea?

          Sopivalla tarkastelujaksolla saa varmastikin helposti osoitettua historiadatalla mitä vaan. Kun korot ja sähkönhinta on ollut laskevassa trendissä niin homma ei varmaankaan ole kovin vaikea.

          Arvioisin kuitenkin että kun yleisesti ajatellaan että volatiliteetti kasvaa (sekä sähkön tuotannossa että hinnoissa) niin kiinteähintainen saattaa tulla edullisemmaksi sille joka ei pysty/halua kulutustaan ohjata?

          1. ”Pörssisähköä ei tarvitse juuri osata laskea eikä arvioida, kiinteä marginaali vain päälle – asiakas kantaa käytännössä kaiken riskin, mikäli hankinta on vain pörssistä.”

            Juuri tätä ajoin takaa – kun asiakas kantaa riskin on myyjän marginaali väkisin pienempi kuin mitä se olisi myyjän kantaessa riskin. 🙂

          2. Näinhän se on, että jokainen meistä voi toimia omana vakuutusyhtiönään, jos kassa sen kestää. Sähköyhtiö taas toimii vakuutusyhtiönä silloin, kun se myy sähkönsä kiinteään hintaan. Silloin tietysti kuluttaja joutuu maksamaan hintasuojasta jonkin korvauksen.

            Esimerkiksi Hertz-autovuokraamo ei vakuuta autojaan. Se omistaa niin paljon autoja, ettei sen kannata maksaa vakuutusyhtiölle riskien jakamisesta. Sitähän vakuuttaminen vain on, eli vahinkokulut levitetään yksittäisiä asiakkaita laajemman joukon kustannettavaksi.

          3. Myyjän marginaalilla ei välttämättä ole suurta merkitystä – avainsana on hankinta.

            Jos kaikki hankinta ei ole pörssistä tai on osin suojattu eri instrumentein, ei myyjän marginaali ole välttämättä vakio suhteessa hetkittäiseen pörssihintaan. Ei ainakaan ”väkisin” pienempi. Eikä myyjän marginaalin pitäisi edes kiinnostaa jos ostamassa on – vai meinaatko että marginaali on ainoa muuttuva tekijä hinnoissa? Hyvällä hankinnalla marginaali voi olla kilpailijoita suurempi, mutta hinta halvempi.

          4. Pörssisähkön käytössä oleellista on hankkia sähköä varaaviin lämmitysjärjestelmiin oikeaan aikaan, eli vuorokauden niiden tuntien aikaan kun hinta edullista. Lämmitysjärjestelmissä hankinta-aikaa ohjaa perinteisesti vain termostaatti.

            Lisäämällä pörssisähkön hintatieto ostopäätöksentekoon saavutetaan alhaisempi kokonaishinta. Tämän idean ympärille aloitimme iPower SähköVahti palvelun kehittämisen.

            Järjestelmä toimii jo ensimmäisissä pilottikohteissa ja lokakuun ostetun sähkön hinta oli 3,34c/kWh. Lisää tuotteistusta tämä meidän projekti vielä vaatii jotta sen saisi myytyä erilaisiin sähkön kuluttajasegmentteihin, joten arvon tuotteistuksen ammattilaiset – kommentoikaas miten tämän idean saisi laajemmalti käyttöön!

            https://www.omavahti.fi/shop/alykoti/ipower-aloituspaketti/

  5. http://www.sahkonhinta.fi on Energiamarkkinaviraston palvelu, josta saa kilpailuttaja.fi -sivustoa kattavammat hinta- ja alkuperätiedot.

    Sinällään sähkö on bulkkituote, jota itse ostan sieltä mistä halvimmalla saan. Siirrosta taas pitää maksaa paikalliselle monopolille kaikki se mitä vaaditaan. Useimpina kuukausina vuodesta meillä (omakotitalo, Uudellamaalla) sähköenergialasku on pienempi kuin siirtolasku (joka tosin sisältää myös verot). Kilpailutuksen vaikutus vuoden kokonaisenergiakustannuksiin on vähäinen, mutta säästö se on pienikin säästö ja mieluummin nekin roposet omassa taskussa kuin pörssiyhtiön osingoissa ja optioissa.

    1. Sepä se, bulkkia suomalaiset kyllä osaavat myydä. Mutta en suostu uskomaan, etteikö sähköönkin voisi liittää mielikuvia.

      Vesibisnes on hyvä esimerkki. Samaa kamaa saa sekä hanasta että kaupasta. Pullossa veden hinta on parhaimmillaan 2000–3000 kertaa kalliimpaa kuin vesilaitokselta hankittuna.

  6. Onhan se hankalaa, kun joutuu näkemään vaivaa sähkön kilpailuttamisessa. Ennen oli kaikki paremmin. Kaukolämmössä sen sijaan pääsee yhä paljon helpommalla… maksaa vaan kiltisti monopolitoimittajalle käyttää sitten sitä lämpöä tai ei. Heittäisin vaikka voltteja kerien, jotta siihenkin saataisiin joku järjellinen kilpailutus. Ymmärsin kyllä, että Jarin postauksessaan kritisoi lähinnä ”lievästi” insinöörimäistä tuotteistusta.

    1. Ymmärrän tuskasi. Olen kyllä tyytyväinen siitä, että kilpailutus on ylipäätään mahdollista. Harmi vain, että niin harva käyttää mahdollisuutta hyväkseen, vaikka systeemi on ollut käytössä jo yli 15 vuotta.

      Toistaiseksi vasta noin kaksisataatuhatta kotitaloutta on kilpailuttanut sähkönsä. Se on siis alle 10 prosenttia Suomen 2,5 miljoonasta kotitaloudesta.

      Tosin vaikkapa kerrostaloasukkaille kilpailuttamisen hyöty saattaa olla aika mitätön. Sähkölämmitteisen omakotitaloasujan tilanne on jo ihan toinen.

      Mutten sitäkään ihmettele, jos joku tuskastuu kilpailutukseen kesken matkan. Verkkokauppojen testaajat tietävät kertoa, että todella mitättömät esteet saavat asiakkaan hylkäämään ostoskorinsa. Miksei sama luovuttamisen meininki pätisi myös sähköostoksilla?

  7. Jarilta erittäin hyvä kirjoitus. Taistelu ostamisen vaikeutta ja tuotteiden monimutkaisuutta vastaan on aloitettu. Uskon, että uudenlaisia niin sanotusti vertailukelvottomia sähkötuotteita tulee lähitulevaisuudessa markkinoille.

    1. Jaahas, täällä Lammaisten Energian tuore toimitusjohtaja selvästi lupailee meille kiinnostavia tuotejulkistuksia!

      Tiedoksi muille lukijoille, että Petri oli asiakkaani, kun hän toimi vielä alkuvuodesta Vatajankosken Sähkö Oy:n varatoimitusjohtajana.

  8. Onneksi on kuitenkin palveluja kuten https://www.sahkovertailu.fi/, joissa pystyy jotenkin vertailla sähköyhtiöitä puoluettomasti ja osaan tehdä sitä kautta myös suoraan sopimuksen.

    Vai näettekö tuossa palvelussa olevan jotain ongelmaa?

    1. Ongelmahan on, että tuonkin laskurin kalkuloima hinta on parhaimmillaan ”jotain sinne päin”, jolloin ostajalle jää monia kysymyksiä auki: Mitenkäs yö/päiväsähkö? Ja miten tuo pörssisähkö eroaa muista? Jossain pörssisähköissä ilmoitetaan ”muuttuva hinta”, joissain ei, miten tämä vaikuttaa? Jne.

      Ja nämä epävarmuustekijät ovat juuri niitä minkä takia asiakkaana joko jätän homman kesken tai heitän ihan fiiliksellä että mistä ostan. Ja näin hajuttoman ja mauttoman tuotteen ostaminen fiilispohjalta vähintäänkin ahdistaa.

      1. Kannattaako epävarmuustekijöiden poistamisesta sitten maksaa?

        1) Pörssisähkön hintaa ei tiedä etukäteen, mutta kertaakaan energian hinta ei ole ylittänyt halvinta kiinteähintaista tarjousta
        2) Kuukauden euribor vasta ikävä onkin, kun asuntolainan erä muuttuu joka kerta. Koko laina-ajalla se on silti edullisin, vaikka juuri korkotason nousun alla pohjille lukittunut 12kk euribor olisikin hetkellisesti kivempi.
        3) Maksimiomavastuu on kurja kun satasen vahinkoa ei saakaan (kolmen tunnin paperityöllä) vakuutusyhtiön piikkiin. Vuositasolla autoileva omakotiasuja kuitenkin säästää vakuutusmaksuissa nelinumeroisen summan.

        Epävarmuustekijöitä kannattaa opetella rakastamaan!

  9. Hannu Vattenfallilta on lähettänyt samaisen kartonkipohjaisen tarjouskirjeen jo 2 krt tänä syksynä. Missä on se kestävän kehityksen periaate, kun muut kyseisen toimijan mainokset tippuvat s-postitse? Tai kun huoneistokohtainen kulutus ei edes ole järin suurta maalämpöpömpelissä…

  10. ”Eri alojen kauppiaat ohjaavat miljoonia asiakkaitaan tänäänkin kahteen jonoon. Toisessa seisovat rikkaat, toisessa köyhät ostajat. Taas meitä viattomia kuluttajia viedään kuin litran mittaa.”

    Eikö tässä juuri edetä Parantaisen oppien mukaan, sopivan hankalalla hintakynnyksellä? 🙂 Laiska rikas valitsee helpon eli nappaa tuostakin tarjouksesta sen perussähkön eikä edes silmäile muita vaihtoehtoja. Ja noin 200 000 köyhää kotitaloutta on jaksanut käyttää aikaansa hankalaan (?) kilpailutusralliin.

    1. Hyvä huomio! Itsehän toivoisin nimenomaan sellaista ”perussähkön” myyntimallia, johon voisin luottaa. Tarkoitan, ettei sen tarvitsisi olla halvin mahdollinen. Toisaalta haluaisin jonkinlaisen varmuuden, ettei myyjä myöskään vedätä aivan sikaröyhkeästi.

      Mutta ehkä ratkaisu olisi juuri tuo pörssisähkö. Luulen vain, että siitä kannattaisi vielä paketoida ”lempeämpi” versio niin, ettei puuha kuulosta joltain ammattisijoittajien vaihtoehdolta.

      Esimerkiksi S-pankki osaa paketoida sijoitustuotteitakin niin yksinkertaisiksi, että taatusti jo se kuuluisa Pihtiputaan mummokin on nykyään S-rahastosijoittaja.

      1. Tuohon pörssisähköön löytyy hintakatto, vähän samaan tapaan kuin asuntolainojen korkokatto. Tämä ainakin vähentää asiakkaan riskiä siitä, että hinta pomppaa ylös esim. kylmänä talvipäivänä.

  11. Oma valinta on lapsellisen helppo: Helen.

    Helsinkiläisenä omistan tuon firman, joten se oli sitten siinä.

    1. Moni järkeilee samoin: miksen ostaisi omalta energialaitokseltani!

      Mahdollinen tulos palautuu kaupungille niin, että se keventää veroäyriä. Siis mikäli raha ei hukkaannu tehottoman organisaation sisäiseen turaamiseen.

      Kuulemma on myös päinvastoin ajattelevaa porukkaa. Jos oman energialaitoksen hinta ei ole edullisin, sähkön hintaan on leivottu piiloveroja. Tällekin kannalle on perusteensa.

  12. Ei kun tulta päin.
    Seuraavaksi voisit kilpailuttaa omakotitalon kiinteistö- ja irtaimistovahinkovakuutuksen. Eivätkä auton liikenne – ja kaskovakuutuskaan ole apteekissa (Fimean lääketaksalla) hinnoiteltu.
    Sähkön kanssa ei kannata näperrellä, kun vakuutuksissa hintaetu voi olla useita satoja euroja vuodessa koko paketille. Lisäksi siellä on innovoitu ammattiliitto- ja harrastusyhdistysalennuksia ja muuten vaan vuosittain alenevia asiakkaan koukkuun saamisalennuksia.
    Lycka till.

  13. Mielenkiintoinen aihe. Pari asiaa mitkä tästä tuli mieleen.

    Yksi este kilpailutukselle on varmasti se ettei ihmiset halua laskua kahdesta eri paikasta ja se koetaan hankalaksi. Jos aidosti haluttaisiin lisätä kilpailua tehtäisiin tässä sama kuin aikanaan kiinteissä nettiyhteyksissä. Siellähän homma toimii niin että jos operaattorilla ei ole omaa verkkoa alueella niin vuokrataan johdot kilpailijalta. Näiden hinnat on määritelty lakiin ja kilpailijalta ei päästä perimään ylihintaa. Sama voisi toimia myös sähkössä, ostaisin sähköni Helsingissä asuvana Vaasan sähköltä ja saisin ainoastaan sieltä laskun. Siirrosta maksaisin samalla laskulla ja vastaavasti Vaasan Sähkö maksaisi vuokraa sähköverkon haltijalle alueella.

    Mitä tulee tuohon omalta sähköyhtiöltä ostamiseen niin kannatan sitä toki tiettyyn psiteeseen asti. Tietyissä paikoissa kuitenkin on tulouttamis vaateet kaupungin päättäjiltä karanneet käsistä ja sen johdosta hinta pompannut rajusti. Se sai itseni vaihtamaan sähköyhtiötä. Lisäksi vauhtia siivitti paikallisen sähköyhtiön toimarin antamat idioottimaiset lausunnot lehdessä.

  14. Pakko mainita tuosta Caronan palvelusta, että yritin kirjautua, mutta sehän kysyi omien tietojen luonnin jälkeen:
    Syötä vanha salasanasi ja sitten kaksi kertaa uusi.
    Noh eihän sitä salasanaa ollut vielä asetettu, joten siihen jäi kirjautuminen.
    Liekö joku virhetilanne, mutta kuitenkin.

    1. Ehkä systeemi lähetti sähköpostiisi väliaikaisen tunnussanan viestissä, joka on päätynyt roskapostikansioosi?

  15. Vaivattomin tapa tehdä halpa sähkösopimus on käyttää sähkön kilpailutuspalvelua. Itse säästän yli 100 € vuodessa, kun kilpailutin sähkösopimukset osoitteessa https://helppohinta.fi/. Suosittelen kyllä kaikille.

  16. Miten voi noin yksinkertaisen asian saada noin vaikeaksi itsellee ja kehuu vielä olevan diplomi-insinääri, peremminkin diplomi-idiootti.

    1. Kun olin aikanaan hommissa it-tukkurin teknisessä tuessa, huomasimme, että usein juuri tutkintojaan korostavilta soittajilta kannatti kysyä erityisen tarkasti, onko laitteen pistoke varmasti seinässä.

  17. Noiden siirto- ja sähkölaskujen eriyttämisen tuomasta läpinäkyvyydestä voi olla monta mieltä. Siirtoyhtiöiden pitäisi veloittaa sähkönsiirrosta sekä verkon ylläpidosta. Tällä hetkellä hintoja korotetaan järkyttävällä tavalla. Perusteluina ministeriöihin saakka on kustannusten nousu. Kukaan ei ole sanonut ääneen, että kustannusten nousu on peräisin esimerkiksi sähköverkkojen rinnalla rakennettavista valokuituverkoista. Asiakkaat maksavat verkkoja osittain jo tällä hetkellä. Verkoilla aletaan takoa joidenkin vuosien kuluttua tulosta tavoilla, joita emme edes vielä tiedä.

  18. Meillä on tällä hetkellä PKS (Pohjois-Karjalan Sähkö) Priima sopimus sekä käytössä että myynnissä. Voin lämpimästi suositella tutustumista kyseiseen sopimusmalliin, joka on tällä hetkellä ainoa pörssisähkösopimus, johon asiakas saa itse tehdä ns. hintakiinnityksiä.

    Slogan onkin ”Ainoa sähkösopimus, jonka enää tarvitset!”

  19. Jos sähkön hinta nousee sentillä, niin maksat 23€ enemmän vuodessa. T: ammattikoulusta valmistunut…

    1. Omasta mielestäni 23000 senttiä vuodessa tarkoittaa edelleen 230 euroa.

  20. Diplomi-insinöörin luulisi tietävän että ydinsähkö ei ole päästötöntä. Olen yhtä mieltä siitä, että edelleen 2018 sähkösopimuksen kilpailuttaminen ja etenkin todellisten hintojen selvittäminen on vaikeaa. Ensin pitää skipata kaikki huuhaa-yritykset joiden ilmoituksiin ei voi luottaa. Sitten jäljelle jääneissä hinta on korkeampi ja silti siellä voi tulla yllätyskuluja. Itse päädyin vesivoimaan ja pörssisopimuksella.
    Aivan kuten Joose Luukkanen totesi, riskeistä pörssisähkössä pitää oppia nauttimaan. Samat laskelmat olen itse tehnyt euriboreistakin.

  21. Hyvää pohdintaa. Tällä hetkellä on kyllä mistä valita, enkä itse jaksanut lähteä käymään jokaista energiayhtiötä erikseen läpi. Itselle on tärkeää edullinen hinta ja että tuen uusiutuvaa energiantuotantoa. Itse tykkäsin VertaaEnsin.fi:n ( https://www.vertaaensin.fi/sahkon-kilpailutus ) sähkönkilpailutus alustasta enemmän, kuin tuosta kilpailuttajan. Näissä pitää vaan muistaa katsoa myös onko ottamassa määrä-aikaista vai toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, se vaikuttaa hintaan aika paljon.

  22. Minäkin suosittelen Helppohinta.fi -palvelua, koska siellä sähkön kilpailutus ja sähkösopimuksen teko on helppoa. Sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa usein.

  23. Postauksestasi on kyllä tullut ajaton sähkön hintojen noustessa ennätyslukemiin. Olen itsekin kokeillut erilaisia palveluita sähkön kilpailuttamiseen ja omasta mielestäni tämä on kyllä selkeästi paras: http://halvinsahkosopimus.fi/sahkon-kilpailutus

    Tällä sivustolla tarjoukset on listattu selkeästi eikä hintojen näkemiseksi tarvitse tehdä muita toimintoja toisin kuin monissa muissa palveluissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.