Hannu Kostiainen lähetti kirjeen. Hän on Vattenfall Oy:n toimitusjohtaja. Hannu halusi varmistaa, että jatkaisin hänen asiakkaanaan myös maaliskuun 2016 jälkeen.

Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi.

Onko tämä hyvä tarjous? Vai yrittääkö Vattenfall jallittaa? Sen kun tietäisi. (Klikkaa kuva täysikokoiseksi)

Ensin heitin tarjouksen puoliksi vahingossa roskiin. Sitten poimin sen sieltä takaisin. Silmäilin numeroita. Äh. Siirsin lärpäkkeen keittiön pöydälle.

Seuraavaksi ajattelin, että tutustun asiaan sohvalla makoillen. Tuijotin lappusta silmät killissä. Ei auttanut. Kiikutin paperin työhuoneeni pöydälle kypsymään.

Viikonloppuna lopulta päätin, että nyt on päätettävä.

Olenhan sentään sähköosastolta valmistunut DIPLOMI-insinööri. En tosin paksusähköpuolelta, mutta kuitenkin.

Jaahas. Ensinnäkin olisi tarjolla perussähköä. Mitähän se mahtaa olla? Onko olemassa jotain erikoissähköä? Saanko esimerkiksi päästötöntä kotimaista ydinsähköä, jos sitä haluaisin?

Hannu tarjoaa 24 kuukauden sopimusta. Sitä ei sitten ilmeisesti voi sanoa irti kesken kauden. Onkohan se kannaltani hyvä vai huono asia? Saanko sähkön lopulta halvemmalla, jos sitoudun pitkään suhteeseen?

Kuinka käy, jos sähkön hinta romahtaa kesken kauden? Siinä tapauksessa maksan liikaa, enkä voi rimpuilla sopimuksestani irti.

Entä itse hinta? Päiväenergia maksaa 4,99 senttiä per kilovattitunti. Onkohan se paljon vai vähän? Mitähän mahdan maksaa nykyisin?

Jotta asia olisi riittävän mutkikas, yöllä on eri hinta. Mahtaako 3,99 senttiä olla kallis vai halpa hinta?

Kun tässä yhtälössä ei vielä ollut ilmeisesti riittävästi muuttujia, Hannu tarjoaa myös Kestosopimusta. Mitenkähän se mahtaa erota tuosta 2 vuoden diilistä?

Olisiko se ehkä toistaiseksi voimassa? Kalliimpi hinta viittaisi siihen, että asiakas saa ottaa ritolat, jos siltä tuntuu. Myyjä varmaan suojautuu kovemman hinnan avulla siihen, että Norjassa iskee kuivuus ja sähkön hinta ampaisee katosta läpi.

Eikä siinäkään vielä kaikki. Vattenfall tarjoaa myös Valinnaista Vaihto-oikeutta.

Jos maksan etukäteen 72 euroa, voin sitten myöhemmin vaihtaa kesken kauden edullisempaan sähköön, jos hinnat notkahtavat. Toisaalta jos mitään erikoista ei tapahdu, maksoin 72 euroa aivan turhaan.

Tässä vaiheessa oli pakko kaivaa esiin nykyinen sopimus. Sen mukaan ostan tällä hetkellä yleissähköä, josta maksan 4,89 senttiä kilowattitunnilta + 0,94 euroa kuukausimaksua. Jatkosopimuksen päivähinta siis nousisi entisestään, mutta yösähkö olisi vastaavasti edullisempaa.

Vattenfall päätyi toimittajakseni niin, että viime keväänä kilpailutin hintoja. Päätin siis tarkistaa hintatason samalla tavalla jälleen. Google tarjosi ensimmäiseksi Kilpailuttaja.fi-sivustoa.

Törmäsin heti kysymyksiin, joihin tavallinen ihminen ei osaa vastata. Mistä ihmeestä tiedän, mahtaako “käyttöpaikan” mittaustapa olla yleissähkö, aikasähkö vai kausisähkö? Puhumattakaan siitä, mikä taloni pääsulakkeen koko saattaisi olla.

Kilpailuttaja.fi testaa, osaanko vastata sähkötekniikkaa koskeviin kysymyksiin.

Kilpailuttaja.fi testaa, osaanko vastata sähkötekniikkaa koskeviin kysymyksiin.

No, arvoin vastaukset. Paras tarjous näytti lopulta tältä:

Laskelma osoittaa, että nykyinen sopimukseni on kallis joka tapauksessa. Säästäisin 136 euroa vuodessa, jos voisin vaihtaa toimittajaa nyt heti.

Laskelma osoittaa, että nykyinen sähköni on kallista joka tapauksessa. Säästäisin 136 euroa vuodessa, jos voisin vaihtaa toimittajaa nyt heti. Mutta en tietenkään voi, koska olen sitoutunut määräaikaiseen sopimukseen.

Paras tarjous säästäisi 136 euroa vuodessa nykyiseen sopimukseeni verrattuna. Mutta entä Vattenfallin uusi tarjous? Olisiko se vielä edullisempi?

Jotta voisin verrata hintoja, pitäisi tietää, paljonko taloni kuluttaa toisaalta yösähköä ja toisaalta päiväsähköä.

Koska olen ollut Vattenfallin asiakas vasta puolisen vuotta, yhtiön mahdollisista tilastoista ei vielä näy edes yhden talven vaikutusta, saati useiden vuosien keskiarvoja.

Koska olen kuitenkin DIPLOMI-insinööri, ymmärrän asioista sen verran, että sähkön myyjä on eri asia kuin jakelija. Jakelija ei vaihdu koskaan, sillä talooni tulee vain yksi ja sama kaapeli vuodesta toiseen.

Ehkä tilasto löytyisikin jakelijan verkkopalvelusta – sikäli kuin sillä sellaista on. Öö, firma oli ennen Fortum, mutta nyt se on jokin kumma…Caruna!

Rekisteröidyin Carunan sivuille. Sieltähän alkoi löytyä käyttötilastoja. Tässä taloni sähkönkulutuksen jakauma tunneittain kolmen viime vuoden ajalta:

Carunan tilastot ovat näppärän näköisiä. Ne mukautuvat myös mobiililaitteiden näytölle. Ikävä kyllä en löytänyt yö- ja päiväsähkön jakaumaa.

Carunan tilastot ovat näppärän näköisiä. Ne mukautuvat myös mobiililaitteiden näytölle. Ikävä kyllä en löytänyt yö- ja päiväsähkön jakaumaa.

Valmista tilastoa päivä- ja yösähkön jakaumasta en löytänyt. Eikö se muka kiinnosta ketään?

Onneksi lukemat sai napatuksi Exceliin niin, että voisin laskea jakauman itse. Seuraavaksi piti selvittää, milloin yösähkö napsahtaa päälle.

Google löysi Vantaan Energian verkkosivuilta tiedon, että päiväsähköä jaellaan klo 7–21. Oletan, että samat kellonajat saattaisivat päteä myös Espooseen.

Mutta sitten tuli tenkkapoo: päiväsähkö onkin yösähköä lauantai-illasta klo 18:sta maanantaiaamuun klo 7:ään saakka! Toisin sanottuna vuorokauden tunneista ei jakaumaa pystykään laskemaan suoraan.

Kämppäni vuosikulutus kuitenkin selvisi Carunan palvelusta kätevästi:

Sähkön vuosikulutukseni on pyörinyt hiukan yli 20 000 kilowattitunnissa viime vuosina. Ulkolämpötila lienee vuoden keskiarvo.

Sähkön vuosikulutukseni on pyörinyt hiukan yli 20 000 kilowattitunnissa viime vuosina. Ulkolämpötila lienee vuoden keskiarvo.

Päätin käyttää laskennassani lukemaa, joka olisi 23 000 kilowattituntia per vuosi. Vattenfallin tilasto puolestaan näytti tältä:

Vattenfallin raportista näkyy vasta puolen vuoden tilanne, koska siirryin asiakkaaksi vasta maaliskuussa 2015.

Vattenfallin raportista näkyy vasta puolen vuoden tilanne, koska siirryin asiakkaaksi vasta maaliskuussa 2015.

Päiväsähkön osuus on (ainakin keväästä saakka) ollut joko sama tai vähän suurempi kuin yösähkön osuus.

Ravistinkin lopulta hihasta, että päiväkulutuksen osuus olisi noin 13 000 kilowattituntia vuodessa. Yösähkön kontolle jäisi siis 10 000 kilowattituntia.

Käytin Kilpailuttaja.fi-sivustoa hiukan väärin niin, että syötin sinne vertailuhinnaksi Vattenfallin tarjouskirjeen 2 vuoden kiinteän sopimuksen lukemat:

Syötin Kilpailuttaja.fi-laskuriin Vattenfallin tarjouksen lukemat. Näyttäisi siltä, että jos vaihtaisin toimittajaa nyt heti, Vattenfallin diili maksaisi 84 euroa vuodessa ylimääräistä.

Syötin Kilpailuttaja.fi-laskuriin Vattenfallin tarjouksen lukemat. Näyttäisi siltä, että jos vaihtaisin toimittajaa nyt heti, Vattenfallin diili maksaisi 84 euroa vuodessa ylimääräistä.

Jos tarttuisin siis Kilpailuttaja.fi:n kautta Nordic Green Energyn tarjoukseen, säästäisin 84 euroa vuodessa verrattuna Vattenfallin ehdotukseen.

Päätin tarkistaa vielä yhden vaihtoehdon. Kävin alkusyksystä kouluttamassa hinnoittelua Jyväskylän Energian porukoille. Silloin oli puhetta heidän uudesta sähkötuotteestaan, joka tulisi myyntiin kuluvan syksyn aikana.

Palvelun nimi on Ilovirta. Sen idea on reitittää osa sähkölaskun summasta hyväntekeväisyyteen.

Ilovirta myy sähköä niin, että osa laskusta menee asiakkaan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaihtoehtoja on tässä vaiheessa viisi. Valitsin listalta Suomen luonnonsuojeluliiton.

Ilovirta myy sähköä niin, että osa laskusta menee asiakkaan valitsemalle hyväntekeväisyysjärjestölle. Vaihtoehtoja on tässä vaiheessa viisi. Valitsin listalta Suomen luonnonsuojeluliiton.

Lahjoitukseksi voi valita 1, 2 tai 5 euroa kuukaudessa.

Koska en ole mikään kitupiikkisaituriniuhottaja, päätin lahjoittaa 5 euroa kuukaudessa.

Koska en ole mikään kitupiikkisaituriniuhottaja, päätin lahjoittaa 5 euroa kuukaudessa.

Jäin tässä kohdassa pohtimaan, kannattaisiko ilovirtalaisten kuitenkin leipoa lahjoitus osaksi kilowattitunnin hintaa.

Vaikkapa sentin hinnankorotus tuntuisi mitättömältä. Lahjoituksen osuus sekoittaisi hinnan kuitenkin heti vertailukelvottomaksi niin, että vaikkapa kilpailutuspalvelujen laskurit menettäisivät merkityksensä.

Sitä paitsi ihmiset ovat tosi laiskoja harrastamaan kertolaskua. Jos kilowattitunnin hinta nousisi sentillä, esimerkiksi itse maksaisin 230 euroa hyväntekeväisyyteen vuodessa. Se olisi lähes nelinkertainen summa verrattuna nyt valitsemaani 60 euron vuosilahjoitukseen verrattuna.

Itse sähkön ostaminen oli jälleen yhtä hankalaa. Mitähän lämmitysmuodoksi pitäisi valita, jos talossani on sekä sähkölämmitys että ilmalämpöpumppu?

Toivottavasti tämän kohdan merkitys ei ole kovin suuri, koska en löydä listasta sopivaa vaihtoehtoa. Tällaiset kysymykset ovat kuitenkin juuri niitä, jotka saavat asiakkaan keskeyttämään koko puuhan.

Toivottavasti tämän kohdan merkitys ei ole kovin suuri, koska en löydä listasta sopivaa vaihtoehtoa. Tällaiset kysymykset ovat kuitenkin juuri niitä, jotka saavat asiakkaan keskeyttämään koko puuhan.

Päädyin valitsemaan sähkölämmityksen, koska ilmalämpöpumppu on vain apuna. Seuraavaksi palvelu kysyy sähkön mittaustapaa.

Mitä helkkarin mittaustapaa? Eikö se ole sähkölaitoksen asia pohtia, miten he mittaavat tuotteensa toimitusta?

Mitä tähän kannattaisi vastata? Koskeeko kysymys nykytilannetta vai toiveitani?

Mitä tähän kannattaisi vastata? Koskeeko kysymys nykytilannetta vai toiveitani?

Infoteksteistä ei kaltaiseni maallikko tule hullua hurskaammaksi:

Sähkön myyjiä vaivaa tiedon taakka, joka näkyy joka käänteessä. Heille mittaustavan merkitys on tietysti ilmiselvä. Mutta näin asiakkaan näkökulmasta tekstit ovat pelkkää siansaksaa.

Sähkön myyjiä vaivaa tiedon taakka, joka näkyy joka käänteessä. Heille mittaustavan merkitys on tietysti ilmiselvä. Mutta näin asiakkaan näkökulmasta tekstit ovat pelkkää siansaksaa.

Haluaako energiayhtiön laskuri, että kerron jotain nykytilanteesta? Vai pitäisikö päättää summamutikassa, millaisen mittaustavan haluaisin tulevaisuudessa? En edelleenkään tiedä, mitä kausisähkö tarkoittaa.

Seuraavaksi palvelu utelee rakennuksen kokoa. Oletan, että se tarkoittaa kerrosalaa, eikä esimerkiksi asuinpinta-alaa. Omakotitalon kerrosalahan saattaa olla esimerkiksi tuplasti suurempi kuin asuinpinta-ala.

Syötin laskuriin esimerkin vuoksi vain autotallini tuulikaapin neliömäärän.

Syötin laskuriin vain autotallini tuulikaapin neliömäärän esimerkin vuoksi.

Seuraavaan kysymykseen osaan jo antaa vastauksen. Mutta olisipa vaikea kohta tämäkin, jollen olisi jo penkonut lukemia Carunan tilastoista.

Huh, jotkut näyttävät törsäävän sähköä aivan himona. Onneksi tiesin jo tässä vaiheessa, paljonko oma kämppäni kuluttaa.

Huh, jotkut näyttävät törsäävän sähköä aivan simona. Onneksi tiesin jo tässä vaiheessa, paljonko oma kämppäni kuluttaa.

Okei, nyt alkaisi olla paketti kasassa. Sivusto ehdottaa kauppaa tähän tapaan:

Tässä vaiheessa luulin tekeväni vuoden sopimusta hintaan 4,48 senttiä kilowattitunnilta.

Tässä vaiheessa luulin tekeväni vuoden sopimusta hintaan 4,48 senttiä kilowattitunnilta.

Päätän tehdä sopimuksen. Sähköpostiini napsahtaa vahvistus:

Sähköpostivahvistuksessa mainittu hinta ei ole sama kuin verkkopalvelun ehdotus. Myös sopimusjaksoksi tuli kaksi vuotta yhden sijaan.

Sähköpostivahvistuksessa mainittu hinta ei ole sama kuin verkkopalvelun ehdotus. Myös sopimusjaksoksi tuli kaksi vuotta yhden sijaan.

Jotenkin onnistuin sähläämään vielä niin, että jostain syystä ostinkin ilmeisesti kahden vuoden paketin. Samalla hinta pompsahti 4,48 sentistä 4,58 senttiin kilowattitunnilta.

Miksi kirjoitin tämän loputtoman pitkän vuodatuksen?

Energialaitoksen insinööri saattaa luulla, että hänen sähkön kuluttajabisneksensä on jo tuotteistettu helpoksi. Mutta ei. Sähkön ostaminen on yhtä helvettiä.

Jos joku yrittää valita sähkönsä toimittajan muka järkisyiden perusteella, hän päätyy ryynäämään loputtomalle esteradalle.

Onneksi edes jyväskyläläisten Ilovirta yrittää tehdä tuotteestaan poikkeavan. Useimmat muut sähkönmyyjät aikovat ilmeisesti jatkaa jääräpäisesti pelkkä hinta edellä.

Kilpailijoista olisi erittäin helppo erottua juuri siksi, että kaikki myyvät (teknisesti ottaen) täsmälleen samaa tuotetta.