Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Hesari löysi valoisan puolen

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Sanoma-talossa on selvästi pohdittu, että täytyyhän pakolaiskriisistä seurata myös jotain myönteistä. Hesari julkaisi eilen (23.2.2016) sivun kokoisen jutun, jonka otsikko oli Maailman myllerys toi työpaikan.

Artikkelin ideana oli ihastella sitä, miten Suomeen on syntynyt maahanmuuttajien vuoksi tuhansia verovaroista kustannettavia työpaikkoja. Kenties luin tekstiä jotenkin väärässä asennossa, mutta mielestäni tarina oli todella kirjoitettu ikään kuin tämä olisi hyvä asia.

Ehkä näkökulmaa voisi hyödyntää valtakunnan päälehdessä enemmänkin. Tässä muutamia ehdotuksia:

  • On mahtavaa, että peurakolarit ovat yleistyneet. Peltikorjaamoille on syntynyt satoja uusia työpaikkoja.
  • Ikävä kyllä miehet tupakoivat entistä harvemmin. Lääkärikunta ei siitä huolestu. Vastaavasti diabetes tappaa yhä useammin.
  • Lumimyrskyt katkoivat voimalinjoja vain muutaman kerran tänä talvena. Sähköasentajat odottavat ilmastonmuutosta jo kieli pitkällä.
  • Onneksi lama on tasannut suomalaisten tuloeroja.

Hups, tuo listani viimeinen aihe taitaa olla lehden vakioaineistoa jo muutenkin.

Ystäväni kertoi viime viikolla, että hänen on näköjään pakko luopua Hesarista. Pää ei enää kestä. Mutta onhan siinä se valoisa puoli, että pian The New York Timesin toimittajat saavat yhden palkanmaksajan lisää.


Ilmoittaudu seuraavalle Näin voitat tarjouskipailun -kurssilleni. Vedän sen tiistaina 5. huhtikuuta 2016 Rantasipi Airportissa Vantaalla.


13 vastausta

  1. Kiitos Jari!
    Mietin tismalleen samaa juttua lukiessani. Mutta vain hiljaa itsekseni. Hienoa, että olit äänekkäämpi!
    Ja samat ovat tuumani Hesarin tilaajuudesta kuin ystävälläsi, olleet jo pitkään. Välillä lopetinkin.
    Kiitos vielä kerran.

    1. Jutun myönteistä näkökulmaa korosti esimerkiksi suomalaisen ex-työttömän sitaatti: ”Tämä on minulle oman elämäni lottovoitto.”

      Yhtä hyvin kommentti voisi olla peräisin amerikkalaiselta lakimieheltä, joka on juuri saalistanut seuraavan asiakkaansa ensiapuaseman aulasta.

  2. Seurasin vähän aikaa vierestä, kun entisen kotikaupunkini (hah) Pudasjärven ex-kaupunginjohtaja asetti tavoitteita pakolaisten osuudelle kaupungin (hah) väkiluvusta. Porukkaa otetaan avosylin vastaan. Se kasvattaa Pudasjärven työllisyyttä. Mainitsematta jäi, että huoltosuhde on niin vinossa, että sillä pinnalla ei pysyisi edes Veikka Gustafsson. Ainoat työpaikat ovat julkisilla varoilla tuettuja, ja sekin raha on vähissä, ja vähenee edelleen. Peruspudasjärveläiset valuvat Ouluun, jossa on sentään vähän toivoa.

    Sitten hoksin kirjoittaa paikalliseen Iijokiseutuun mielipidekirjoituksen. Se kirvoitti kiitoksia. Pudasjärvelle tuli paljon pakolaisia Kongosta. Olivat kuulemma maanviljelijöitä, jotka olivat joutuneet jättämään palstansa vainojen ja väkivallan alta. Heitin idean, että pudasjärveläiset valjastaisivat tyhjillään olevat navettansa ja paketoidut peltonsa hyötykäyttöön. Antaisivat kongolaisten tehdä sitä, missä olivat hyviä. Olisivat opettaneet kongolaisia viljelyyn suomalaisessa ilmastossa ja maaperässä. Pudasjärvi olisi pian ollut lähiruokaomavarainen kaupunki (hah), jossa koululaiset söisivät puhdasta, lähellä tuotettua ruokaa. Kongolaiset olisivat yrittäjäperusteisesti tuottaneet osuuskuntana ruoan ja saaneet siitä rahaa.

    Mitäpä, mestarini Jari, tuumaat? Ottivatko onkeensa? Siellä päin kun on sanonta ”Mitä se hyövää?”

    1. Eivät tainneet ottaa onkeensa. Kyllä moisen aloitteellisuuden varmasti jokin sääntö kieltää. Ja jos ei kiellä, äkkiä sellaisia keksitään.

      Noin muutenkaan en usko hetkeäkään, että huoltosuhteemme kääntyisi maahanmuuttajien ansiosta. Suomalaisen byrokratian ja ay-liikkeen yhdistelmä pitää vissisti huolta, että valtaosa tulijoista jää verovaroillamme elätettäväksi.

  3. Kysymys on myös siitä kuinka pitkälle näkee ja mitä asian hyödyntämiseksi tekee. Pohjanmaalla ns. Närpiön malli on kotouttanut ja kotouttaa maahanmuuttajia työllistyneiksi ja yritteliäiksi kunnan nettoveronmaksajiksi. Edellisen aallon vietnamin venepakolaisia ja bosniasta sotaa paenneita on paljon. Tulosten taustalla on työpaikkojen tarjonta maaseutuelinkeinoissa, palveluissa ja muissakin yksityisen sektorin hommissa, asuntojen saatavuus, toimiva infrastruktuuri, tehokas kielen opettaminen ja kulttuuriin sopeuttaminen ja ennen kaikkea – suvaitsevaisuus.
    Ja Närpiö muuten on Suomen kasvihuoneviljelyn pääkaupunki – ja teollisuuttakin on ihan mukavasti.

    1. Mielestäni kyse on ennen kaikkea rahasta. Kauppa ja bisnes on nostanut satoja miljoonia kiinalaisia ja intialaisia köyhyydestä. Mikään muu keino ei liene läheskään yhtä tehokas.

      Jos maahanmuuttajat saataisiin tuottavaan työhön, suvaitsevaisuutta saisimme kaupan päälle kuin itsestään.

      Mutta kuten sanottu, esimerkiksi ay-liikkeen intresseissä on suojella jäseniään, jotka ovat jo töissä. Työttömille ei ole herunut sympatiaa tähänkään saakka, olivat he kotoisin mistä tahansa.

  4. Hei,

    Kannattaa kokeilla myös The Times of London – siellä ”tax payer money” käsitellään vähän eri näkökulmasta kuin suomalaisessa mediassa.

    Times antaa EU:sta, taloudesta, ulkomaan uutisista ja kv-politiikasta vähintään samat tiedot mitä kotimainen media. Lisäksi, jos brittifutis kiinnostaa, siitä on tikusta asiaa 20 sivua joka päivä.

    Kotimaan uutiset kyselen vaimoltani, joka lukee Hesaria. Toimiva konsepti. Suosittelen muillekin. Hyötyjä on mm.
    – Oma sivistykseni ja kielitaitoni paranee
    – Keskustelen enemmän vaimoni kanssa
    – Verenpaine pysyy aisoissa

    1. Hyvä vinkki! Amerikkalainen bisnesguru Brian Tracy kertoi aina seminaareissaan hiukan vastaavasta ajankäytön strategiastaan. Hän totesi, ettei seuraa uutisia lainkaan.

      Jos jokin asia olisi kuitenkin riittävän tärkeä, muut kyllä kertoisivat siitä hänelle. Vähemmän tärkeisiin juttuihin rajallisia elinvuosia ei kuulemma kannata haaskata lainkaan.

    1. Kiitos Jarmo, huomiosi sopii tähän tilanteeseen oivasti kuin pottu pakoputkeen!

  5. Ehdotuslistalle vielä yksi lisäys: On mahtavaa, että business sakkaa ja insinöörien tekeleet käyvät huonosti kaupaksi. Tuotteistajille on riittänyt kysyntää.

    Toisen epäsuotuisa tilanne tai ahdinko tuo toiselle leipää pöytään. Tilanteesta hyötyvä vain vaihtelee, olipa kyse sitten peurakolariautoja korjaavasta peltisepästä, vastaanottokeskuksen työntekijästä tai tuotteistusta tekevästä markkinointimaakarista.

    1. Kun suomalaisten insinöörien bisnekset joutuivat vapaaseen pudotukseen vuoden 2008 keväällä, myös tuotteistusprojektien kysyntä romahti saman tien.

      Tilanne on edelleen huonompi kuin vuonna 2007, eikä siinä ole mitään mahtavaa.

      Toisaalta en usko pelastaneeni yhtään pulassa olevaa insinööriä ikinä. Vain menestyvät yritykset hyötyvät palveluistani, eivätkä nekään aina.

  6. Näkökulmalla on merkitystä. Kuinka paljon parempi mieliala koko kansalla olisikaan, jos YT-uutisointi olisi positiivista tyyliin ”Oy XYX Ab:n YT-neuvottelut päättyivät onnellisesti, 3600 henkilöä sai pitää työpaikkansa, vain vajaat 300 henkilöä irtisanotaan.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Reputatko kananmunatestin
Tommi Elomaa

Reputatko kananmunatestin?

Elätkö siinä harhassa, että teidän palvelunne on uniikki myös asiakkaidenne mielessä? Kananmunatesti paljastaa höttöpuheen armotta.

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.