Hesari kertoi eilen (2.6.2016), että Supercellin perustaja Ilkka Paananen kävi luennoimassa Lauttasaaren lukiossa. Hän kylvi harhaoppeja startup-yrittämisestä liiketaloutta opiskeleville nuorille.

Toimittajan kirjaamat ohjeet olivat tällaisia:

  1. “Suurissa yrityksissä ei opi mitään, mistä olisi startup-yrityksessä hyötyä.”
  2. “Yritystä ei kannata perustaa rahan takia, koska on niin pieni todennäköisyys, että sillä rikastuu.”
  3. “Yritystä ei kannata perustaa parhaiden kavereiden kanssa.”

Vain tuo kolmas kohta pitää paikkansa. Muut neuvot ovat silkkaa hevonkukkua.

BS1: “Suurissa yrityksissä ei opi mitään, mistä olisi startup-yrityksessä hyötyä.”

Suurissa yrityksissä oppii monia hyödyllisiä asioita, joita on erittäin vaikea oppia startupissa. Mikään ei nimittäin ole arvokkaampaa kuin käydä itse toteamassa, miten ison firman byrokratia rouskuttaa.

Havainto saattaa olla erittäin tärkeä siinä vaiheessa, kun oman kasvufirman kaaos pitäisi saada kuriin. Se edellyttää jonkin sortin byrokratiaa joka tapauksessa. Tosin sitäkin on monta lajia.

Aikoinaan noin kaksi viikkoa kestänyt Nokia-urani loppui käytännössä siihen, että yritin ostaa kirjan työtäni varten. Teoksen hankkimiseen vaadittava prosessi oli tehty niin mutkikkaaksi, että se olisi maksanut monta kertaa opuksen hinnan.

Toisin sanottuna iso firma voi opettaa paljon myös sitä, miten pienessä yrityksessä ei kannattaisi sössiä asioita.

Työkokemus isosta firmasta auttaa myös ymmärtämään, miten isojen firmojen asiakkaille kannattaa myydä. Siis jos ne sattuvat kuulumaan startupin kohderyhmään.

Nuoret yrittäjät eivät usein hahmota lainkaan, miten iso organisaatio päättää hankinnoistaan. Ja että ostaja on nimenomaan organisaatio, ei juuri koskaan yksittäinen ihminen.

Toisaalta siitäkin olisi hyötyä, että myyjä tajuaisi jotain aidon organisaatioelukan motiiveista.

BS2: “Yritystä ei kannata perustaa rahan takia, koska on niin pieni todennäköisyys, että sillä rikastuu.”

Ymmärrän tietysti, että Paanasen käsitys rikastumisesta saattaa olla hiukan erilainen kuin meidän tavallisten ihmisten. Toisaalta en tiedä, mitä Paananen tarkoittaa todennäköisellä.

Joka tapauksessa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm tuntui olevan Paanasen kanssa samoilla linjoilla, kun hän lausui Taloussanomille (4.6.2010) näin:

“Äärimmäisen harva pääsee tilastokärkeen. Yrittäjiä on yli 200 000, mutta tuloluokkaan yli 150 000 euroa vuodessa heistä kuuluu vain 4500.”

Suomalaiset eivät tietenkään ole kovin hyviä todennäköisyyslaskennassa. Olemmehan tunnetusti lottokansaa. Se jos mikä on esimerkki epätoivoisesta taistelusta tosiasioita vastaan.

Kaiken kukkuraksi demarit tekevät parhaansa, jotta suomalaiset pysyisivät lapsina koko elämänsä. Puolueen ideaali-ihminen on vastuussa hädin tuskin oman hanurinsa pyyhkimisestä vessareissulla.

Tässä fatalistien luvatussa maassa onkin lähes rikos ajatella, että yrittäjä saattaisi jopa itse päättää kohtalostaan. Varsinkin jos hän sattuu olemaan fiksu entinen eliittilukion oppilas.

Rohkenen nyt silti väittää, että yrittäjä voi rikastua myös hiljaa hiipimällä. Asiaa on hyvin vaikea havaita mistään tulotilastosta.

Kärsivällinen ja luotettava yrittäjä rikastuu – tai vähintään vaurastuu – varsin todennäköisesti.

Jos yrittäjän ura kestää vaikkapa 30 vuotta, hänen tarvitsee säästää osinkojaan vain 33 tonnia vuodessa. Se onnistuu jopa yksinyrittäjältä.

Kun eläkepäivät sitten aikanaan koittavat, tilillä odottaa miljoonapotti, vaikka säästöille olisi maksettu vain inflaation kokoista korkoa.

Useimmat meistä pitäisivät jo tuollaista pienmiljonääriä vähintään varakkaana. Sellaisia palkansaajia on erittäin vähän, jotka pystyisivät säästämään nettoliksastaan edes kolmea tonnia kuukaudesta ja vuodesta toiseen.

Saattaa tietysti olla, että Paananen tarkoitti neuvollaan äkkirikastumista. Se on eri asia. Tuskinpa lukiolaiset pohtivat eläkesäästöjään muutenkaan.

Siitä olen Paanasen kanssa samaa mieltä, ettei yritystä kannata perustaa parhaiden kavereiden kanssa. Johtaminen on muutenkin riittävän vaikeaa.

Jos pomon pitäisi lisäksi olla alaistensa ystävä, luvassa on bisneksen kannalta tuhoisaa draamaa sataprosenttisen varmasti.


Ilmoittaudu seuraavalle Näin voitat tarjouskipailun -kurssilleni. Vedän sen tiistaina 14. kesäkuuta 2016 Rantasipi Airportissa