Etsi kirjoituksia
Close this search box.
Pölli tästä -blogi on ideavarkaan apaja

Nyhtökauran hinnoittelu meni pieleen

Jari Parantainen
Jari Parantainen
Olen Suomen kokenein tuotteistaja. Koulutan & konsultoin. Aiheina tuotteistaminen ja hinnoittelu. Palkittu Pölli tästä -blogi & bisneskirjoja. [email protected] ✆ 050 5229 529

Hesari kertoi nyhtökaurayrittäjä Maija Itkosesta pari päivää sitten (17.9.2016). Lehti ylisti tuotetta estotta:

”HARMAANRUSKEASTA hakkeluksesta on tullut Suomessa tänä vuonna myyttinen elintarvike, jota jahdataan suu vaahdoten kaupasta toiseen. Nyhtökaura on kuin muinaisen Kreikan ambrosiaa, jumalille varattua ruokaa, jota kuolevaiset näykkivät vain mielikuvituksissaan.”

Itkosen mukaan varttikilon paketti maksaa (ilmeisesti vähittäiskaupan hyllyssä) alle neljästä eurosta jopa kymmeneen euroon. Sitten seuraa jutun kiinnostavin osa:

”Osa kauppiaista on hoksannut, että hurjan kysynnän pitäisi heijastua hintoihin. Kiskurihinnoittelu pitää sitä paitsi paketit hyllyssä pidempään.”

Tekstistä ei näy, oliko kiskurihinnoittelu-termi peräisin Itkoselta vai toimittajalta. Tämä oli kuitenkin suora lainaus yrittäjältä:

”Pieni osa kauppiaista ei vain viitsi sanoa, että nyhtökaura on loppu. Mieluummin sanovat, että tuolla hyllyssä sitä on – käykää hakemassa”, Itkonen hymähtää.

Puhe kiskurihinnoittelusta kertoo taas kerran, miten vaikeaa fiksujenkin ihmisten on yhdistää tuotteen kysyntää, arvoa ja hintaa toisiinsa.

Kiskurihinnoittelu tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että vesikauppias kiristäisi rahaa ihmisiltä, jotka ovat kuolemassa janoon. Nyhtökaura on kuitenkin jotain aivan muuta: sitä ei kukaan tarvitse – ei todellakaan kukaan.

Jos joku haluaa maksaa jostain muropaketista vaikkapa 40 euroa kilolta, se lienee hänen vapaaehtoinen valintansa.

Käsittääkseni ostajaa ei ole kukaan aseella uhannut, eikä edes huijannut. Jos joku siis myi nyhtökaurapaketit jatkuvasti saman tien loppuun, hinnoittelu meni tietenkin pahasti pieleen.

Kun ihmettelin asiaa Twitterissä, eräs keskustelukumppani kommentoi näin:

Ehkäpä keksijällä on hieman eettistäkin ajattelua kommentissaan.” 

”Minä ajattelisin lähinnä että ekologisilla vaihtoehdoilla ei rahastettaisi tolkkua enempää.”

Tässäkin pistää silmään ”rahastettaisi”-sana. Jos oikein tulkitsen, ekologisista tuotteista ei saisi pyytää rahaa niin paljon kuin asiakkaat olisivat valmiita maksamaan.

Näin ajattelevilta unohtuu monta alihinnoittelun seurausta:

  1. Tavara ei päädy kuin joskus sattumalta niille asiakkaille, jotka arvostaisivat sitä eniten. Helmiä ajautuu sioille.
  2. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, pian joku keksii käynnistää mustanpörssin kaupan tavalla tai toisella.
  3. Tuottaja ansaitsee selvästi vähemmän rahaa kuin hänen asiakkailleen tuottamansa arvo on.
  4. Tuotteen laatumielikuva kärsii. Me kaikki ajattelemme alitajuisesti, että halpa on huonoa ja kallis on hyvää.

Entä pitäisikö sitten ekologisen tuotteen olla jostain syystä erityisen halpa? No ei tietenkään.

Vaikkapa luomutuotteet ovat järjestään kalliimpia kuin luomuttomat. Kysyntää ilmeisesti riittää silti.

Tosin luomu vasta epäekologista onkin. Iso osa ihmisistä kuolisi nälkään saman tien, jos maapallo pitäisi ruokkia luomukeinoin. Katastrofista olisi vihreä romantiikka kaukana.

Ympäristöystävällisiin tuotteisiin liittyy vielä sellainen veikeä piirre, että ostajat nimenomaan haluavat maksaa niistä paljon.

Kun Kalifornian osavaltio poisti Toyota Priuksen verotuen, hybridiauton hinta pompsahti rajusti – ja yllättäen kysyntä myös!

Prius-kuskit halusivat näyttää muille, miten hyviä ihmisiä he ovat. Samasta syystä suomalaiset haluavat aurinkokennot kattonsa kadunpuoleiselle lappeelle, vaikka päivä paistaisi sisäpihan puolelle enemmän.

Hinnoittelu ei ole vähääkään epäeettistä, jos asiakkaasi maksavat vapaaehtoisesti nyhtökauran tapaisesta ylellisyystuotteesta.


Ilmoittaudu seuraavalle Näin voitat tarjouskilpailun -kurssilleni. Vedän sen tiistaina 27. syyskuuta 2016 Rantasipi Airportissa Vantaalla.


58 vastausta

  1. Minäkin haluaisin kokeilla nyhtökauraa, mutta en ole vielä kaupassa onnistunut sellaista näkemään. Kokeilupaketista voisin hyvinkin maksaa korkeamman hinnan, kunhan sitä ylipäänsä saisi. Mutta jos se osoittautuisi hyväksi, ja haluaisin sitä säännöllisemmin ostaa, niin en minä sitten siitä suostuisi yhtä paljon enää maksaa kuin kokeilemisesta.

    1. Luulen, että aika hoitaisi asian muutenkin. Kilpailua tulee varmasti tavalla tai toisella (vaikkapa Valiolta), mikä tietenkin laskee hintoja.

      1. Mitäs jos lähtökohtaisesti nykyisen (ja alemman) hinnan pitäminen on ollut tarkoituksellista toimintaa ehkäistä potentiaalisten kilpailijoiden tuleminen markkinoille?

        Voiko halvempi hinta tarkoittaa että kilpailijoiden pitää oikeasti miettiä minkälaisen konseptin tai tuotteen kanssa kannattaa tulla markkinoille? Tämähän voi toimia erittäinkin hyvänä esteenä ja torjua uusien kilpailijoiden uhka. Valion esimerkki Mifusta kertoo että se ei ole lähimainkaan samantyyppinen ja varteenotettava kilpailija. Härkis puolestaan on.

        Tällaisesta hinnoittelusta on esimerkkejä mm. Cirque du Soleil, Chrysler Voyager tai Nintendo Wii. Ei niissä ole lähtökohtaisesti lähdetty hinnoittelemaan vapaasti kysynnän mukaan vaan taustalla on ollut vähän laajempi filosofia ja näkökulma tulevan kilpailun ehkäisemiseksi.

        Vai ehdotatteko Teslalle samaa hinnoittelutaktiikkaa sen halvemman Tesla Model 3:n kanssa? Miksi Musk ei vaan nosta hintoja kun kysyntää on tuolla hinnalla moneksi vuodeksi eteenpäin ja tuotanto huutaa hoosiannaa? Voisiko tuossa olla perimmäisenä ajatuksena saada tarpeeksi autoja teille ja parantaa koko Teslan ekosysteemin (latauspisteet, huoltoverkosto, kytkettävyys nettiin ja etäpäivitykset) kattavuutta? Haastaakseen Teslan sähköautomarkkinoilla, noilla hinnoilla jo perinteisten toimijoiden pitää vähän miettiä miten saavat sähköautot valmistettua järkevillä kustannuksilla.

        Samoin kuin Tesla hakee selvästi laajempaa ostajajoukkoa, on G&G:n lähestymiskulma asiaan samantyyppinen. Korkealla hinnalla nyhtökaura houkuttelisi vain asiaan vannoutuneita ituhippejä. G&G:n perimmäinen ajatus taitaa liittyä siihen että miten me normaalit lihansyöjät saadaan korvaamaan osa lihasta kasvisperäisillä vaihtoehdoilla.

    2. No näin vuoden päästä on nähty miten väärin nyhtökaura arvioitiin ylellisyystuotteeksi. Hinta nyt 15 euroa kilo ja kilosta saadaan lisukkeineen noin 30 annosta . 30 annosta parempaa proteiinia ja kaiken lisäksi huimasti ekologisempaa. Ja nyt sitä on jo saatavilla paitsi Suomessa niin myös pian koko maailmassa. Hieno suomalainen tuote joka on poikinut jo jatkoa ja kehittyy koko ajan.

  2. Niin tai sitten Itkosella on tuossa joku pitkäntähtäimen suunnitelma tehtynä jota ei kannata pilata poukkoilevalla hinnoittelulla (vaikka se lyhyellä tähtäimellä olisikin kannattavaa). Veikkaisin myös että aikaisemmissa neuvoitteluissa ennen kuin tuotantoa on saatu edes käyntiin, on S-Ryhmän ja K-Kaupan kanssa sovittu tietystä hintatasosta..

    Totta että hinnoittelulla asemoidaan omaa tuotetta. Mitä jos Gold&Green on tuon hinnan ihan tarkoituksella asemoinut sen substituuttien tasolle? Eihän tuo pakkauskaan varsinaisesti miltään premium-tuotteelta näytä..

    Anteeksi vaan mutta tämä kermankuorintahinnoittelun ehdottaminen kuulostaa tässä kohtaa kyllä harvinaisen helppoheikkikonsulttimaiselta nopealta ratkaisulta. G&G on tehnyt juuri sitä mistä olet möykännyt aikaisemminkin eli tuotteen haluttavaksi tekemisen ja saatavuuden rajoittamisen (tosin ei tarkoituksella).

    1. No, osa kauppiaista kuitenkin kaikesta päätellen on päättänyt kuoria kermat. Eihän Itkonen voi päättää tuotteelleen mitään kattohintaa.

      1. Ei voi päättää kattohintaa mutta ketjuilla tuossa voi toki olla joku ”ryhmäkuri” käytössä nyhtökauran hinnan suhteen, mene ja tiedä.

        Loppuviimein tuollainen mustan pörssin syntyminen ja puskaradion käyttö on esimerkkejä siitä että yrittäjä on jotain tehnyt kunnolla oikein. Tässä on aidosti tuote jolle voi syntyä merkittävät markkinat kansainvälisesti. Toivottavasti saavat tuotannon ja toiminnan skaalattua nopeasti.

        Mitä tulee hinnoitteluun niin eihän IKEA tai H&M:ään nosta tuotteen hintaa vain sen takia että kysyntä pomppaa äkillisesti. Itse asiassa ne saattavat tehdä juuri päinvastoin!

        1. Siitä lienemme kaikki yhtä mieltä, että jonot ovat toisinaan hyvää markkinointia. Ravintolan ovella ne saattavat olla sitä jopa pitkäaikaisesti.

          En tässä taivastellutkaan sitä, kannattaisiko niukkuutta käyttää kysynnän lisäämiseen.

          Sen sijaan oudoksun ajatusta, että kysyntää vastaava hinta olisi jotenkin epäeettinen silloinkin, kun myyjä ei käytä hyväksi ihmisten hätää.

          1. Hyvä esimerkki! Siinä sijoittajalta unohtui, ettei hinnoittelu yleensä onnistu pelkän laskukoneen avulla.

            Vastaavasti New Orleansiin iskenyt Katrina-myrsky sai aikanaan jotkut kauppiaat ahneiksi. He nostivat esimerkiksi pulloveden hinnan taivaisiin. Ei hyvä hytkynyt.

  3. Samaa olen päivitellyt minäkin. Jos tuote on jatkuvasti loppu, niin hintataso ei ole kohdillaan. Yksinkertaisesti tuottaja ei osaa hinnoitella tuotettaan. Köyhä myy köyhille.

    Rohkeasti siis nyhtämään lisää. Äkkiä optimaalinen taso löytyy. Kun laarissa on päivän päätteeksi vaikka 10-20% paketeista jäljellä, niin avot. Loput menevät kaupaksi oranssien tarrojen maagisella voimalla.

    Kyseessä on korkean jalostusasteen huipputeknologinen tuote, jonka tuotekehitykseen on uponnut paljon fyrkkaa. Voitoilla tehostetaan toimintaa, vaikkapa lisäämällä tuotantokapasiteettia. Hakkelusta pusketaan enemmän markkinoille ja hintaa hilataan hallitusti alemmaksi. Ego-, eko- ja loogisesti ajatellen huonolla katteella myynti vasta epäeettistä onkin!

    Paljon jännempi skenaario olisi, se että että kyse on tarkoituksellisesta niukkuudesta. Tällöin tuottaja on onnistunut markkinoinnissaan täydellisesti.

  4. Ylipäätään termi ”rahastus” aina särähtää omaan korvaan. Mitä se on? Toki yrittäjä aina pyrkii rahastamaan asiakasta. Ne ryökäleethän laittavat katetta tuotteiden hankintahintojen päälle ja kaiken lisäksi siirtävät kaikki omat kulunsa asiakkaiden maksettavaksi.

    Noh, toki ymmärrän, että ”rahastuksella” viitataan kohtuuttomaan katteeseen, mutta asiakas saa yleensä valita ostaako vaiko eikö.

    1. Olisihan tietysti mukavaa, jos jokainen ostaja tuntisi saavansa tuotteen järkyttävän halvalla. Toisaalta on vaikea uskoa, että monikaan ostaa nyhtökauran tyyppisiä juttuja vasten tahtoaan. Olen siis samaa mieltä, ettei rahastus-sana sovi tähän yhteyteen alkuunkaan.

  5. ”Tosin luomu vasta epäekologista onkin. Iso osa ihmisistä kuolisi nälkään saman tien, jos maapallo pitäisi ruokkia luomukeinoin. Katastrofista olisi vihreä romantiikka kaukana.”

    Ollaan varmaan kaikki yhtä mieltä maapallon liikakansoittuneisuudesta? En minäkään ihmisiä halua nälkään näännyttää, mutta ei se luomusta epäekologista tee ettei sillä tuotantotavalla ruoki kaikkia maailman ihmisiä. Ei niitä ruoki naudanlihallakaan, ja pihvit kuitenkin maistuu yhdelle jos toisellekin(Jarillekin? :))

    Kommentin ei ole tarkoitus olla ituhippeilyä. Pikemminkin puuttua ajatusvirheeseen luomusta. Samalla logiikalla lähiruoka on käsitteenä ihan höntti, koska uusimaalaisella lähiruoalla ei voi ruokkia Saharan eteläpuolisten sotatoimialueiden nälkiintyneitä. Meh.

    1. Olen ihan samaa mieltä, että suomalaisten ekoilulla ei ole mitään merkitystä maailman pelastumisen tai tuhon kannalta. Jokaista suomalaista kohden löytyy muista maista 1400 ihmistä, jotka paskat välittävät mistään vihreilystä.

      Tilanne on hiukan sama kuin se, ettei sinun oikeasti kannata äänestää eduskuntavaaleissa. Yhdellä äänellä ei ole mitään merkitystä lopputuloksen kannalta. Se on vain matemaattinen fakta.

      Mutta olen vain huomannut, että moni ajattelee säästävänsä luontoa, kun hän syö luomuruokaa. Toki silloin saattaa kulua vähemmän lannoitteita ja kasvinsuojelumyrkkyjä per tuotettu ruokakilo. Mutta vastaavasti viljely on monin muin tavoin työläämpää ja kalliimpaa, mikä tuskin on kovin ekologista.

      Naudanliha-vertaustasi en ymmärrä. Ei kai kukaan väitä, että lihakarjan kasvattaminen olisi erityisen ekologista. Päinvastoin, sehän on tosi tehoton tapa tuottaa proteiinia.

      1. Et näemmä ymmärtänyt pointtiani naudanlihan ulkopuoleltakaan.

        Luomu ei ole epäekologista, vaikka sillä ei voi ruokkia kaikkia maailman ihmisiä. Jos ajattelisimme ekologisuuden vain tuotannon tehokkuuden(=kuinka monta ihmistä tällä ruokkii) näkökulmasta, söisimme pelkästään papuja ja riisiä.

        Blogiasi on mukava lukea, koska osaat kirjoittaa hyvin ja ajattelet terävästi. Pitäydy kuitenkin mielellään sellaisissa asioissa joista tiedät jotain. Mutu on kuitenkin aina vain mutua, vaikka sen esittäisi diplomi-insinööri.

        Uskoisin muuten, että ne aurinkopaneelit asennetaan sille lappeelle mille ne nyt asennetaankaan auringonpaisteen suunnan eikä egoilun vuoksi. Olisi aika tyhmää tuhlata tuhansia euroja paneeleihin jotka näyttämisenhalun vuoksi ovat varjossa suurimman osan päivästä, eikö? Disclaimerina: en nykytekniikoilla aio hankkia aurinkopaneeleita, koska takaisinmaksuajat on vähän turhan nihkeitä.

        Sinällään tämä on silkkaa offtopicia, mutta lukijan antamana palautteena ehkä ihan paikallaan. Hauskuus poistuu nasevuudesta kun mennään trollauksen puolelle.

        Vaimo muuten söi eilen nyhtökauraa. Kuulemma maistui hyvältä.

        1. Ilmeisesti energiayhtiön pomot sitten valehtelivat minulle kirkkain silmin, kun väittivät monien aurinkokennoja ostavien asiakkaidensa käyttäytyvän noin tyhmästi.

          Kiitos, että kerroit asian oikean laidan!

          Meillä on näköjään eri käsitys siitä, mitä ekologinen tuotanto tarkoittaa. Omasta mielestäni se tarkoittaa tapaa, joka säästää luontoa.

          Ehkä vielä selvennät meille taviksille, miten esimerkiksi se on ekologista, jos viljelijä polttaa sademetsää, jotta hän voisi tuplata peltopinta-alansa.

          Hauska kuulla, että Maijan tuote maistui! Ostan itsekin heti, kun sitä sattuu kaupasta löytymään.

  6. Tähän hinnoitteluun voi ja pitää vaikuttaa sekin kuinka nopeaa exittiä Maija Itkonen & co. tavoittelevat. Silloin volyymi/peitto/hinnoittelu – pakettiin tulee ihan uusia parametrejä harkintaan. ja medialausunnoissa ja mielikuvien luomisessa pitää olla kieli keskellä suuta. Langattoman latausteknologiayritys Powerkissin osti amerikkalainen Powermat. Löytyykö nyhtökauran ostaja lähempää?

  7. ”Tosin luomu vasta epäekologista onkin. Iso osa ihmisistä kuolisi nälkään saman tien, jos maapallo pitäisi ruokkia luomukeinoin. Katastrofista olisi vihreä romantiikka kaukana.”

    Mihin tämä väite perustuu?

    1. Kun maailma alkoi siirtyä 1950-luvulla tehomaatalouteen, sadot kolminkertaistuivat. Samalla pelastui noin miljardi ihmistä nälkäkuolemalta.

      Jos luomu olisi muuta kuin rikkaiden länsimaisten ihmisten harrastelua, siirtyisimme takaisin aikaan ennen tuota vihreää vallankumousta.

      Lopputuloksen osaa jokainen kuvitella itse.

      1. Tarkotin, että mikä tekee ihmisten massakuolemisesta on epäekologista, mutta luin uudeelleen sanan määrittelyn ja huomasin sillä olevan useampia ja nyt ymmärsin. Kiitos.

      2. Samalla olisi myös mielenkiintoista tietää, paljonko mm. kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö on vaikuttanut ihmisten sairastavuuteen. Itse käytän luomua siksi, että uskon sen olevan terveellisempää. Enkä ole ”rikas länsimainen harrastelija”, vaan pienituloinen, puhdasta ruokaa ihannoiva perheenäiti.

        1. Kaikki on niin suhteellista. Enemmistö maailman ihmisistä voi valita vain joko nälkäkuoleman tai tehoviljelyn välillä.

          Esimerkiksi ihan tavallinen ruokasuola tappaa ihmisiä moninverroin enemmän kuin pahinkaan kasvinsuojeluaine.

          Lisäksi suurin osa suomalaisista juo tahallaan hiilivetypohjaisia liuottimia (eli alkoholia) harva se päivä.

  8. ”Lopputuloksen osaa jokainen kuvitella itse”

    Jotta kenenkään ei tarvitse kuvitella mitään itse, löytyisikö tästä jotain hyvää luettavaa. En väitä etteikö näin voisi olla mutta jos on heittää kirjasuosituksia niin tutustun mielelläni, kiitos.

      1. Kehittyvissä talouksissa saataisiin merkittävästi parempia satoja ihan hyviä tunnettuja viljelykäytäntöjä noudattamalla. Siis sellaisia, joita meillä on noudatettu kai jotain 100 vuotta. Luomu-sertillä ei tuon kanssa ole mitään tekmistä. (Luomu siis on sertifioitua. Esim. metsässä vapaasti kasvanu mustikka ei ole luomua, koska sertti puuttuu)

        Lannoitteilla ja fiksulla koneistuksella saisi sitten vielä huimasti lisää.

        Mutta helppoakaan kehittämistä on hankala tehdä, jos maat ovat niin kehittymättömiä, että edes 100v takaiset käytännöt on vaikea ottaa käyttöön. Ulkomaiset firmat pystyisivät nostamaan satoja, mutta investoinnit vaatisivat nykyistä parempaa omaisuudensuojaa.

        1. Hyvä pointti tuo parempi omaisuudensuoja, pitää varmasti kutinsa! Yleisesti ottaen investoinnit pitäisi tehdä kehittyvissä maissa järkevimmiksi ulkomaalaisille mutta valitettavasti korruption vuoksi pelisäännöt ovat vähän toisenlaiset mitä täällä meillä.

          Jarihan tuossa puhui aikaisemmin tehomaatalouden ehdottomista hyödyistä ja varoitti siitä että luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä taannuttaisiin johonkin yli 60-vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Siihen en osaa ottaa kantaa mikä on optimaalinen lannoitteiden osuus jne mutta varmasti kun yhdistetään perinteiset menetelmät, nykyaikaiset lannoitteet ja koneet niin tuottavuuden merkittävä parantaminen olisi mahdollista.

          Muistan jonkun jossain puhuneen että periaatteessa geenimanipulaation avulla olisi mahdollista poistaa nälänhätä kokonaan. Se on tietenkin eri asia että kannattaisiko mieluummin tehdä juurisyylle eli liikakansoitukselle jotain..

          1. Nälänhätä on maailmasta jo poistettu, sitä esiintyy ainoastaan siellä, missä olot ovat epävakaat. Maailman ruantuotannon kapasiteetti ei ole mikään ongelma, kaikki maailman ihmiset pystytään ruokkimaan, jos vain näin aina haluttaisiin tehdä.

  9. Aihetta olemattomasti sivuten: Vain harvat luomuilevat puna-viherpiipertäjät pystyvät pöyhkeän pintansa alla kokonaisekologiseen ajatteluun ja sen edellyttämään elämäntapaan.

    Myönnän itse olevani luonnon kannalta kestämätön tapaus, oikea parasiitti. Tyylilläni eläviä ja ennen kaikkea omaa jälkipolveamme ei pelasta kuin eksponentiaalinen talouskasvu. Se on realistisin keino tehostaa luonnon resurssien käyttöä. Luulen, ettei tämäkään riitä. Joudumme laajentamaan resurssien hankintaa ja elinympäristöä maapallon ulkopuolelle.

    Silmiini osui monta vuotta sitten hesarissa juttu Valtimolla asuvasta Lasse Nordlundista. Hän elää kuten paasaa. Lassen kaltaisille riittäisi yksi maapallo. Hänen mietteensä ovat mielenkiintoista käytännön filosofiaa. Harmi vain, nykymenoon tottuneen ihmisen kannalta myös täysin utopistista. Juna meni jo.

    Suosittelen tutustumaan. Hänen tuotantonsa ”Elämämme perusteista” löytyy netistä: https://rihmasto.fi/artikkelit/elamamme-perusteista.

    1. Joskus pari vuotta sitten tv-uutisissa eräs mielenosoittaja selitti, miten huolestunut hän oli ilmastomuutoksesta ja siitä, millaisen maailman jätämme jälkipolville.

      Hänen oma jälkipolvensa istui siinä rattaissa. Tuohtunut isä ei tietenkään nähnyt mitään yhteyttä ilmastomuutoksen ja oman lisääntymisensä välillä.

      1. En ole ikinä nähnyt nyhtökaurapakettia. En ole maistanut enkä tiedä ketään joka olisi. Olen kuullut tuotteesta, lähinnä että se on niin suosittua että se myydään kaikkialla heti loppuun. Olen lukenut lehdistä että sitä on vaikea saada, ja kaikki haluavat sitä.

        Koska tuote on niin haluttu, miellän sen nyt erittäin hyväksi, vaikka minulla ei ole hajuakaan mitä se oikeasti on. Täydellinen markkinointi tulevia vuosia ajatellen.

        Nyt tätä ajatellessa myös miellän ¨viedään käsistä¨ markkinoinnin älyttömän tehokkaaksi tempuksi muokkaamaan asiakkaiden ajatusmaailmaa. Toki tuotteenkin varmaan pitää olla hyvä että tähän päästään.

  10. Muutamia huomioita ja kommentteja liittyen nyhtökauraan yleisenä ruoan tuotannon lmiönä.
    ”Nyhtökaura on kuitenkin jotain aivan muuta: sitä ei kukaan tarvitse – ei todellakaan kukaan.”

    Nyhtökauralle (ja muille kasvispohjaisille proteiinin lähteille) voidaan osoittaa makrotason tarve. Kasvavan populaation (World Bank, 2015) ruoantuotanto vaatii uusia ratkaisuja eettisten lisäksi myös käytännöllisistä syistä. Ilmastonmuutoksen (IPCC AR5, 2013) aiheuttamien reunaehtojen vuoksi lihatuotannon roolia maailman ruoantuotannossa tulee pienentää sekä kehittää ja tuottaa markkinoille rohkeasti helposti saatavilla olevia korvaavia hyödykkeitä. Tämän vuoksi on mielestäni harhaanjohtavaa ilmaista kategorisesti, että nyhtökaura on täysin merkityksetön ja esimerkiksi lihapohjaisiin tuotteisiin keskenään vaihdettava hyödyke. Nyhtökaura on mainio esimerkki hyvin tarpeellisista ja välttämättömistä muutoksista kulutustottumuksiimme pyrkiessämme minimoimaan väistämätöntä ilmastokatastrofia. (yleistajuisemmin lihatuotannon roolista ks. TIME 2015,)

    Tältä pohjalta huomioita kommenttiisi alihinnoittelun seurauksista.
    1. Tavara ei päädy kuin joskus sattumalta niille asiakkaille, jotka arvostaisivat sitä eniten. Helmiä ajautuu sioille.

    Edellämainitunkaltaisten muutosprosessien edessä nyhtökaura ei voi olla vain elitistinen luksushyödyke. Mikäli tuotantokustannukset sekä järkevä voittomarginaali katetaan 4e/250g myynnillä, on 10e samasta tuotteesta pelkästään voiton maksimointia, joka asettaa nyhtökauran tavallisen kuluttajan valintapaletin ulkopuolelle ja näin ollen heikentää sen mahdollisuuksia levitä todella muuttamaan makrotason kulutustottumuksia. Tähän liittyy toki implisiittinen normatiivinen taustaoletus, että meidän todella tarvitsee tehdä jonkinlaisia tietoisia ratkaisuja, markkinahäiriöitä, ilmastonmuutoksen kaltaisen katastrofaalisen eksistentiaalisen kriisin torjumiseksi. ”Siat” muodostavat valtaosan kuluttajakentästä ja heidän valintansa ovat keskeisiä makrotason muutoksen aikaansaamiseksi.

    2. Kun kysyntä ylittää tarjonnan, pian joku keksii käynnistää mustanpörssin kaupan tavalla tai toisella.

    Näin, jos kysymys on keinotekoisesta tarjonnan puutteesta hyödykkeiden kohdalla, joita tuotetaan enemmän, mutta joiden saatavuutta säädellään keinotekoisesti. Tämä ei sovellu nyhtökauran kaltaiseen tuotteese

    3. Tuottaja ansaitsee selvästi vähemmän rahaa kuin hänen asiakkailleen tuottamansa arvo on.
    Ks. kohta 1. Tämä on ehkä juuri sitä ”eettisyyttä”, josta twitterkommentoijasi puhui. Turvatakseen tulevat investoinnit ja toiminnan laajenemisen tuottajan täytyy saada tuotteestaan kohtuullinen korvaus. Jos kuitenkin hypoteettisesti oletetaan yrityksen ja omistajan motiivi on jotain muuta kuin taloustieteen perusaksiomaattinen tuoton maksimointi (ks. Friedman 1970), esimerkiksi altruistinen kuluttajatottumuksien muuttaminen, logiikka käy selvemmäksi. Rohkea ajatus, mutta onko se todella niin epäinhimillinen?

    4. Tuotteen laatumielikuva kärsii. Me kaikki ajattelemme alitajuisesti, että halpa on huonoa ja kallis on hyvää.

    Näinkö tosiaan? Mielestäni on rohkeaa väittää ihmisten kollektiivisesta arvottamisesta jotain näin kategorista. (varsinkin, kun hintojen muodostumiseen vaikuttaa muutkin tekijät kuin teoreettinen kysynnän ja tarjonnan tasapaino, ks. epätäydellinen informaatio sekä tarkoitushakuiset hintavääristymät keinotekoisen niukkuuden perusteella. Esimerkiksi koko käsillä oleva blogitekstihän nimenomaan käsittelee hyödykkeen arvon keinotekoista nostamista reflektoiden kysynnän määrää. Tämä ei käsittääkseni tarkoita, että kyseinen tuote tämän prosessin jälkeen olisi laadullisesti parempi.) Kulutuspsykologisena ilmiönä tämä huomio on mielestäni myös melko yksinkertaistava.

    Tl dr;

    Nyhtökaura liittyy laajempaan ulkoisen paineen edellyttämään kulutustottumusten muutokseen, joka tulee nähdä mielestäni makrotason kysymyksenä. Nyhtökauran hinnan nostaminen vastaamaan kysyntää käytännössä polarisoi nyhtökauran elitistiseksi herkuksi, joka ei auta yhteiskuntia soveltamaan uusia luovia keksintöjä suurempiin kulutustottumusten muutoksen ilmiöihin, joita ilmastonmuutoksen vuoksi kipeästi tarvitsemme.

    P.S Ja Priuksesta vielä,

    Autot (kuten myös 10e/250g ruokatuotteet) ovat sosioekonomisesti hyvin rajoittuneen joukon valintapaletissa potentiaalisia päätöksen tiloja. Ihmiset, jotka tekevät valintoja 30,000 ja 35,000 euron välillä ovat paljon pienempi joukko, kuin ihmiset, joille 4 ja 10 euron välinen ero ei ole enää valinta.

    1. Ihminen selviää muutamia minuutteja ilman happea, muutamia päiviä ilman vettä ja (läskikerroksensa paksuudesta riippuen) muutamia viikkoja tai kuukausia ilman ruokaa.

      Näitä asioita ihminen siis tarvitsee. Lisäksi hän tarvitsee sopivan lämpötilan.

      Nyhtökauraa ihminen ei tarvitse. Hän kyllä saattaa haluta sitä, kuten tuotteen väitetystä menekistä voimme päätellä. Mutta se on eri asia.

      Kasviproteiinin tuotanto ei ole nytkään mikään ongelma. Se ehkä on, että soijat syötetään tuotantoeläimille.

      Luin joskus vuosia sitten aivokuvauksesta, jonka perusteella tutkijat totesivat, että halpa yhdistyy ihmisen päässä huonoon ja kallis hyvään.

      Siitä en edes jaksa käydä väittelemään, etteivätkö kuluttajat haluaisi viestiä ostopäätöksillään monenlaisia asioita muille ihmisille.

    2. Tämän kirjoittaja on ilmiselvästi hyvin älykäs ihminen.

      Tutkimuksissa on huomattu, että kaikkein älykkäimmät ihmiset eivät ole niitä kaikkein menestyneimpiä. Esimerkiksi suuret johtajat ovat kyllä älykkäitä, mutta harvoin huippuälykkäitä.

      Tämä kirjoitus havainnollistaa ilmiötä täydellisesti.

      Vähän vähemmän älykäs ihminen hiffaa heti arkijärjellä, että väite ”hinta vaikuttaa laatumielikuvaan” on riittävällä tarkkuudella totta. Ottaa ja soveltaa tietoa ja merkittävästi parantaa busineksensa kannatavuutta,

      Huippuälykäs ihminen sen sijaan ei pysty tietoa hyödyntämään koska se (toki aivan oikein) ”kuluttajapsygologisena ilmiönä on melko yksinkertaistava”. Ja sitä paitsi Friedman 70-luvulla kirjoitti tuota ja TIME v. 2015 tätä ja mitähän muut ovatkaan kirjoittaneet…

      1. Juuri tästä syystä meille muutamille konsulenteille riittää töitä loputtomasti. Usein huippuälykkäiden ihmisten ilmaisua on pakko suomentaa hiukan selkokielisemmäksi meitä taviksia varten.

  11. ”Mikäli tuotantokustannukset sekä järkevä voittomarginaali katetaan 4e/250g myynnillä…”

    Tuolla hintatasolla nyhtö jää takuuvarmasti eko-eliitin gourmeeksi. Oikeaa lihahakkelusta saa puolet halvemmalla. Suurinta osaa kuluttajista ei todellisuudessa kiinnosta ekologia jos siitä joutuu maksamaan hiemankin ylimääräistä, paitsi puheen tasolla. Suosituin lowtech-kasvisliha, soijaruohe maksaa vain murto-osan nyhdöstä. Eläinrehuna se on jo puoli-ilmaista ja markkinat ovat valtaisat.

    ”Nyhtökaura on mainio esimerkki hyvin tarpeellisista ja välttämättömistä muutoksista kulutustottumuksiimme pyrkiessämme minimoimaan väistämätöntä ilmastokatastrofia.”

    Vaikka egotietoiset kuluttajat innostuvat nyhdöstä pienessä Perä-pohjolassa, niin suuruuden ekonomia jyllää auttamatta: Kehittyvien maiden kansalaiset keksivät parempaa käyttöä vähille rahoilleen. Suomen väkimäärä on 0,18% Kiinan ja Intian yhteenlasketusta luvusta. Soijaa viljellään maailmassa 324 miljoona tonnia vuodessa. Maailman suurimmat maatalousalan yhtiöt muuntelevat soijasta kiihtyvällä tahdilla menestyksekkäämpiä ja nopeammin kasvavia lajikkeita. Näissä yhtiöissä osataan ottaa huomioon tulevaisuuden ruokatrendit ja muotioikut. Vuosittaiset tuotekehityskustannukset mitataan miljardeissa. Nyhtökaura on katteetonta kansallista itsekehua. Elämme puhtaiden raaka-aineiden, ruokaturvallisuuden ja ekoitsetietoisuuden GMO-vapaassa piirissä. Se saa jotkut meistä kuvittelemaan koko maailman jakavan samat arvot.

    1. Kyllä nyt Karille pitää antaa pointsit: olet oikein etevä keksimään ongelmia, riskejä ja esteitä. Toivottavasti nyhtökauran omistajat lukevat tämän ja ymmärtävät, että hommasta ei tule mitään.

      Ja vaikka osoittautuisikin, että maailmanlaajuinen eko-eliitti onkin iso ja maksuhaluinen markkina, niin pitää kuitenkin muistaa, että omassa jetissä on aika pirun yksinäistä matkustella. Ei kannata tavoitella. Turistiluokassa on sentään samalla rivillä 9 juttukaveria.

      1. Minusta Kari on vain realisti. Nyhtökaura vaikuttaa lupaavalta tuotteelta kaikin puolin, ja hyvä niin. Sen avulla suomalaiset voivat ostaa hyvää omatuntoa. Mutta ei se tietenkään maailman menoa hetkauta mihinkään suuntaan.

        1. Onneksi Karin ja Jarin lisäksi on myös Itkosia jotka oikeasti tekevät jotain ja miettivät näitä asioita vähän laajemmassa kuvassa.

          Jostain syystä aina kun Suomessa tehdään jotain uutta (ja merkittävää?) niin ensimmäisenä keski-ikäiset huru-ukot ovat puhumassa maailman ”realiteeteistä”. Veikkaisin että myös paikallispankkien johtajien olisi ollut vaikea nähdä tälle tuotteelle järkeviä edellytyksiä ja vaadittu vakuuksia toiminnan starttaamiselle (totta helvetissä näin olisikin pitänyt tehdä). Valitettavasti tällä asenteella Suomeen ei saada uusia Spotifyjä muuta kuin ulkomaalaisten sijoittajien avustuksella. Ehkä Suomen pääomaköyhyys tulee jatkumaankin näillä asenteilla..

          Jo se että vertaa koko nyhtökauraa johonkin soijarouheeseen kertoo että ei ymmärrä hevon h*lvettiä minkälaisesta tuotteesta ja potentiaalisesta asiakaskunnasta tässä on kysymys. Kyllä mä todennäköisempänä näkisin että pulled oat on ostettavissa Whole Foodsista kuin joku aasialaisten halpa soijajohdannainen. Ja jos tohon Whole Foods asiakassegmenttiin pääsee, on siinä jo suomalaiselle firmalle ihan kiitettävästi markkinaa luotavaksi..

          Tai annetaan ihan rauhassa ruotsalaisten tehdä tämäkin juttu, tällä kun ei ole maailman mittakaavassa isoa merkitystä. Samalla logiikallahan jollain Frooshin kaltaisella smoothiefirmalla ei ole mitään väliä isossa mittakaavassa kun ihmiset kehitysmaissa tuottavat hedelmiä paljon halvemmalla… Tässä nyhtökaurassa sellaiseen voi oikeasti olla mahdollisuus.

          1. Jospa palaisimme nyt alkuperäiseen aiheeseen: vaikka Itkosen keksintö on tietenkin hieno, se ei ole tuote, jota kukaan tarvitsisi henkensä pitimiksi.

            Totesin tämän vain siksi, että hintaa ei tarvitse pitää edullisena ainakaan siksi, että joku alkaisi muuten syyttää keksijöitä riistohinnoittelusta.

            Saatanpa soittaa lähipäivinä Maijalle ja kysyä, miksi hän ei nostanut hintoja. Sitten voimme lopettaa spekuloinnin, oliko taustalla jokin erityinen hinnoittelustrategia vai ei.

          2. Menee jo jankkaamiseksi. Pidän nyhtökauraa kadehdittavan hienona ja kekseliäänä liikeideana, joka varmasti saavuttaa omalla marrkinasegmentillään menestystä, tuottaa mammonaa keksijöilleen ja veroeuroja valtiolle.

            En tiedä, mistä päättelet minun olevan keski-ikäinen. Jaria en tunne mutta kuvan perusteella hän näyttää virkeältä kolmikymppiseltä.

            Minua etovat tässä kuviossa vain eko-jeesustelu, mielikuvaharhat Nokian ja nyhdön yhtäläisyyksistä sekä median ontto hypetys.

            Blogikirjoituksessa Jari tarttui riistokortin väärinkäyttöön, kun kyse on ylellisyyselintarvikeesta päivittäistavarakaupassa. Tolkun hinta määräytyy tässäkin tapauksessa taloustieteen perusoppien mukaisesti.

            Olen syönyt nyhtökauraa, joten ainakin jollain tasolla tiedän mistä on kysymys. Ei se hullumpaa ole. Suutuntuma muistuttaa erehdyttäväti lihaa, maku ei. Hinta on minulle suurin syy valita (vähärasvainen) sikanauta nyhdön sijaan.

            Soijasta valmistetaan lukuisia muitakin tuotteita rouheen lisäksi, jotka ovat Kaukoidän keittiöissä arkiruokaa. Suosin kasvispohjaisia tuotteita ruokavaliossani. En ensisijaisesti ekologista vaan terveydellistä ja kustannussyistä. Toisaalta en sylkisi suustani myöskään huokeita gmo-tuotteita. Ainakin haluaisin, että edes popsima elikot ruokitaan muunnellulla rehulla.

      2. Globaali mittakaava ja nyhtökaura bisneksenä ovat ihan eri asioita. Jos minä kehitän hyvän bisneksen, joka on 0,1 promillea suomen BKT:sta, niin ei se riitä Suomea nostamaan lamasta. Minun kannaltani 27 miljoonan liikevaihto kunnon katteella olisi kuitenkin erittäin kiva juttu.

        1. ”Blogikirjoituksessa Jari tarttui riistokortin väärinkäyttöön, kun kyse on ylellisyyselintarvikeesta päivittäistavarakaupassa. Tolkun hinta määräytyy tässäkin tapauksessa taloustieteen perusoppien mukaisesti.”

          Taloustieteen perusopit ovat niin yksinkertaiset että lapsikin ne ymmärtää. Monopolinkaan hinnoittelu ei ole vielä erityisen vaikeaa teorian tasolla. Kyllä varmasti jokainen yrittäjä osaa nostaa tuotteen hintaa kun kysyntä nousee. Tässähän tapauksessa esim. Suomessa järjestetyt jääkiekon MM-kisat olivat huikea menestys? Itse näen asian niin että vaatii jo oikeasti vähän ajattelemista että miten hommaa ei kusta virhe- tai ylihinnoittelulla. Vähän sama kuin autonvalmistaja nostaisi varaosien hintoja kun automyynti on noussut – pää tulee vetävän käteen jossain vaiheessa. Toisin sanoen tässä keskustelussa on aika paljon keskitytty kysyntäkäyrän tarkastelemiseen (ja sen siirtämiseen) kun yhtä lailla kannattaisi ottaa huomioon myös tarjontakäyrä ja hinnoittelun vaikutukset siihen.

          Mutta normaalista taloustieteestä ei tässä kohtaa taida olla liiemmin opittavaa. Allekirjoittaneen nyt on vaan vaikea kuvitella että täällä blogissa kauheasti möykättäisiin Teslan uuden mallin alihinnoittelusta vaikka se taloustieteen perusoppien mukaisesti näyttääkin järjettömältä. Bisneksen kannalta hinnoittelu voi olla hyvinkin fiksusti suunniteltu.

          Ja lisäksi ainakaan länsimaissa nyhtökauraa ei ole asemoitu kuvailemaksesi ylellisyyselintarvikkeeksi ainakaan sillä tavoin millä minä koen ylellisyyshyödykkeen. Enemmänkin kyse on lihan osittaisesta substituutista ja liha on tällä hetkellä hyvinkin peruselintarvike. Maailman mittakaavassa tilanne toki erilainen. Järkevintä tässä olisi tietenkin tehdä testi nyhtökauran hintajoustosta. Todennäköisesti hintajousto on negatiivinen, samoin kuin lihalla. Sitten kannattaisi arvioida kysynnän ristijousto nyhtökauran ja lihan välillä, ja optimoida hinta näiden kautta.

          ”Olen syönyt nyhtökauraa, joten ainakin jollain tasolla tiedän mistä on kysymys. Ei se hullumpaa ole. Suutuntuma muistuttaa erehdyttäväti lihaa, maku ei. Hinta on minulle suurin syy valita (vähärasvainen) sikanauta nyhdön sijaan.”

          Kehittyneissä talouksissa on paljon kuluttajia joille hinta on paljon vähemmän merkityksellinen asia kuin sinulle. Ja aika moni tutkimus myös tukee tätä väitettä. Hintahan on jotain jota maksat mutta arvo on jotain mitä saat. Olennaista on että hinta on kuluttajalle hyväksyttävän rajoissa. Veikkaan että aika moni länsimainen kuluttaja saa tarpeekseen jauhelihasta jossa on paljon sidekudosta. Näille muita kuin hintaa katsoville kuluttajille arvo voi muodostua sitten hyvinkin monenlaisista asioista kuten eettisistä seikoista tai sitten ihan omasta hyvinvoinnista minkä kokee lisääntyvän vähentyneen lihankäytön seurauksena.

          1. Kiitos Tumpe, nyt näkökulmasi on tullut selväksi.

  12. Hertsileijaa, minun piti turvautua sanakirjaan, jotta ymmärsin tämä lauseen sanoman:

    ”Tähän liittyy toki implisiittinen normatiivinen taustaoletus, että meidän todella tarvitsee tehdä jonkinlaisia tietoisia ratkaisuja, markkinahäiriöitä, ilmastonmuutoksen kaltaisen katastrofaalisen eksistentiaalisen kriisin torjumiseksi.”

    Oma tulkintani:
    ”Tähän liittyy oletus, että meidän tulee tehdä valintoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”

    Suosittelen käyttämään yleiskieltä, jotta muutkin ymmärtävät kantasi.

    Ja tottahan kuluttajien valinnat markkinahinnan määrittävät, mikä sitten? Mistään häiriöstä ei ole kysymys vaan markkinoiden normaalista toiminnasta. Suuren kuluttajamassan ruokakorin sisältö on yksi lukuisista ilmastonmuutoksen tekijöistä. Nyhtökauran osuus on mitätön ja veikkaan sen myös sellaisena pysyvän. Suomen sisällä voidaan verrata vaikkapa nyhtökauran puputtamisesta aiheutuvia päästövähennyksiä Outokummun Tornion terästehtaan modernisoinnista aiheutuviin. Murskaavaa suhdelukua kuvaa vain yksi sana: piiperrys.

    1. Kuluttajien valinnat eivät itsessään riitä hinnan muodostukseen, vaan markkinahinnan määrää kysyntä ja tarjonta. Kysyntään vaikuttaa vahvasti tuotteen hinta ostohetkellä. Tarjontaan taas vaikuttaa se, millä hinnalla uskotaan kyettävän mikäkin tuotantomäärä tuottamaan ja myymään.

      Hyvä esimerkki on Ikea, joka taitaa nykyään myydä pelkkiä led-valoja ja -lamppuja. Ikea kysäisi aikoinaan silloiselta markkinajohtajalta mihin hintaan led-lamppuja saisi milläkin voluumilla. Valmistaja vastasi arrogantisti, että hinta ei juuri laske määrien lisääntyessä. Ikea kehotti toimittajaa pitämään tunkkinsa ja nyt Ikea on maailman suurimpia led-lamppujen valmistaja. Kuluttajan onneksi Ikean bisnes ei ole lampuissa, vaan sisustuksessa. Niinpä Ikean lamppujen väritoisto on ihan toiselta planeetalta muihin edullisiin tai keskihintaisiin led-lamppuihin verrattuna.

      Jos firma haistaa, että kuluttajat ovat valmiita ostamaan jotain isoja voluumeja, niin silloin firma voi investoida tuotantokapasiteettiin ja puskea hinnan alas. Ikeassa perus-led maksaa enää 1,5€/kpl. Tuolla hinnalla kysyntää löytyy eikä sitä maailmanparannustarinaa tarvitse käyttää hinnan perusteluna.

  13. ”Kyllä nyt Karille pitää antaa pointsit: olet oikein etevä keksimään ongelmia, riskejä ja esteitä. Toivottavasti nyhtökauran omistajat lukevat tämän ja ymmärtävät, että hommasta ei tule mitään.”

    En ole väittänyt, että nyhtökaurasta ei tule mitään. Se on varmasti tuottoisa bisnes, kuten olemme jo nähneet. Markkinointikin hoituu kivasti uutisoinnin lomassa:
    https://www.hs.fi/ruoka/a1461908528904
    https://www.iltasanomat.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001062158.html
    https://www.radiohelsinki.fi/podcast/35982/?Nyht%C3%B6kaurasta+uusi+Nokia%3F

    Melkein voisi kuvitella, että Sanoma on mainostoimisto.

    Väitän, että nyhdön ilmastomuutokset ovat mitättömät maailman mittakaavassa. Nyhtö ei ole uusi nokia.

  14. Tänään mietin juuri kaverin kanssa, että miksi nyhtökauraa ei myydä hollantilaisella huutokaupalla? Lauantaina, kun kauppa aukeaa, hinta olisi vaikka kympin per paketti. Hinta tippuisi joka tasatunti 50 senttiä. Olisi reilua ja rehtiä. (Tosin rikkaat kyllä veisivät tällä tavalla leivän köyhältä, mutta silti…)

      1. Miten transaktiokustannukset nousisivat tällaisessa hinnoittelumallissa?

    1. Sitä paitsi ehdottamasi hinnoittelu olisi jälleen uutinen, jonka oikeutuksesta tiedotusvälineet repisivät isot otsikot.

  15. Olen alkanut epäillä, että hypetyksessä on kyse pelkästään marginaalituotteen puffauksesta. Kiinnostaisi kovasti tietää kuinka paljon nyhtökauraa oikeasti valmistetaan ja myydään. Muutoinhan tämä hinnoittelukeskustelu on yhtä teoreettista kuin koulupoikien puhe ”siitä”.
    Hesari kirjoitti heinäkuussa: ”Kaksi ja puoli kuukautta pyörinyt tehdas pyöräyttää maailmalle tuhansia rasioita nyhtökauraa päivässä. Tarkkoja lukuja Itkonen ei kerro.” https://www.hs.fi/kotimaa/a1469590740253
    Tuotanto ja myynti alkoi toukokuussa, eli 8 kk myyntiä vuonna 2016. Valmistus päivässä = myynti, koska kaikki suorastaan viedään käsistä. Tuhansia rasioita per päivä tarkoittaa minun mielestä määrää yli 2000 tai alle 10000. Ei enempää, koska ei puhuta kymmenistä tuhansista. Noin 4 euron alin arvonlisäverollinen hinta, kaupan kate 100 % sisäänostohinnan päälle. Itkoselle tulee tänä vuonna liikevaihtoa noilla puheilla 0,6 – 2,8 miljoonaa euroa nyhtökaurasta. Ei hullummin. Odottelemme (verottajan kanssa) mielenkiinnolla tilikauden liikevaihtolukuja.

    1. Käsittääkseni tuotanto on tuplattu kolmessa kuukaudessa ja more to come.. Olisiko kauppahinta vuoden liikevaihto x 3 kuten tällaisissa kaupoissa yleensä vai onko saanut kuinka paljon suuremman kertoimen? Toki tässä vaikuttaa myös tuo 51%:n omistusosuuden osto jolloin kertoimet tietenkin muuttuvat..

      Itkonen puhuu myös fiksuja suomalaisten firmojen laajemmasta ongelmasta: https://www.hs.fi/talous/a1474080370381

  16. Miksi mansikat ovat keväällä torilla kallita? Sama mansikka on myynnissä pari viikkoa myöhemmin puoleen hintaan. Kaikki tietävät että näin käy. Joku ostaa ne ensimmäisetkin mansikat. Miksi? Siksi, että niiden arvo vastaa pyydettyä hintaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aiheeseen liittyvät muut kirjoitukset

Kuinka kalastat ruutanoita
Tommi Elomaa

Kuinka kalastat ruutanoita?

Miten myyt asiakkaille, jotka säästävät pysyäkseen hengissä? Millaisella syötillä ruutana käy koukkuun kiinni?

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita
Tommi Elomaa

Miten opetat itsellesi hyviä asiakkaita?

Opeta asiakkaasi kuuden vaiheen kautta kuuliaisiksi ja tottelevaisiksi. Se tekee heidän elämästään helpompaa ja samalla myös parannat omaa katettasi.

Kolme viheliäistä kysymystä yrittäjälle
Riikka Nurmi

Yrittäjän kolme viheliäistä kysymystä

Mitä tehdä, jos asiakas pyytää jotain, mitä en osaa, ja josta en tiedä, miten se tehdään? Miten asetan hinnan oikein, ettei palveluni ole liian halpaa eikä kallistakaan? Mitä vastaan, kun asiakas kysyy miksi palvelusi on niin kallis?

Palvelun tuotteistaminen

Pakerratko insinöörien esimiehenä?

Tämä 120-sivuinen e-kirja neuvoo vaihe vaiheelta, miten puserrat asiantuntijoittesi osaamisesta enemmän kate-euroja tuotteistamisen keinoin.

Teoksen vinkit perustuvat Suomen kokeneimman tuotteistajan käytännön kokemuksiin sadoista insinööritalojen tuotteistusprojekteista 17 vuoden aikana.

Tuotepäällikön pelastuspakkaus

Pärähtävätkö päiväsi tulipalojen sammutteluun? Näperteletkö oikeastaan yksityiskohtien parissa? 

Tämä 73-sivuinen opas kertoo, miten pääset kiireestä eroon lopullisesti. 

 

Tilaa uutiskirjeemme!

Saat vinkit tuotteistukseen sekä uusimmat blogikirjoitukset ja asiakastarinamme. Lähetämme korkeintaan kaksi sähköpostia kuukaudessa.